• Etusivu
  • Remontti

Elämää meren rannalla - ja yllä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 15.06.2011
20116_26575.jpg

Julkisivumateriaalina Merenkulkijanrannassa on käytetty mm. kuparia.

Asuintalo Nereus valmistui YIT:n Merenkulkijanrantaan Helsingissä

Osittain meren päälle rakennettu asuintalo Asunto Oy Helsingin nereus valmistui Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevaan YIT:n Merenkulkijanrannan asuntokohteeseen. Merellisen ympäristön ja laatuasumisen lähtökohdista suunniteltuun Nereukseen valmistui 25 uniikkia YIT Kotia kaksioista yli 180 neliön huoneistoihin.

Merellistä laatuasumista edustava kortteli

Merenkulkijanrannan uudenlaista merellistä laatuasumista edustavan korttelin rakentaminen aloitettiin vuonna 2007 ja alueen seistemästä asuntoyhtiöstä on valmistunut kolme: Steevi, Staagi ja Nereus.

Seuraavat kaksi asuntoyhtiötä Jiina ja osin meren päälle rakentuva Ruffi ovat rakenteilla. Merenkulkijan-rannan asuinalue Lauttasaaren Vattuniemessä tulee muodostumaan kokonaisuudessaan kymmenestä eri rakennuksesta ja noin 250 luksusasunnosta, joista kaikista on merinäköala. Kolme alueen asuintaloista rakentuu osittain meren päälle, pisin ulottuen 40 metriä rantaviivasta merelle. Merenkulkijanrannan alueen arvioidaan valmistuvan 2014.

- Merenkulkijanranta on erittäin mielenkiintoinen ja haastava hanke niin suuruusluokaltaan kuin rakennusteknisestikin. Mm. perustuksien tekeminen tälläiseen kohteeseen asettaa täysin omat vaatimuksensa ja mallia haettiinkin sillanrakentamisesta. Ahtojäihin varautuminen ja tuuliolosuhteiden huomioiminen, johti jopa 100 kertaa normaalia vahvempien pilarien käyttöön rannassa. On ollut hienoa toteuttaa näin poikkeuksellista arkkitehtuuria ja ratkaisuja asuntokohteessamme. Viime talvien kovista olosuhteista huolimatta rakentaminen on edennyt suunnitellusti, kertoo Merenkulkijanrannan vastaavana mestarina koko hankkeen ajan toiminut Mika Kosonen.

20116_26577.jpg

Modernia kerrostaloasumista meren äärellä

Merenkulkijanrannan asukkailla on käytössään YIT:n kehittämä, netissä toimiva eTalo. Tästä kodin sähköisestä käyttöliittymästä asukkaat näkevät omaa huoneistoaan ja taloyhtiötä koskevat tiedot ja ajankohtaiset asiat sekä paikallista tietoa, kuten säätilan, lähialueen palvelut ja lähiliikenteen aikataulut. Merenkulkijanrannassa asukkaat voisivat eTalon kautta seurata myös huoneistonsa olosuhteita ja asunnon vedenkulutusta sekä tilata siivous- ja pesulapalveluja, ruoan kotiinkuljetusta, sisustuspalveluja tai teknista tukea wlan- ja TV-asennuksiin tai erilaisiin tietokonepulmiin.

Merenkulkijanrannassa käytetty energiatehokas LVIA-tekniikka luo asukkaille uudenlaiset viihtymisolosuhteet. Asukas voi valita halutun lämpötilan huoneistokohtaisesti ja kohteen YIT automaatiojärjestelmä huolehtii lämmityksen ja viilennyksen ohjaamisesta. Merivettä käytetään hyväksi huoneiden lämpötilan viilentämisessä aktiivijäähdytyspalkeilla.

Alueen kaikista asunnoista on merinäköala.
Alueen kaikista asunnoista on merinäköala.

Merenkulkijanrannan alue on arkkitehtuurin, merellisen kokonaisuuden sekä talotekniikkaan liittyvien innovaatioiden ansiosta mukana Helsingin kaupungin Kehittyvä kerostalo- ohjelmassa, jolla pyritään lisäämään kerrostaloasumisen vetovoimaisuutta ja yksilöllisisä asumisratkaisuja.

-Haluamme toimia aktiivisesti asumisen kehittämisessä. Olemme onnistuneen luomaan Merenkulkijanrannasta alueen, joka yhdistää merenrantakodit kaupunkiasumisen palveluihin ja tarjoaa asumiseen ennennäkemätöntä laatua. Kiinnostus alueen asuntoja kohtaan on ollut runsasta, esimerkiksi Nereuksessa ei ole enää vapaita asuntoja tarjolla, kertoo Harri Isoviita, Asuntorakentamisen liiketoimintaryhmän johtaja.

Arkkitehtuurin ja rakennustaidon liitto

Merenkulkijanrannan alueen arkkitehtikilpailun voittaneen Arkkitehdit NRT:n kilpailuehdotuksen vahvuutena oli uusi ja erilainen lähestymistapa sijoittaa rakennukset osittain meren päälle. Alueen arkkitehtuuri on harmoninen ja asuntojen pohjaratkaisut, pintamateriaalit ja maisemaikkunat on suunniteltu juuri Merenkulkijanrannan merinäköala-asuntoja varten. Meren päällä puikkomaiset rakennukset ovat rannassa matalia ja kerrosluvut kasvavat portaittain sisämaahan päin mentäessä. Merenkulkijanrannan piha-alue on rauhoitettu oleskeluun ja viherpiha-alueeksi järjestämällä asukaspaikoitus pihakannen ja rakennusten alle.

Asuinkorttelin merelliset olosuhteet ja merenpäälle rakentaminen ovat tuoneet monia teknisiä erityishaasteita. Paikallarakentamista Merenkulkijanrannassa on ollut asuntokohteeksi poikkeuksellisen paljon esimerkiksi välipohjien, julkisivujen ja meriperustusten osalta. Merelliset olosuhteet ja säärasitus on huomioitu myös julkisivumateriaaleissa ja talon rakenteissa.

20116_26581.jpg
Remontti
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202211_79934.jpg
Taloyhtiön energia­tehokkuus on suuresti riippuvainen ikkunoista ja ovista
Kallistuvan sähkön ja kaukolämmön hinnan myötä monessa taloyhtiössä etsitään nyt kuumeisesti keinoja parantaa energiatehokkuutta ja alentaa lämmityskustannuksia.Rivitalojen ja kerrostalojen voidaan katsoa olevan sitä energiatehokkaampia mitä parempi lämmöneristys niissä on. Lämmöneristyksen lisäksi ilmaa pitävät rakenteet tekevät rakennuksesta energiatehokkaan. Ja mitä energiatehokkaampi rakennus, sitä vähemmän lämpöä vuotaa ulkopuolelle, mikä puolestaan näkyy selvänä säästönä lämmityskustannuksissa. Näihin asioihin on kuitenkin verrattain hankalaa puuttua ilman merkittäviä remontteja ja parannustöitä.Koko rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen osalta katse onkin syytä kääntää ikkunoihin ja oviin.
10_P_154190_1.jpg
Taloyhtiön energiaremontti - katso tallenne webinaarista
Keskiviikkona 2.3. järjestimme Taloyhtiön energiaremontti -webinaarin. Illan aikana kävimme läpi asiantuntijoiden johdolla muun muassa millaisia vaihtoehtoja taloyhtiön lämmitysmuodoissa on ja mitä niiden valinnassa on otettava huomioon. Keskustelimme myös kannattavan energiaremontin suunnittelusta sekä siitä, mitä käytännön toteutus tarkoittaa. Tilaisuuden avasi näyttelijä Ville Haapasalo, joka kertoi oman kokemuksensa taloyhtiön lämmitysremontista.Tallenteen webinaarista pääset katsomaan alta.
20196_58621.jpg
Sisäilman yllättävä vihollinen
Vietämme suurimman osan ajastamme sisätiloissa ja sen takia myös sisäilman laadulla on merkitystä. Sisäilmaongelmien ratkominen on haastavaa ja kallista ja ongelmien lähdettä voi olla vaikea tunnistaa. Olemassa olevat ongelmat pitää korjata, mutta ennaltaehkäisy on tärkeä osa hyvinvointiamme. Yksi syy voi olla rakennuksesta löytyvät ilmavuodot ja sisäilmaan päässeet haitta-aineet.Rakenteiden liitos- ja saumakohdista saattaa joskus löytyä rakoja tai halkeamia. Näiden seurauksena syntyvät ilmavuodot aiheuttavat rakennukseen lämpövuotoja, ongelmia sisäilmaan sekä riskin radonkaasun haitoista. Jotta vuotokohdat tulevat asianmukaisesti korjattua, on asennuksessa käytettävä vain tähän tarkoitukseen soveltuvia tuotteita.
20236_82145.jpg
Hallituksen valtuudet?
Linjasaneeraus - Voiko hallitus ohittaa osakkaat kaikessa päätöksenteossa ja vedota siihen, että "hallitus on valtuutettu käynnistämään linjasaneerauksen hankesuunnittelu"?Mitä pitää sisällään "käynnistää linjasaneerauksen hankesuunnittelu"? Koskeeko se myös päätöntävaltaa saneerausmenetelmästä ja eri vaihtoehdoista? Eikö Asunto-osakeyhtiölaki velvoita yhtiökokousta tekemään päätökset, joita hallituksen täytyy noudattaa? Hallitus ei noudata yhtiökokouspäätöstä valita muita kustannustehokkaampia vaihtoehtoja lähempään tarkasteluun. Nyt hallitus pakottaa osakkaat järjettömän hintaiseen remonttiin vastoin osakkaiden tahtoa ja kieltäytyy kuulemasta osakkaita.Pitääkö yhtiökokoukseen ottaa asianajaja?
20229_79514.jpg
Onko putkiremontilla mahdollista saavuttaa myös energiasäästöä?
Miksi taloyhtiön putkiremontin yhteydessä kannattaa pohtia myös energiankulutuksen vähentämistä? Ja miten saavuttaa nuo energiansäästötavoitteet? Putkiremontin hankesuunnittelussa kannattaa pitää mielessä, että huoneistokohtainen vedenmittaus lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omaan vedenkulutuksen lisäksi energian kulutukseen.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Milloin yhtiökokouksen pöytäkirja saa lainvoiman?
Kiinnostaa tietää lainkäytön kanta siihen, missä vaiheessa taloyhtiön vuosikokouksen pöytäkirja saa lainvoiman?Onko sea) silloin kun puh. johtaja ja sihteeri ovat allekirjoittaneet,b) kun 3 kk kokouksesta (pj ja siht. allekirjoittanut) on kulunut vaic) silloin kun pöytäkirjantarkistajista joku on sen allekirjoittanut?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton