Sadetar kestää aikaa ja katseita

Icopal Oy:n urakointiyhtiöt tarjoavat täyden palvelun ratkaisuja bitumikattourakointiin ja muuhun vedeneristysurakointiin, peltikattourakointiin, julkisivu-urakointiin sekä kattojen huoltopalveluihin ja savunpoistoluukkujen asennuksiin ja tarkastuksiin.

Rakennus Lohja Oy:n toimitusjohtaja Janne Sihvonen on tyytyväinen mies: pari vuotta toimineen yrityksen kaksi ensimmäistä toimintavuotta ovat kuluneet työntäyteisissä merkeissä. Edes rakennusalaa kalvava suhdannetaantuma ei ole saanut tilauskantaa laskusuuntaan, joten yrityksen yhdelletoista työntekijälle on töitä riittänyt kiitettävästi. – Työtilanne näyttää todella hyvältä. Yrityksemme on suhteellisen pieni, joten voimme reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Monipuolisuus, kokemus ja laaja suhdeverkostomme takaavat riittävän kysynnän myös vaikeina aikoina, kertoo Sihvonen.

Icopal on valittu vuoden 2008 tavarantoimittajaksi Rautanet – ketjun kevään ostopäivillä. Palkitsemisen perusteena on toiminnan jatkuva ja ansiokas kehittäminen yhteistyössä Icopalin, Rautanettien ja Starkin kesken. Icopal on osoittanut kiitettävää halukkuutta toiminnan kehittämiseen ja lisäarvon tuottamiseen asiakkaille.Palkinnon jakoi Rautanet -kauppiaiden edustajana kauppias Jaakko Koivisto, sekä Starkin edustajana Avainasiakaspäällikkö Harri Lepistö.– Tämä on hieno tunnustus sekä pitkäjänteiselle yhteistyölle, että loistavalle aluemyyntiorganisaatiollemme, toteaa myyntijohtaja Esa Mäki Icopalista. – Vuoden 2008 tavarantoimittaja -palkinto osoittaa, että yhteistyökykyinen asenne ja aito kiinnostus kumppanuussuhteiden kehittämiseen johtaa hyviin asioihin, Mäki lisää.Rautanet -ketju on vuonna 1998 perustettu rautakauppaketju, joka muodostuu itsenäisistä rakennustarvikekauppaa harjoittavista liikkeistä. Ketjuun kuuluu lähes 100 alan liikettä maanlaajuisesti. Ketjun jäsenkauppiaat toimivat tiiviissä yhteistyössä Starkki Oy Ab:n kanssa tukeutuen hankinnoissaan Starkkiin ja sen tavarantoimittajiin. Rautanet on kuitenkin oma erillinen ketjunsa, jossa ketjupäätösten teko kuuluu kauppiaille ja jonka valikoima ja konsepti poikkeavat huomattavasti Starkin vastaavista.

Vuosien 2008-2010 kirjanpito tehtiin uudelleen, koska isännöitsijä ei osannut laskea velkaosuuksia. Uusi isännöitsijä teki myös 2011 kirjanpidon uudelleen. Osakas muutti pois 2011, joten hänen velkaosuutensa oli selvittämättä, mutta hän lupasi maksaa, kunhan asia selviää. Yhtiökokouksissa kysyessä asiasta, isännöitsijä sanoi, että hän on laittanut laskuja, mutta osakas ei maksa ja että pitää laittaa perintään. Entinen osakas sanoi saaneensa yhden laskun, johon pyysi erittelyä, mutta ei ole saanut mitään. Nyt isännöitsijä kertoi, että asia juontuu edellisen isännöitsijän virheistä, rahoitusvastikkeiden jälkilaskelmaa ei ole tehty lain mukaan.Voiko isännöitsijä olla korvausvelvollinen, jos on antanut aluksi väärää tietoa, eikä korvausta ole voinut hakea aiemmalta isännöitsijältä, joka on tehnyt virheen?

Katto on rakennuksen tärkeimpiä rakennusosia. Katto suojaa koko rakennusta ja sen kunto tulisikin tarkistaa säännöllisin väliajoin. Vuotava katto on aina vakava merkki kiireellisestä korjaus- tai remonttitarpeesta, mutta jo pienemmätkin puutteet vaativat toimenpiteitä. Olipa kyseessä tiili-, bitumi tai peltikatto, tuisi katolla käydä kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä.Katon kunnon voi tarkistaa itse tai pyytää ammattilaisen avuksi. Ammattilainen tuntee kattojen riskikohdat ja osaa kiinnittää niihin erityistä huomiota. Kokenut ammattilainen myös antaa kuntotarkastuksesta kattavan raportin ja osaa kertoa, millainen kattoremontti sopii yhtiönne tarkoituksiin.Jätä yhteydenottopyyntö kattoammattilaiselle

Taloyhtiöissä suurin energiasyöppö on lämmin vesi. Motivan mukaan 40 prosenttia asuinrakennuksissa käytetystä vedestä on lämmintä vettä. Kymmenen minuutin suihkun aikana käytetyn lämpimän veden lämmittämiseen kuluisi aikaa neljä tuntia, jos lähtisimme lämmittämään sitä hellalla. Veden vastuullinen kuluttaminen on helpoin keino säästää energiaa. Pudottamalla valuvan veden alla peseytymiseen käyttämämme aika vaikkapa puoleen, saadaan aikaan merkittäviä säästöjä asumisen energiankulutuksessa. Myös EU:n tasolla taloyhtiöiden veden- ja energiankulutukseen on tartuttu.