Kun salaojaremontti ei ole ratkaisu – näin korjaat mahdottomat kosteusongelmat

Salaojat kuuluvat nykyaikaiseen rakentamiseen syystäkin. Niiden tehtävä on pitää perustukset kuivina. Ainoastaan korkealle huipulle kallion päälle rakennettaessa salaojat eivät ole välttämättömät.

Salaojat ovat hyvä ratkaisu silloin, kun ne toimivat. Kuitenkaan salaojaremontti ei ole aina oikea ratkaisu, vaan kosteusongelmia korjattaessa pitää arvioida kokonaisuus. Esimerkiksi vanha rakennus, joka on rakennettu savimaan päälle sekä puupaalujen varaan, ei kestä maan kuivumista. Salaojien myötä puupaalut pääsevät kuivumaan, jolloin ne alkavat lahoamaan.

Usein kosteusongelmista kärsivissä taloissa ei ole kapillaarikatkoja, jolloin kapillaarisen kosteuden nousu perustuksista seinille on mahdollista. Altistuminen kosteudelle johtaa ajan kuluessa, rakenteesta riippumatta mikrobivaurioihin. Rakenteiden pitäminen kuivana on paras tapa ehkäistä näitä vaurioita.

Monille rinnetonteille rakennetuille rakennuksille tämä on tyypillinen ongelma varsinkin aikakausilla, jolloin salaojista ei ole huolehdittu. Suurimmat ongelmat kuitenkin aiheutuvat maanpaineseinistä. Tällaisille tonteille ei monestikaan pystytä tekemään salaojaremonttia.

Kallio on myös usein esteenä salaojien laitolle kohteissa, jotka on rakennettu kallion päälle tai niiden läheisyyteen. Tällaisia kohteita on melko mahdoton korjata ulkoapäin ilman kallista kalliolouhintaa.

Vaikka monissa kohteissa on kokeiltu injektointia, tuulettuvia rakenteita ja jopa salaojia, ei kosteusongelmia ole pystytty ratkaisemaan. Tällöin kosteusongelmat pitää ratkaista rakennuksen sisäpuolelta ja siihen voidaan käyttää SafeDrying-järjestelmää. Salaojat voidaan tehdä, mutta ne eivät aina ratkaise ongelmaa.

Lue lisää:Salaojaremontti ei ratkaissut vaasalaisen taloyhtiön kosteusongelmia

Helsingissä Apollonkadulla sijaitseva taloyhtiö on hyvä esimerkki siitä, milloin salaojaremontti on mahdoton toteuttaa. Taloyhtiön viereinen tontti on pari metriä korkeammalla, josta hulevedet valuvat taloyhtiön seinää ja perustuksia päin. Apollonkadun taloyhtiöt ovat kiinni toisissaan, jolloin toinen tarvitsisi purkaa, jos haluttaisiin tehdä ulkopuolisia korjausyrityksiä. Tämä on hyvin tyypillinen ongelma tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä. Kosteusongelmat saatiin ratkaistua asunnon sisäpuolelta käsin SafeDrying-järjestelmällä.

Kosteusongelmat ilmestyvät yleensä keskimäärin 30 vuoden päästä talon rakentamisesta. Kun salaojaremonttia ei voida toteuttaa, SafeDrying on monesti oikea ratkaisu.

Varsinkin 60- ja 70-luvun kerrostaloissa ongelmia on yleensä väestönsuojissa sekä lämmönjakohuoneissa, joiden lattia sijaitsee matalammalla kuin muu kellarikerros. Näin oli myös Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa taloyhtiössä. Kaikki sadevedet valuvat ympäröiviltä kallioilta taloyhtiön väestönsuojan lattialaatan alle. Korjaushaasteita aiheutti myös lattialaatan paksuus. SafeDrying-järjestelmällä laatta saatiin kuivaksi ja kosteusongelmat hallintaan. Hintaa korjauksille tuli vain murto-osa arvioidun salaojaremontin hinnasta.

SafeDrying on juuri tällaisissa kohteissa halvempi vaihtoehto kuin lähteä kiilaamaan tai louhimaan kalliota. SafeDrying-järjestelmä voi olla myös osa ongelmien ratkaisua. Ensin voidaan asentaa järjestelmän kuivatuskanavat ongelma-alueelle ja katsoa mihin se riittää. Monesti tämä on toiminut ja muuta ei ole tarvinnut tehdä. Järjestelmällä vuoto voidaan myös rajata esimerkiksi puolen metrin alueelle, mikä on taas halvempaa korjata ulkopuolelta tarvittaessa.

– Tämä on halvempaa tilaajalle ja selvitään pienemmillä korjaustöillä, toteaa Kotipelto.

SafeDrying-järjestelmän puolesta puhuu myös Ympäristöministeriön julkaisema Rakennusten kosteustekninen toimivuus -ohje. Siinä edellytetään, että rakennusratkaisujen valinnassa on tavoiteltava vikasietoisia ratkaisuja, jotka sallivat käytön aikana rakenteen ajoittaisen vähäisen kastumisen. Rakenteiden vikasietoisuudella tarkoitetaan siis ratkaisuja, joiden suunnittelussa, rakentamisessa, huollossa ja käytössä ilmenevät vähäisimmät virheet ja puutteet eivät vielä johda rakenteiden haitalliseen vaurioitumiseen. Muuttuvassa ilmastossa rakenteiden vikasietoisuutta varmistetaan riittävän yksityiskohtaisella suunnittelulla. Ratkaisujen on oltava sellaisia, että ne ovat toteutettavissa rakennuspaikan sääolosuhteissa.

Ohjeessa myös muistutetaan, että rakennuksen liian suuri kosteuspitoisuus tai kosteuden kertyminen rakennuksen osiin tai sisäpinnoille ei saa vaurioittaa rakennusta eikä aiheuttaa rakennuksessa oleville terveyshaittaa. Suunnitteluratkaisua valittaessa otetaan huomioon rakennukseen kohdistuvan sisäisen ja ulkoisen kosteusrasituksen kesto sekä rakenteen mahdollisuus kuivua. Rakenteeseen ei saa kertyä kosteutta toistuvasti, liiallisesti eikä pitkällä aikajänteellä jatkuvasti kasvaen. Rakenteen kosteudensietokyky sekä mahdollisuus kuivua riittävän nopeasti kastumisen jälkeen on haitan estämisen kannalta oleellinen tekijä.

SafeDryingilla korjaaminen on kustannustehokasta eikä rakenteita tarvitse rikkoa. Se on aidosti vaihtoehto salaojaremontille.

Lue myös:Myyntitilanteessa paljastunut kosteusongelma uhkasi kaataa asuntokaupat