Asukaan muuttopäivän määrittäminen

Yhtiökokouksessa keväällä 2018, minut valittiin taloyhtiön hallituksen jäseneksi. Yhtiökokouskutsussa luki, että hallitus on kokoontunut kaksi kertaa toimintakauden aikana mutta en ole kyseisiin kokouksiin kutsua saanut. Aikaisemmin sama toistunut mm. ikkunatyöryhmän kokouksissa. Tiedän mitä as. yhtiölaki tästä sanoo mutta mitä voin tehdä asialle, kun toiminta ei muutu?

Olen osakas pienessä AsOy:ssä. Tontilla on neljä pientaloa, yksi jokaiselle osakkaalle. Pientalojen ylläpidosta on sovittu niin, että jokainen osakas vastaa hallitsemansa pientalon kaikesta ylläpidosta, lämmityksestä ja niin edelleen. Taloyhtiö vastaa pihasta ja vajasta jne. Pientalot ovat vähän eri kokoisia, kaksi isompaa ja kaksi pienempää. Osakeomistus on suhteessa neliöihin.Yhtiövastikkeen perusteena on aina ollut pientalojen neliöt, mutta nyt isojen pientalojen osakkaat haluaisivat muuttaa vastikkeen perusteet niin, että kulut jaettaisiin tasan osakkaiden kesken. Minä olen vastustanut tätä, koska pienemmän talon osakkaana sillä olisi korottava vaikutus minun kuluihin ja negatiivinen vaikutus oman taloni arvoon. Onko tällainen muutus tavallinen toimenpide? Pitääkö minun suostua tähän?

Omistan eräässä tunturikeskuksessa pienen rivitaloyksiön (34 m2). Seinä-naapurin asunto on 64 m2, koska kaksi yksiötä on yhdistetty. Hän asuu paikalla pysyvästi. Syksyllä 2011 naapurini kysyi kantaani, jos hän rakentaisi terassin asuntonsa metsän puolelle. Keskusteltuani isännöitsijämme ja kunnan rakennustarkastajan kanssa, kuulin, että hän on rakentamassa 10m (asunnon leveys) x 4 m kokoista "lavaa"; molemmat viranomaiset olivat sanoneet, että niin suuri terassi ei missään tapauksessa voi tulla kysymykseen. Laitoin oman kielteisen kantani kaikenkokoisten terassien tekemiseen perusteltuna.Naapuri oli kuitenkin anonut rakennuslupaa suoraan kunnalta (ei siis taloyhtiöltä); rakennustarkastaja oli pyytänyt puuttuvia asia-kirjoja, mutta niitä ei toimitettu. Heinäkuussa 2012 terassi (n. 40 m2) oli rakennettu salaa, ulkoseinään oli puhkaistu ovi ilman lupaa ja tontilta oli kaadettu 6 suurehkoa mäntyä. Yksiöni huone toimii sekä makuu- että olo-huoneena ja terassi alkaa 1 m:n päästä huoneeni ikkunan reunasta ja ulottuu n. 4 m (entiseen) metsään päin. terassilta on esteetön näkymä lähes koko huoneeseeni. Yksityisyyteni on täysin mennyt kuten myös rauhallinen metsämaisema. Rakennustarkastaja, saatuaan kuulla asiasta, antoi vielä lisäaikaa piirustusten yms. toimittamiseen syyskuun loppuun. Kun papereita ei tullut, määräsi rakennustarkastaja terassin käyttökieltoon ja purettavaksi. Tähän naapurini on tehnyt oikaisuvaatimuksen, joka ei täytä kriteereitä. Isännöitsijä on antanut rakennustarkastajalle lausunnon, että lupaa ei ole anottu eikä myönnetty ja että yhtiön kanta terassin rakentamiseen on kielteinen.Voiko ja täytyykö yhtiön hallituksen tehdä päätös terassin purkamisesta ja asettaa mahdollisesti uhkasakko? Jos niin minkä suuruinen sakko? Miten korvataan kaadetut puut? - voinko minä, naapurina, hakea korvausta osakkeeni arvon alenemisesta johtuen valtavasta terassista ja metsämaiseman pilaamisesta?

Ovipuhelintekniikka on mennyt aimo harppauksin eteenpäin, eikä saneerauskohteissa enää ole väliä, päästäänkö käyttämään vanhoja putkituksia vai ei. Nykyaikainen IP-tekniikka tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa ovipuhelinjärjestelmä myös osittain langattomasti. Tarvitaan vain toimivat internetyhteydet.

Pornaisiin 1980-luvun lopulla valmistuneen paritalon saneeraus aloitettiin korjaamalla alapohja. Ryömintätilaan oli kertynyt kosteutta, koska tuuletus ei ollut toiminut. Ryömintätilan sisäpuolisessa kosteussuojaamisessa käytettiin nyt Isodrän Kross -menetelmää. Pornaisten kohteessa alapohja uusittiin kevättalvella. Sen jälkeen on uusittu välipohja, suoristettu alapohjan virheiden takia painunut toisen asunnon lattia ja remontoitu toinen asunto kokonaan.

Kostea, tunkkainen kellari, jossa seinän maali ja rappaukset lohkeilevat on tyypillinen näky useissa kerros- ja omakotitaloissa. Sadevesi on kyllästänyt kellarin seiniä ympäröivän maan tai pohjavesi on noussut talon anturaan saakka, jolloin talo niin kutsutusti seisoo vedessä. Salaojat voivat olla puutteellisia tai virheellisesti tehty. Kellarin ottaminen hyötykäyttöön voi olla vain haaveena näissä tilanteissa.Tehokas kosteussuojaus syntyy rakenteiden ulkopuolisesta lämmöneristyksestä ja niiden hengittämis- ja kuivumismahdollisuuksista, kapillaarisen kosteuden katkaisusta ja tehokkaasta salaojituksesta. ISODRÄN®-levyllä on kaikki nämä ominaisuudet. Siksi Isodräniä käyttämällä voidaan varmistaa esim. kellaritilojen kuivana pysyminen.