Väestönsuojan kosteusongelmien korjaamiseen on löytynyt helppo ratkaisu

Vantaalla Myyrmäessä sijaitseva taloyhtiö on rakennettu 1974. Kerrostalokohteessa on kahdessa rapussa 30 asuntoa. Taloyhtiön väestönsuoja toimii nykyisellään häkkivarastona ja sijaitsee A-rapussa.

Ensimmäiset merkit kosteusongelmista ilmenivät 1990-luvulla, kun asukkaat huomasivat häkkivarastossa säilytetyissä tavaroissa ja vaatteissa hajuja.

– Ensimmäiset merkit ongelmista tulivat 1990-luvulla. Vein häkkivarastosta kaksi vaahtomuovipatjaa mökille vieraita varten, ja he huomasivat niissä oudon hajun. Sen jälkeen aloin itsekin kiinnittää asiaan enemmän huomiota, kertoo Viljo Kokkonen.

Ongelmaan haettiin useita ratkaisuvaihtoehtoja

Kokkonen on asunut talossa alusta asti ja toiminut hallituksen puheenjohtajana vuosia. Nykyinen hallituksen puheenjohtaja Helena Teerioja on asunut taloyhtiössä vuodesta 2011.

Talvisin hajuhaittoja ei havaittu, mutta kesäisin hajut voimistuivat syksyä kohden. Lopulta hajut alkoivat kulkeutua ilmastoinnin kautta rappukäytävään ja eteiseen, erityisesti hissin edustalle. Asialle ei tehty mitään ennen kuin uusi asukas vuonna 2011 otti asian esille.

Hajuhaitat johtuivat kosteusongelmista, koska taloyhtiö on rakennettu rinteeseen kallion päälle. Väestönsuoja on myös rakennettu alemmaksi kuin muut kellaritilat, joten sadevedet valuvat laatan alle.

Ensimmäiseksi tilaa yritettiin lämmittää lämpöpattereilla, mutta se ei auttanut. Salaojaremonttia harkittiin, mutta hinta-arvio tuolloin oli korkea, 250–300 000 euroa. Remontti olisi ollut haastava, koska kaupungin katuviemäri on ylempänä kuin taloyhtiön uusittavat salaojat. Vesi olisi pitänyt nostaa pumpulla viemäriin, ja samalla olisi jouduttu louhimaan kalliota putkia varten.

Ennen korjauksia taloyhtiön viemärit tarkastettiin, eikä niistä löytynyt tukoksia. Väestönsuojassa tehtiin myös sisäilma- ja hometutkimukset, joista ei myöskään löytynyt homekasvustoa tai mikrobihaittoja.

SafeDrying-järjestelmä asennettiin toukokuussa 2019. Järjestelmä asennettiin lattian ja seinän liitoskohtaan, ja asennus kesti vain kolme päivää. Häkkivarastoja ei tarvinnut purkaa, vaan asukkaiden piti tyhjentää varastot vain väliaikaisesti.

Korjaushaasteita aiheutti lattialaatan paksuus. Oletuksena oli, että laatta olisi ollut 15 cm, mutta koeporauksissa selvisi lattialaatan olevan 40 cm paksu. Tehokuivauksen ei pitänyt kestää pitkään, mutta lattialaatan paksuuden vuoksi ylläpitovaiheeseen siirtyminen kesti hieman kauemmin.

Lue lisää: Kun salaojaremontti ei ole ratkaisu – näin korjaat mahdottomat kosteusongelmat

SafeDrying-järjestelmän valintaan vaikuttivat hyvän palvelun ja jatkuva raportointi. Kuukausittaisista raporteista nähdään kosteusprosenttien lukemat rakenteiden mittapaikoissa. Esa Tommola on ollut myös mukana taloyhtiön kokouksissa asennuksen jälkeen kertomassa, mitä raporttien luvut tarkoittavat.

Vuosia kuivatusjärjestelmän asennuksen jälkeen väestönsuoja on edelleen hajuton. Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä ja ovat kiitollisina tuoneet tavarat takaisin häkkivarastoihin.

– Asukkaat odottavat mielenkiinnolla ylläpitovaiheen raporttia. He haluavat nähdä, miten kuivatus toimii syyssateiden keskellä ja mitä vaikutuksia sateilla on ollut kuivatukseen, kertovat Kokkonen ja Teerioja.

Energiankulutusta vähentävä kuivatusjärjestelmä

SafeDrying-järjestelmän sähkönkulutus on ollut vähäistä. Kaukolämpö ei mene päälle väestönsuojassa, koska järjestelmän luovuttama lämpö riittää lämmittämään tilaa. Budjettia tehdessä Teerioja huomasi, että kulut ovat hyvin tasapainossa.

– Meillä on tästä Helenan mainitsemasta sähkönkulutuksesta paljon kokemuksia. Rakenteiden kuivuessa niiden lämmönpidättävyys paranee ja näin lämmitysenergian tarve pienenee. Tämä on tullut esiin esimerkiksi eräässä rintamamiestalosta tehdyssä inssityössä, jossa todettiin rintamamiestalon lämmitykseen käytetyn sähköenergian kulutuksen laskeneen merkittävästi, kun aiemmin märkä kellari kuivattiin SafeDrying-järjestelmällä. Talon omistaja totesi meille vielä inssityön valmistumisen jälkeen, että hänen oman sähkömittarinsa mukaan koko talon energiankulutus puolittui, kun kellari saatiin kuivattua, kommentoi Esa Tommola.

Monilla alueen taloyhtiöillä on samoja ongelmia. Monet taloyhtiöiden jäsenet ovatkin käyneet tutustumassa järjestelmään Myyrinkarissa. Kiinnostus on ollut suurta, mutta hallitukset eivät ole olleet yhtä yksimielisiä kuin Myyrinkarissa.