viikon kysymys

70-luvulla rakennetussa rivitaloyhtiössämme ei ole taloyhtiön toimesta teetetty pesuhuoneremonttia. Teimme remontin itse v. 1991 asuntoomme muutettuamme. Vaihdoimme muovimaton kaakeleihin. Nykymääräykset täyttävä vedeneristys puuttui.Ilmoitin isännöitsijälle puhelimitse remonttitarpeesta heti kosteusvaurion huomattuani helmikuussa. Tuolloin hän sanoi, että remontin yhteydessä tulee viallinen lattiakaivo ja pesukoneen poistoputki vaihtaa taloyhtiön laskuun.

Taloyhtiö teetti putkiremontin. Kylpyhuoneen kaikki pinnat uusittiin. Osakas sai laitattaa laatat vesieristeen päälle omalla kustannuksellaan. Me sanoimme aloituskatselmuksessa, että emme halua laattoja lattiaan, vaan meille voi laittaa muovimaton, joka toimii vesieristeenä ja se on taloyhtiön kustannettava, koska vesieristeet kuuluvat taloyhtiölle.Putkiurakoitsija laitatutti muovimaton ja on nyt karhunnut meiltä asennuksesta ja materiaaleista koituvat kustannukset. Emme ole laskuja maksaneet, vaan olemme sanoneet, että emme maksa, koska se ei meille kuuluu. Perustelevat laskuaan sillä, että muovimatto ei ole vesieriste! (On asiallisesti laitettu, vaadittavin nostoin ja sauma hitsattu) Matto on märkätilaan tarkoitettu. Maton asentajan laskusta näkyi, että lattia oli olut epätasainen ja hän oli joutunut tasoittamaan parilla tasotesäkillä lattian ennen maton liimaamista. Ei tullut mieleenkään, että hän olisi vetänyt tasoitteet jo vesieristetyn pinnan pääle.Nyt nämä laskua meiltä karhuvat sanovat, että matto on asennettu vesieristetyn pinnan päälle. Nyt urakoitsija perii oikeusteitse ko laskua meiltä ja me otimme tuomarin, joka on antanut meille sovintoesietyksenä, että maksaisimme osan laskusta yhdessä taloyhtiön kanssa. Voidaanko laskua meiltä lainkaan periä? Pitääkö ottaa toinen asianaja? Nykyinen asianaja sanoi ottaneensa tavarantarkastajaan yhtyttä ja tarkastaja oli ollut sitä mieltä, että muovimatto ei ole vesieriste! Voitteko suositella meille toista asianajajaa, lasku on pieni, mutta periaate on sitten toinen juttu, miksi maksamme laskua, mikä ei meille mielestämme kuuluu! Kiitos

Kerrostalomme on rakennettu 1960-luvulla. Taloyhtiössämme on paljon eläkkeellä olevia ihmisiä, jotka ovat yhtiökokouksessa vuosia jo jarruttaneet kaikkia remonttiehdotuksia kuten viemäri-, ikkuna-, hissi-, leikkipaikka-, sauna- ja parvekeremontteja. Nämä remontit ovat nyt kaatumassa päälle seuraavan 5-vuoden aikana ja yhtiön hallitus on niitä vuosittain yrittänyt tuoda päätettäväksi mutta joka kerta tulos yhtiökokouksessa on sama – "kyllä me vielä pärjäämme näillä vanhoilla".Hyvä esimerkki oli kun 7 vuotta sitten tehtiin pelkkä käyttövesiremontti "halpuutensa" vuoksi, niin nyt joudumme korjaamaan jatkuvasti viemärien rikkoutumisten aiheuttamia vesivahinkoja ja silti viemäriremonttia ei vieläkään lähdetä viemään hankeselvitykseen. Tuleva remontti viemärien osalta maksaa yksistään saman mitä aikoinaan olisi maksanut sekä käyttövesi että viemäriremontti yhteensä. Taloyhtiössämme poistettiin lasten leikkipaikkakin uusimistarpeen tullessa esiin, koska "talossa ei asu niin paljon leikki-ikäisiä". Ja ikkunoihinkin voisi vain laittaa yhden lasin lisää, eihän se mitään, että sisäpokat on niin kierot, ettei ikkunoita saa enää kiinni, jos ne on kerran auki saanut ja onhan sitä aina pumpulia mahdollisuus laittaa niihin rakoihin.Onko niillä osakkailla, jotka haluaisivat pitää taloyhtiön hyvässä kunnossa ja asuntojen arvon vähintään sillä tasolla, mitä ovat siitä maksaneet, mahdollisuus hakea korvausta näiltä jääräpäiltä, jotka haluavat asua halvalla ja eivät ole halukkaita maksamaan taloyhtiön remonteista mitään? Parhaassa tapauksessa nämä "vapaamatkustajat" myyvät asuntonsa pois ja jättävät maksamisen muille. t. "säästämiseen" kyllästynyt

Taustatiedot:Taloyhtiössämme on 4 erillistä taloa: A- ja B-talot ovat rivitaloja, joissa kummassakin on yksi yhteinen sauna (sijaitsevat asuinkerroksen alapuolella), C- ja D-talot ovat paritaloja, joissa kussakin huoneistossa (4 kpl) on omat saunat. Yhtiöjärjestyksen mukaan A- ja B-talojen saunat ovat yhtiön hallinnassa. Talot on rakennettu vuosina 1969 ja 1970.C-talossa tapahtui joitakin vuosia sitten vesivahinko (putkivuoto lattian alla), jonka vuoksi ko. talossa olevat kaksi saunaosastoa korjattiin lainavaroin ja kustannukset jaettiin kaikkien osakkaiden kesken.A-talon sauna- ja pesutiloissa (pesutila käsittää pesutuvan ja pyykinkuivaushuoneen) sekä B-talon saunatiloissa todettiin kosteusvaurioita, joista on ulkopuolisen asiantuntijatahon mukaiset kosteusraportit vuodelta 2009 ja suositus vaurioiden korjaamiseksi lähiaikoina.B-talon saunatila peruskorjattiin kesällä 2010 lainavaroin ja kustannukset jaettiin kaikkien osakkaiden kesken.A-talon sauna- ja pesutilojen peruskorjausta ei ole käynnistetty. Asiaa on käsitelty viime yhtiökokouksessa ja enemmistöpäätöksellä (2105 osaketta kannatti remontoimista ja 6255 vastusti) tilat päätettiin jättää remontoimatta. A-talon saunaosasto päätettiin poistaa pesutila- ja saunakäytöstä taloudellisista syistä ja miettiä tiloille muuta käyttötarkoitusta. B-talon saunan todetaan riittävän hyvin koko taloyhtiön asukkaiden tarpeisiin. Päätökseen on ilmaistu eriävä mielipide.Yhtiön taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vähintään sama kuin silloin, kun B- ja C-talojen korjaukset on suoritettu.Kysymys:Kuuluuko A-talon sauna- ja pesutilojen kosteusvauriot korjata suosituksen mukaisesti asunto-osakeyhtiölaissa mainitun yhdenvertaisuuden nimissä lainavaroin, kuten B- ja C-talon saunojen kosteusvauriotkin on hoidettu aikanaan?A-talon osakkaista enemmistö haluaa säilyttää A-talon saunan saunana. Pitääkö jokaisen A-talon osakkaan suostumus saada, jos tilojen käyttötarkoitusta muutetaan?Mihin muuhun/muihin asunto-osakeyhtiölain pykälään/pykäliin tässä asiassa voi vedota, jotta saunaremontti saataisiin käyntiin, vai voiko?

Olemme ostaneet kerrostalohuoneiston, jossa kylpyhuoneen ja eteisen välinen seinä on muurattu vinoon. Koska olemme muutostyönä vaihtaneet parketin isoihin laattoihin näkyy seinän vinous sekä kylpyhuoneen että eteisen puolella vinoina laatan reunoina. Seinä on n. 6-10 cm vinossa. Mikäli seinä puretaan ja rakennetaan uudelleen, joudutaan koko kylpyhuoneen, saunan (kostauseristyksen takia) ja eteisen sekä olohuoneen laatoitus purkamaan, jotta saadaan alkuperäisen tavoitteen mukainen rakennusratkaisu.Emme ole vielä muuttaneet asuntoon ja kysymys kuuluu millainen on kohtuullinen ratkaisu asian tiimoilta, mikäli rakenteita ei uusita, koska rakennusvirheen lisäksi asia vaikuttaa tietenkin myös asunnon jälleenmyyntiarvoon.Lisäksi samassa yhteydessä havaitsimme, että siistijät olivat kastelleen kaikki kylpyhuoneen kalusteet (vesi tippui pitkin kalusteiden seiniä ja laatikostoissa oli vettä). Miten tämä tulisi huomioida?

Teetämme lähiaikoina täydellisen kylpyhuoneremontin, jossa uusimme mm. lattialaatat, joista osa on irronnut ja haljennut. Samalla uusitaan myös vesieristys. Talo on valmistunut 1980 ja "alkuperäisvarusteena" on ollut muovimatto. Edelliset omistajat ovat tehneet remontin ja laittaneet em laatoituksen. Nyt taloyhtiö kieltäytyy maksamasta vesieristystä. Vedoten siihen, että laatoitus ei ole alkuperäsvaruste ja että vastuu on remontin tekijällä / teettäjällä.

Ostimme talvella erillistalon (rak -47). Yhtiössä kaikilla on vastuu omasta pihasta ja rakenteista. Ostohetkellä tätä vain mainittiin isännöitsijätodistuksessa (yhtiöjärjestystä oltiin uusimassa).Nyt talosta löytyi lahonnut kantava rakenne. Onko tämä myyjän vai yhtiön vastuulla? Ostaessamme talon välittäjä tiedotti hyvin tarkasti että kaikki ovat itse vastuussa rakenteista mutta on tullut ilme ettei entinen omistaja tätä hyväksynyt. Kuntotarkastuksessa ei myöskään ilmennyt.Onko myyjä vastuussa vaikkei yhtiöjärjestyksessä vastuuta mainittu myyntihetkellä? Isännöitsijätodistuksen mukaan päätös on tehty 80-luvulla eli ennen myyjän omistusaikoja.

Taloyhtiön hallitus teki lain vaatiman PTS:n yksimielisesti yhtiökokoukselle. Kukaan jäsenistä ei esittänyt minkäänlaista eriävää mielipidettä. Yhtiökokouksessa eräs valmisteluun osallistunut jäsen esitti oman täysin hallituksen esityksestä poikkeavan esityksen, joka äänestyksessä hyväksyttiin loppauksen ansiosta.

Haluaisimme vaihtaa paritaloyhtiömme vastuunjakoa seuraavasti:"Vastuun jakaminen yhtiössä tapahtuu siten että kummankin huoneiston omistaja vastaa oman hallinta-alueensa kaikista korjauksista; rakenteet, ovet, ikkunat, kalusteet, ilmanvaihto ja hormit. Viemäröinti, vesi ja kattorakenteiden kunnossapidosta vastaa yhtiö"

Suunnittelimme laatoittavamme seinät vanhojen päälle poistettuamme maalin. Maalia poistaessamme havaitsimme, että kuivauslämpöpatterin päältä (1-2 m2) seinälaatat olivat irti ja pullistuneet sekä haljenneet. Isännöitsijän mukaan muutamasta muussakin asunnosta samoja ongelmia.Kysymys kuuluu: Kenen on vastuu ja mitä korvataan?Vaihtoehdot lienee:Rakennuttajan, jolla 10-vuotistarkastus ensi vuonna.Taloyhtiön.Edellisen omistajan.Kuuluko korvata uusi vesieristys, sekä laatat töineen?Lisäksi kysymys: Voiko remontoida kylpyhuoneen vai pitääkö odottaa, että "syyllinen" löydetään ensin? Haljenneilla kaakeleilla ei tohtisi esimerkiksi odottaa ensivuoden rakentaja tarkastusta.Jos remontoi ilman päätöstä, mitä todistusaineistoa pitäisi kerätä ja miten jatkotoimenpiteitä varten?