Vuoden 2012 energia-avustukset taloyhtiöille ja pientaloasukkaille

Vuoden 2012 valtion talousarviossa on energia-avustusten myöntämistä varten vahvistettu 10 miljoonan euron suuruinen määräraha uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoon ympärivuotisessa asuinkäytössä olevissa asuinrakennuksissa sekä muihin energia-avustuksiin 8,8 miljoonaa, josta pientalojen tarveharkintaisiin energia-avustuksiin 2 miljoonaa euroa.

Vuoden 2012 energia-avustuksia myönnettäessä noudatetaan lakia asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista , valtionavustuslakia ( sekä valtioneuvoston asetusta korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista.

ARA on näiden ohjeiden lisäksi antanut korjausavustuksista, hissi- ja liikkumisesteen poistamista koskevista avustuksista sekä terveyshaittaavustuksista erilliset ohjeet kustakin.

Hakuaika ja hakumenettely ovat valtakunnalliset ja hakemuket jätetään kunnan ilmoittamalle viranomaiselle. Hakuaika päättyy 11.4.2012.

Yleiset myöntämisedellytykset ovat samat kuin korjausavustuksissakin. Avustettavan kohteen on olta mm. ympärivuotisessa asuinkäytössä oleva asunto tai asuinrakennus.Kohde ei siten voi olla sellainen, jota vasta saatetaan ympärivuotiseen asumiseen soveltuvaksi.

Avustuksensaaja on ko. rakennuksen tai asunnon omistaja tai se, jolle korjaus- ja kunnossapitovastuu on lailla tai kirjallisella sopimuksella siirretty pysyvästi tai pitkäaikaisesti.

Avustettavat toimenpiteet ovat, ottaen huomioon rakennuksen asuinkäyttötarve ja asuinkäyttöaika, tarkoituksenmukaiset, energiataloudellisesti perustellut sekä kustannuksiltaan kohtuulliset Avustus maksetaan avustettavan toimenpiteen toteutuneiden kustannusten perusteella.

Korjattaessa asuntoa/asuinrakennusta voidaan periaatteessa hyväksyttäviin kustannuksiin sisällyttää korjaustöiden edellyttämien rakennustarvikkeiden ja rakennukseen kiinteästi asennettavien laitteiden hankintakustannukset, vesi-, viemäri-, sähkö- ja kaukolämpöön liittymismaksu sekä kustannukset arviointi-, tutkimus-, laatimis-, suunnittelu-, rakennus-, asennus-, katselmus-, säätö-, mittaus- ja purkutöistä sekä töitten valvonnasta, ei kuitenkaan laskennallista kustannusta omasta työstä eikä kustannusta vastikkeetta tehdystä työstä.

Tämän avustuksen piiriin kuuluvien toimenpiteiden kohteina ovat kaikenlaiset ennestään ympärivuotisessa asuinkäytössä olevat asuinrakennukset. Kyseessä voi siten olla pien-, rivi- tai kerrostalo. Asuinrakennuksella tarkoitetaan tässä rakennusta, jossa asuinhuoneistoja ja niitä palvelevia tiloja on yli puolet huoneistojen yhteenlasketusta pinta-alasta.

Avustuksen myöntäminen ruokakunnalle silloin, kun avustettavientoimenpiteiden kohteena on enintään kaksi asuntoa käsittävä pientalo, edellyttää sitä, että ruokakunta on ennen hakemista asunut ja asuu edelleenkin tässä talossa. Muissa tapauksissa avustettavien toimenpiteiden kohteena voi olla myös vuokratalo.

Avustuksen hakijana on asuinrakennuksen omistaja tai se, jolle rakennuksen kunnossapitovastuu on lain nojalla tai kirjallisella sopimuksella siirretty pysyvästi tai pitkäaikaisesti. Hakemus tehdään lomakkeella ARA 37a ja jätetään kunnalle. Hakemukseen liitetään:

• pientalojen osalta (asuinrakennuksessa enintään kaksi asuntoa) tarjous tai muu selvitys tarvikkeiden ja töiden kustannuksista eriteltyinä, jos avustuksen hakijana on ruokakunta
• muut kunnan tarpeelliseksi harkitsemat selvitykset.

ARA suosittelee että korjauksesta on tehty sitova päätös ennen avustuksen myöntämistä ja avustuksen suuruus on enintään 20 % hyväksyttävistä kustannuksista. Avustusprosentti saattaa olla pienempi esim. silloin, jos määräraha ei riitä täysimääräisen avustuksen myöntämiseen kaikille hyväksyttäville hakemuksille.

Jos energia-avustus myönnetään yritykselle, tuen kokonaismäärä hankkeelle ei saa ylittää 200 000 euroa kolmen vuoden ajanjaksolla. Tässä tarkoitettu käsite "yritys" ei laajenna avustuksensaajien piiriä. Siten esim. lämpöyhtiöt eivät voi olla avustuksensaajia, koska ne eivät omista ko. asuinrakennuksia.

Tuettavia kohteita ovat öljyllä tai suoralla taikka varaavalla sähkölämmityksellä pääasiallisesti lämmitetyt asuinrakennukset.

Pääsääntö on, että toimenpiteet aloitetaan kunnan avustuspäätöksen jälkeen. Kunnat voivat antaa aloituslupia hakemuksen jättäneille. Kunta hyväksyy tällöin aloitusluvan yhteydessä toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuuden . Lupapäätöksessä on syytä mainita sekin, ettei lupa sido kuntaa avustuksen myöntämiseen.

Avustuksella voidaan tukea öljy- tai sähkölämmityksen korvaamista pääasiallisesti uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä päälämmitysjärjestelmällä:

1. maalämpöpumppujärjestelmän rakentaminen; järjestelmä hyödyntää maaperän, kallioperän tai pintavesistön lämpöä;
2. ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän rakentaminen;
3. pelletti- tai muun puulämmitysjärjestelmän rakentaminen;
4. polttoainevaraston rakentaminen 3 kohdassa tarkoitettua lämmitysjärjestelmää varten;
5. yhdistelmälämmitysjärjestelmän rakentaminen; järjestelmä hyödyntää;
a) yhtä 1 - 3 kohdassa tarkoitettua lämmitystapaa ja yhtä tai useampaa lisälämmitystapaa;
b) useampaa 1 - 3 kohdassa tarkoitettua lämmitystapaa;
c) useampaa 1 - 3 kohdassa tarkoitettua lämmitystapaa ja yhtä tai useampaa lisälämmitystapaa.

Lämmitysjärjestelmän korvaamista ei tueta, jos rakennetaan lämmitysjärjestelmä korvaamaan kauko- tai aluelämmitystä. Kauko- ja aluelämmitykseen liittymistä voidaan sitä vastoin tukea muulla energia-avustuksella

Tuki kohdistetaan siis uusiutuvaa energiaa käyttävälle em. päälämmitysjärjestelmälle. Tällä tarkoitetaan järjestelmää, jonka suunnitelmien mukainen lämmitysteho kattaa vuotuisesta tehontarpeesta yli puolet. Tarvittaessa hakijan tulee kunnan pyynnöstä osoittaa uusiutuvaa energiaa hyödyntävän lämmitysjärjestelmän toimivuus päälämmitysjärjestelmänä.

Muiden kuin kohdissa 1 ja 2 mainittujen lämpöpumppujen investointikustannuksia ei tueta.

Varaavan tulisijan rakentamista voidaan tukea päälämmitysjärjestelmänä silloin, kun se esim. toimii vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän lämmöntuottajana ja tuottaa yli puolet vuotuisesta energiankäytöstä.

Avustusta on tarkoitus myöntää myös vesikiertoisen patteriverkoston osuuteen kustannuksista, jos tällaista ei asuinrakennuksessa ennestään ole. Ilma-vesilämpöpumppujen sekä pelletti- ja puulämmitysjärjestelmän kustannusten lisäksi voidaan yhdistelmä- eli hybridilämmitysjärjestelmissä tukea aurinkolämmön ja –sähkön tuotantolaitteiden käyttöönottoon liittyviä kustannuksia.

Lisälämmityksenä voidaan hyödyntää tarvittaessa muitakin lämmitysmuotoja. Näihin liittyviä investointikustannuksia ei tueta. Lämmitysenergian tarpeesta yli puolet on kuitenkin tuotettava uusiutuvalla energialla. Tämä mahdollistaa esim. poistoilmalämpöpumpun, ilma-ilmalämpöpumpun ja kiinteistökohtaisen tuulivoiman hyödyntämisen lisälämmitystapana samoin kuin muun polttoaineen kuten öljyn käyttämisen lisälämmitykseen, mutta ainoastaan aurinkolämmön ja -sähkön tuotantolaitteiden käyttöönotto voi kuulua avustuksen piiriin.

Myöskään ei tueta öljy- tai sähkölämmityksen parannus- ja uusimiskustannuksia, niiden täydentämistä erilaisilla lisälämmitysjärjestelmillä eikä biomassan tai biokaasun käyttöönoton vaatimia investointeja.

Avustettavien toimenpiteiden tulee olla tarkoituksenmukaisia rakennuksen odotettavissa oleva asuinkäyttöaika ja asuinkäyttötarve huomioon ottaen. Avustettavien kustannusten tulee olla kohtuulliset. Hyväksyttäviin kustannuksiin voivat kuulua sekä lämmön tuottoon että lämmön jakeluun tarkoitettujen laitteiden hankintakustannukset. Lisäksi avustettaviin kustannuksiin voivat kuulua kustannukset arviointi-, tutkimus-, laatimis-, suunnittelu-, rakennus-, asennus-, katselmus-, säätö-, mittaus- ja purkutöistä sekä töitten valvonnasta, ei kuitenkaan laskennallista kustannusta omasta työstä tai vastikkeetta tehdystä työstä.

Hyväksyttäviin kustannuksiin ei kuulu työn osuus kustannuksista, kun avustuksensaajaruokakunnalle myönnetään avustus enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävän rakennuksen lämmitystavan muuttamiseksi. Työn osuuteen voi saada kotitalousvähennyksen verotuksessa. Muille avustuksensaajille avustus myönnetään kokonaiskustannuksista, jotka sisältävät myös työn osuuden.

Tällä avustuksella tuetaan pientalossa tehtäviä toimenpiteitä energiatalouden parantamiseksi ja uusiutuvien energia-lähteiden käyttöönottamiseksi. Pientalolla tarkoitetaan enintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevaa asuinrakennusta.

Työkustannusten osuuteen avustusta ei myönnetä. Niiden osalta hakija voi hakea verottajalta kotitalousvähennystä.

Tätä avustusta haetaan kunnalta ARAn lomakkeella ARA 36d. Hakemukseen on liitettävä seuraavat selvitykset:

• tulojen osalta yli 65-vuotiaalta tai täyden kansaneläkkeen saavalta työkyvyttömyyseläkeläiseltä riittää verottajalta maksutta saatava selvitys ennakonpidätysperusteista ao. vuodelle. Muiden osalta työnantajan todistukset nykyisistä kuukausituloista ja/tai vastaavat todistukset eläketuloista ja tapaturma- yms. korvauksista. Tuloselvityksien ja todistuksien tulee kohdistua hakijaruokakunnan nykyisiin bruttotuloihin. Kansaneläkelaitoksen maksamia etuuksia koskevat tiedot kunta saa suoraan kansaneläkelaitoksen paikallisesta toimistosta maksutta. Kunnan käytössä olevasta verotuksen julkisia tietoja koskevasta luettelosta ei saa riittäviä tietoja ruokakunnan kaikkia jäseniä koskevat viimeisimmät verotuspäätökset. Kunta saa tarvittavat selvitykset verottajalta maksutta
• kiinteistöverolippu
• korjaussuunnitelmia ja -kustannuksia koskevat asiakirjat
• selvitys koko hankkeen kustannukset kattavasta rahoitussuunnitelmasta. Hakemuslomake on tältä osin täytettävä huolellisesti (mm. esitettävä erillinen todistus mahdollisesti tarvittavasta lainasta)
• muut kunnan tarpeelliseksi harkitsemat asiakirjat

Avustuksen hakijana ja saajana on ehdot täyttävä asunnon/kiinteistön omistajaruokakunta. Enintään kaksiasuntoisessa asunto-osakeyhtiötalossa tai paritalossa avustus voidaan myöntää asunnon omistajalle silloin, kun ko. omistajalla on korjaus- ja kunnossapitovastuu haettujen toimenpiteiden osalta. Asunto-osakeyhtiössä tämä edellyttää yhtiöjärjestyksessä määriteltyä vastuuta.

Avustuksen suuruus on enintään 25 % hyväksytyistä kustannuksista.

Avustuksen hakija ja saaja on asuinrakennuksen omistaja. Avustuksen myöntää kunta. Avustusta myönnetään pääsääntöisesti vähintään kolmiasuntoisten asuinrakennusten korjaamiseen.

Jos rakennuksen omistaja on kunta, kuntayhtymä tai muu yhteisö (esim. asunto-osakeyhtiö), avustuksen piiriin kuuluvat myös 1–2-asuntoiset asuinrakennukset. Vastuun avustettavien toimenpiteiden suorittamisesta on tällöin kuuluttava omistajayhteisölle.

Jos rakennuksen omistaa yksityinen henkilö, siinä on oltava vähintään kolme asuinhuoneistoa. Pientalon energiataloudelliseen korjaukseen yksityinen henkilö voi saada edellä selostetun tarveharkintaisen energiaavustuksen tai avustuksen uusiutuvan energian käyttöönottoon, jos niiden edellytykset täyttyvät.

Hakijalle voidaan myöntää energia-avustuksia siten, ettei kolmen vuoden aikana myönnettyjen avustusten yhteismäärä ylitä 200 000 euron enimmäisrajaa.

ARA suosittelee, että omistajayhteisössä on korjauksesta tehty sitova päätös ennen avustuksen myöntämistä.

Avustettavien toimenpiteiden ei tarvitse perustua enää energiakatselmukseen tai muuhun hyväksyttävään energiataloudelliseen tarkasteluun.

Rakennuksen ulkovaippa sekä ilmanvaihdon ja lämmitysverkoston perussäätö

Toteuttamalla lisäeristäminen rakenteen ulkopuolisena voidaan yleensä parhaiten välttää kosteusongelmien syntyminen rakenteissa. Rakenteenkosteustekninen toiminta on kuitenkin aina varmistettava asiantuntijan toimesta. Samoin on otettava huomioon käytettävän ratkaisun vaikutus paloturvallisuuteen. Asiaa käsitellään Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön julkaisemassa oppaassa "Kerrostalojen lisälämmöneristeen paloturvallisuus korjausrakentamisessa, Tekniikka opastaa 16".

Avustettavista toimenpiteistä erityisesti rakennuksen ulkovaipan ja ikkunoiden lämmöneristyskyvyn parantamisella saattaa olla vaikutusta myös rakennuksen ja julkisivujen ominaispiirteiden säilymiseen. Tämän vuoksi on tarpeellista toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa kiinnittää erityistä huomioita rakennusten kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojensäilyttämiseen. Kunnan viranomaisen tulee huolehtia siitä, että kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaiden rakennusten ominaispiirteet säilytetään. Sama koskee kaikkia rakennuksia rakennusaikakaudelle tyypillisten ratkaisujen ja materiaalien osalta. ääneneristävyyden mitoittamiseksi on oppaassa "Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen", Ympäristöopas 108.

Ikkunoiden sekä etuikkunoiden ja lisälasien riittävä ääneneristävyys on kuitenkin aina varmistettava asiantuntijan toimesta. Rakennuksen ulkoseiniin tai ikkunoihin kohdistuvien avustettavien toimenpiteiden yhteydessä edellytetään tehtäväksi ilmanvaihdon perussäätö. Tällä toimenpiteellä halutaan varmistaa, että rakennuksen ilmanvaihto toimii ulkovaippakorjausten jälkeen vähintään korjaustilannetta edeltävällä laatutasolla. Ilmanvaihdon toimivuudesta on varmistuttava kaikissa rakennuksissa riippumatta siitä onko kyseessä painovoimainen vai koneellinen poistoilmanvaihto. Esimerkiksi painovoimaisen ilmanvaihdon talossa voidaan perussäätönä pitää toimenpiteitä, jolla tarkistetaan, että korvausilmalle on järjestetty tuloreitit, ilmanvaihtoventtiilit ovat auki ja toimintakunnossa sekä ilmanvaihtohormit ovat tiiviit.

Lämmitysverkoston perussäätöä edellytetään avustettavien ulkovaippaan kohdistuvien korjaustoimenpiteiden (lukuun ottamatta yläpohjan lisälämmöneristystä) ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton rakentamisen jälkeen. Perussäätövaatimus koskee vesikiertoisia lämmitysjärjestelmiä. Lämmitysverkoston perussäätö on tarpeen, vaikka vain yksi rakennuksen julkisivu lisäeristettäisiin tai sen ikkunat uusittaisiin. Jos rakennuksen useamman julkisivun korjaukset on vaiheistettu kohtuullisessa aikajaksossa tehtäväksi, tehdään perussäätö vasta kaikkien korjausten jälkeen.

Kunnilla on mahdollisuus myöntää energia-avustuksia vuoden 2012 aikana energia-avustuksia vain kunnalle osoitetusta vuoden 2012 määrärahasta. Avustuksia ei tästä määrärahasta voi myöntää enää vuoden 2013 puolella. Hakuaika päättyy 11.4.2012