• Etusivu
  • Osakas

Asunto-osakeyhtiölaki: taloyhtiön kunnossapito

Vuonna 2010 hyväksytyn asunto-osakeyhtiölain mukaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 04.02.2025
20101_20061.jpg

Uusi asunto-osakeyhtiölaki selventää sekä yhtiön että osakkeenomistajan välistä kunnossapitovelvollisuutta että osakkeenomistajan määräämisoikeutta huoneistostaan.

Asunto-osakeyhtiölaki selventää sekä yhtiön että osakkeenomistajan välistä kunnossapitovelvollisuutta että osakkeenomistajan määräämisoikeutta huoneistostaan.

Hallitus antoi pitkän v. 2004 alkaneen valmistelun jälkeen 27.3.2009 eduskunnalle hallituksen esityksen asunto-osakeyhtiölainsäädännöksi (HE 24/2009). Laki tuli voimaan 1.7.2010.

Uudistus toteutettiin lain kokonaisuudistuksena, jossa koko asunto-osakeyhtiölaki on kirjoitettu uudelleen. Laissa on pyritty harmonisoimaan lainsäädäntöä vastaamaan oikeuskehitystä, oikeuskäytäntöä, voimassa olevassa laissa havaittuja puutteita sekä jo aiemmin voimaantullutta osakeyhtiölakia.

Tiivistettynä lain pääkohdat

Asunto-osakeyhtiölaissa selvennetään mm. päätöksentekoa yleisesti ja esim. hissien rakentamisessa, osakkeenomistajan määräämisoikeutta huoneistostaan sekä ongelmakohdiksi usein muodostunutta rajanvetoa yhtiön ja osakkeenomistajan kunnossapitovastuussa.

Laissa selvennetään osakkeenomistajan ja taloyhtiön vastuurajaa, osakkeenomistajien itsensä tekemiä muutostöitä ja kunnossapitoa sekä tätä koskevaa päätöksentekoa.

Uudessa laissa on myös korostettu osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatetta sekä sen huomioonottamisesta päätöksenteossa.

Laissa on selvennetty myös osakkeenomistajan ja yhtiön välistä oikeussuhdetta tarkistamalla yhtiön päätösten moittimista koskevia sääntelyä sekä osakkeenomistajien ja yhtiön vahingonkorvausvastuuta.

Asunto-osakeyhtiölain jako

Uusi asunto-osakeyhtiölaki (jäljempänä UAOYL) on jaettu kahdeksaan eri asiakokonaisuutta koskevaan osaan:

  1. Yleiset periaatteet, osakkeet ja yhtiövastike (I osa)
  2. Kunnossapito ja muutostyöt (II osa)
  3. Hallinto, tilinpäätös ja varojen jakaminen (III osa)
  4. Perustaminen ja rahoitus (IV osa)
  5. Osakepääoman alentaminen ja omat osakkeet (V osa)
  6. Yhtiörakenteen muuttaminen ja purkaminen (VI osa)
  7. Seuraamukset ja oikeus-suoja (VII osa)
  8. Erinäiset säännökset (VIII osa)

Jäljempänä käsitellään eräitä merkityksellisimpiä muutoksia yleisesti. Näillä sivuilla tulemme lähiviikkoina käymään läpi vielä tarkemmin UAOYL:n muutokset ja niiden vaikutukset taloyhtiöiden toimintaan.

Kunnossapitovastuusta (UAOYL 4 luku)

Taloyhtiön ja osakkeenomistajien kunnossapitovastuuta on UAOYL 4 luvun 2 ja 3 §:issä täsmennetty. Taloyhtiön vastuulla on kunnossapito siltä osin, kuin se ei kuulu osakkeenomistajille. Taloyhtiön kunnossapitovastuu käsittää siten osakehuoneiston rakenteet ja eristeet. Lisäksi yhtiö vastaa perusjärjestelmistä, joita ovat mm. lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmät.

Osakkeenomistajan puolestaan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat. Lain 4:3 §:ään on erityisesti kirjattu osakkeenomistajan huolellisuusvelvoite. Sen mukaan osakkeenomistajan on hoidettava huoneistoa huolellisesti ja toteutettava kunnossapitotyö siten, että yhtiön kunnossapitovastuulla olevat osat eivät vaurioidu.

Yleisperiaatteen mukaisesti osakkeenomistaja on vastuussa vaikutusmahdollisuuksiensa rajoissa olevista, lähtökohtaisesti hänen omistamansa huoneiston käytön perusteella kuluvista tai merkittäviltä osin hänen henkilökohtaisten mieltymystensä mukaisesti tehdyistä rakenteista, pinnoista ja laitteista.

Hallitus ja kunnossapitotyö

Lain 4 luvun 7 §:n mukaan on osakkeenomistajalla velvollisuus ilmoittaa kunnossapitotyöstä etukäteen kirjallisesti taloyhtiön hallitukselle tai isännöitsijälle, jos työ voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan asemaan.

Jotta yhtiön hallitus tai toinen osakkeenomistaja voisi arvioida, noudatetaanko kunnossapitotyössä hyvää rakennustapaa tai aiheutuuko siitä vahinkoa tai muuta haittaa, tulee ilmoituksesta käydä ilmi kunnossapitotyön laatu ja sen tekninen toteutustapa.

Ilmoitusvelvollisuus ei koske pientä pintaremonttia, esim. tapetoinnin uusimista. Ilmoitusvelvollisuuskynnys on kuitenkin syytä pitää matalana.

Lain 4 luvun 8 §:ssä on säädetty osakkeenomistajalle erityinen ilmoitusvelvollisuus sellaisesta huoneiston viasta tai puutteellisuudesta, jonka korjaaminen kuuluu taloyhtiölle. Ilmoitus on tehtävä taloyhtiölle (hallitus tai isännöitsijä) viivytyksettä.

Korjaussuunnitelma

Taloyhtiön hallitukselle on laissa asetettu velvollisuus laatia taloyhtiölle pitkäaikaisempi korjaussuunnitelma. Lain 6 luvun 3 §:n mukaan on taloyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävä hallituksen kirjallinen selvitys yhtiön rakennusten ja kiinteistön kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden aikana. Edellytyksenä selvitykselle on kuitenkin, että korjaustarve vaikuttaa huoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin huoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.

Uudistuksen tarkoituksena on antaa osakkeenomistajille mahdollisuus varautua korjaustyön taloudellisiin ja muihin vaikutuksiin.

Vahingonkorvausvastuusta

Vahingonkorvausvastuusta on säädetty kattavasti lain 24 luvussa. Luku koskee yhtiön ja sen johtoon kuuluvien sekä osakkeenomistajien laissa tai yhtiöjärjestyksessä säädeltyyn oikeuksiin ja velvollisuuksiin perustuvaa vahingonkorvausvastuuta.

Muuta

Tässä ei ole vielä käyty läpi kuin muutamia uudistuksen pääkohtia. Lakimuutos on laaja ja monessa kohdassa myös periaatteellinen. Laki sisältää kaikki asunto-osakeyhtiötä koskevat säännökset.

Markku Asmala
asianajaja, Pori

Osakas
taloyhtiön hallinnointi
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20163_45773.jpg
Osakkeenomistajan on hoidettava huoneistoaan huolellisesti
Osakkeenomistajalla on osakeomistuksen perusteella oikeus hallita taloyhtiön omistamaa osakehuoneistoa. Osakkeenomistajalle huoneisto on oma koti, arjen tärkein paikka, jossa asutaan ja levätään työpäivän jälkeen. Varsinaisen asumisen lisäksi osakkeenomistajan on muistettava myös hoitaa osakehuoneistoa huolellisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aktiivista ja tietoista huoneiston kunnon seurantaa.
kaksi ihmistä kättelee
Miten taloyhtiön hallitus toimii ja mistä se koostuu?
Kevään yhtiökokoukset ovat jo ovella. Tässä taloyhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään sekä koko taloyhtiötä että myös yksittäistä osakasta koskevista tärkeistä asioista. Ja sitten se karmivin asia, joka saa jonkun jopa jättäytymään pois yhtiökokouksesta: kokouksessa valitaan taloyhtiölle hallitus.Tavallaan ymmärrettävää, että taloyhtiön hallituksen jäsenyys, saati sitten puheenjohtajuus, saattaa tutisuttaa polvia. Onhan näitä uutisia hallituksen jäsenten sekä puheenjohtajan vastuusta jo kuultu useampiakin, esimerkiksi katolta pudonneeseen lumeen tai korjausurakoiden kilpailuttamisiin liittyen. Hallituksen päätöksistä – tai niiden puuttumisesta – voi seurata isojakin taloudellisia vastuita. Asunto-osakeyhtiölain mukaan hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen tai hallituksen päätöstä, joka on lain, yhtiöjärjestyksen tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Tällaisen päätöksen noudattaminen voi pahimmillaan johtaa hallituksen jäsenen vahingonkorvausvastuuseen yhtiölle, osakkeenomistajalle tai ulkopuoliselle henkilölle. Hallituksen jäsenten tulee siis olla hyvin perillä taloyhtiön yhtiöjärjestyksen sisällöstä sekä asunto-osakeyhtiölainsäädännöstä. Kun vastuu on näin ankaraa, mistä enää löytää hallitukseen jäseniä?
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Osapuolten vahingonkorvausvastuu
AOYL 24 luvun 2 §:ssä on säännös osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuusta. Lainkohdan mukaan osakkeenomistaja vastaa asunto-osakeyhtiölain vastaisen menettelyn, mm. vastoin hyvää rakennustapaa toteutetun kunnossapito- ja muutostyön yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheuttamista vahingoista.Osakkeenomistajan tulee siten huolehtia siitä, että hänen suorittamansa kunnossapito- tai muutostyö suunnitellaan, toteutetaan ja valvotaan siten, ettei työstä aiheudu vahinkoa. Jos osakkeenomistaja ei tee työtä itse vaan teettää sen ulkopuolisella, tulee hänen huolehtia siitä, että tämä noudattaa hyvää rakennustapaa.Jos myöhemmin ilmenee, ettei työssä ole noudatettu hyvää rakennustapaa ja tästä aiheutuu vahinkoa, on osakkeenomistaja vastuussa vahingosta, ellei hän voi osoittaa me-netelleensä huolellisesti. Huolellisuusvaatimus koskee omaa työtä, ulkopuolisen työn tekijän valintaa ja esim. kunnossapito- tai muutostyön suunnittelua, toteutusta sekä valvontaa.Jos osakkeenomistaja luovuttaa osakkeensa kolmannelle, ei virheellisestä ja vahinkoa aiheuttaneesta menettelystä aiheutuva vastuu siirry osakkeen uudelle omistajalle. Tämä ei ole ollut aiheuttamassa korvausperustetta, joten vastuu ei siirry hänelle pelkän osakkeiden luovutuksen perusteella.AOYL 24 luvun 10 §:n nojalla kanneoikeus osakkeenomistajan vahingonkorvausvas-tuusta vanhenee kolmen vuoden kuluessa ajankohdasta, jolloin vahinko ilmeni ja jolloin yhtiöllä oli tiedossa työstä vastuussa oleva osakkeenomistaja. Kanne on joka tapauksessa nostettava kunnossapito- tai muutostyön suorittamisesta 10 vuoden kuluessa, tai vastuu on muutoin vanhentunut vanhentumislain mukaan.
mies kuuntelee stetoskoopilla pientä leikkitaloa kädessään
Suunnitelmallisuus osaksi kiinteistön kunnossapitoa
Kiinteistön ylläpito jakautuu kiinteistönhoitoon ja kunnossapitoon. Kiinteistön ylläpidolla varmistetaan se, että kiinteistö toimii häiriöttä ja että halutut asumisolosuhteet toteutuvat. Kunnossapito on kiinteistössä tapahtuvaa kunnostavaa korjausrakentamista, jossa korjataan rakennusosia ja järjestelmiä tai uusitaan kuluneita tai viallisia osia.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Rakentamisen määräykset ja luvat
Taloyhtiönkorjaushanke prosessina monimutkainen. Eräs tärkeä osa kokonaishanketta on mahdollisten lupien hakeminen sekä rakennusmääräysten noudattaminen. Taloyhtiön korjaushankkeessa tämä vastuu tulee yleensä urakoitsijalle ja työn valvojalle. Suunnittelija ottaa osaltaan työssään huomioon kaavoituksen sekä rakennusmääräysten vaikutuksen. Huomattavaa on, että ympäristö rajaa usein käytettävissä olevien ratkaisuvaihtoehtojen määrää huomattavasti.
20213_69303.jpg
Kuka huolehtii leikki­kentän turvallisuudesta?
Pienelle lapselle taloyhtiön pihalla temmeltäminen on täynnä sääntöjä, kieltoja sekä mahdollisia vaaranpaikkoja. Ajoradoilla ei saa leikkiä, puihin ei saa kiivetä ja värikästä taidetta ei saisi luoda asvalttiin. Monen lapsiperheen helpotukseksi taloyhtiön yhteistä piha-aluetta komistaa lapsille tarkoitettu leikkikenttä. Kenen vastuulle kuuluu leikkikentän turvallisuus?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton