Taloyhtiön vesilasku on vasta osa kustannuksesta – lämpimästä vedestä maksetaan myös energialaskussa

Taloyhtiön energiankulutuksesta puhuttaessa ensimmäisenä mieleen tulee yleensä rakennuksen lämmittäminen. Lämpöenergiaa tarvitaan kuitenkin myös joka kerta, kun asukas käy lämpimässä suihkussa, pesee käsiään lämpimällä vedellä tai käyttää lämmintä vettä keittiössä.

Kyse ei ole aivan pienestä osuudesta. Motivan mukaan käyttöveden lämmittämisen osuus on tyypillisesti noin 20–30 prosenttia taloyhtiön ostetusta lämmitysenergiasta. Asukkaiden vedenkäyttötottumuksilla voi siksi olla vaikutusta paitsi vedenkulutukseen myös rakennuksen energiankulutukseen.

Kylmä käyttövesi pitää lämmittää ennen kuin se tulee hanasta lämpimänä. Motivan vesimaksulaskennassa käytetään arvoa, jonka mukaan yhden vesikuutiometrin lämmittäminen 5 asteesta 55 asteeseen vaatii noin 58 kilowattituntia energiaa. Luku kuvaa itse veden lämmittämistä eikä sisällä lämpimän käyttövesijärjestelmän lämpöhäviöitä.

Taloyhtiön lämpimän veden kustannus muodostuukin useammasta osasta. Ensin maksetaan vedestä ja jätevedestä, minkä lisäksi maksetaan veden lämmittämiseen käytetystä energiasta. Lopulliseen kustannukseen vaikuttavat muun muassa paikalliset vesi- ja jätevesimaksut, rakennuksen lämmitysmuoto, energian hinta ja lämpimän veden määrä.

Yhtä kaikille kotitalouksille sopivaa euromäärää ei voida antaa, koska veden, jäteveden ja lämmitysenergian hinnat vaihtelevat taloyhtiöittäin ja paikkakunnittain. Motivan esimerkkilaskelmassa 20 minuutin suihku kuluttaa noin 240 litraa vettä ja maksaa noin 1,50 euroa, kun viiden minuutin suihkun kustannus on noin 0,40 euroa. Todellinen kustannus riippuu veden virtaamasta, lämpötilasta sekä veden, jäteveden ja lämmitysenergian hinnoista.

Yhden suihkun kohdalla ero voi tuntua pieneltä. Jos sama käyttötapa kuitenkin toistuu päivittäin ja taloudessa asuu useita ihmisiä, vaikutus kertautuu vuoden aikana. Taloyhtiötasolla puhutaan lisäksi kymmenistä tai jopa sadoista asukkaista, jolloin lämpimän veden käyttötottumukset voivat näkyä jo selvästi kokonaiskulutuksessa.

Suihkun pituus ei yksin ratkaise vedenkulutusta. Motiva pitää suihku- ja keittiöhanoissa 12 litran minuuttivirtaamaa ja käsienpesuhanoissa 6 litran minuuttivirtaamaa riittävänä. Jos vedenpaine tai kalusteiden virtaamat ovat tarpeettoman suuria, vettä voi kulua enemmän ilman, että käyttäjä saa siitä vastaavaa hyötyä.

Taloyhtiössä virtaamia voidaan tarkistaa osana kiinteistön veden- ja energiankulutuksen hallintaa. Ratkaisuja voivat kohteesta riippuen olla esimerkiksi vesikalusteiden säätäminen, vettä säästävät suihkupäät, vakiovirtaussuuttimet tai vedenpaineen hallinta. Samalla kannattaa tarkistaa vesikalusteiden kunto, sillä vuotava hana tai WC kasvattaa kulutusta ympäri vuorokauden.

Tilojen lämmitystarve vaihtelee Suomessa voimakkaasti vuodenaikojen mukaan, mutta lämmintä käyttövettä tarvitaan myös kesällä. Tämä tekee käyttövedestä hieman erilaisen energiankulutuskohteen kuin rakennuksen varsinainen tilalämmitys.

Lämmitysenergian kulutuksen sääkorjauksessa käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia käsitellään erillään säästä riippuvasta tilojen lämmitysenergiasta. Lämpimän käyttöveden kulutukseen vaikuttavat asukkaiden käyttötottumukset, ja järjestelmän energiankulutukseen sisältyy myös lämpimän veden kierron ja putkiston lämpöhäviöitä.

Jos taloyhtiössä tarkastellaan vain vesikuutioita, osa kokonaisuudesta jää helposti piiloon. Lämpimän käyttöveden kulutuksen muutos voi vaikuttaa samaan aikaan sekä vesikustannuksiin että rakennuksen lämmitysenergian kulutukseen. Siksi vedenkulutusta kannattaa tarkastella osana taloyhtiön laajempaa energiaseurantaa.

Kulutustiedot auttavat myös tunnistamaan muutoksia. Jos vedenkulutus kasvaa selvästi ilman käyttäjämäärän tai rakennuksen käytön muutosta, syy kannattaa selvittää. Taustalla voi olla esimerkiksi muuttuneita käyttötottumuksia, liian suuria virtaamia tai vesikalusteen vuoto.

Lämpimän veden säästämisessä tarkoituksena ei ole tehdä asumisesta epämukavaa. Käytännössä olennaisempaa on vähentää sellaista vedenkulutusta, josta ei synny käyttäjälle todellista hyötyä. Pitkän suihkun lyhentäminen muutamalla minuutilla tai tarpeettoman suuren virtaaman pienentäminen voi vähentää kulutusta ilman suurta muutosta arkeen.

Taloyhtiön näkökulmasta asukkaiden käyttötottumukset ja kiinteistön tekniset ratkaisut täydentävät toisiaan. Asukkaille voidaan kertoa lämpimän veden vaikutuksesta energiankulutukseen, mutta samalla yhtiön vastuulla on huolehtia esimerkiksi tarkoituksenmukaisista virtaamista, toimivista vesikalusteista ja kulutuksen seurannasta.

Lämpimän käyttöveden kustannusta ei kannata tarkastella pelkkänä vesikuution hintana. Jokainen lämmin litra on ensin otettu vesijohtoverkosta, sen jälkeen lämmitetty ja käytön jälkeen johdettu jätevetenä pois. Taloyhtiölle syntyy kustannuksia tämän ketjun useammassa vaiheessa.

Siksi lämpimän veden kulutuksen vähentäminen voi pienentää sekä veden että energian käyttöä. Taloyhtiössä tämä tekee vedenkäytöstä myös energiatehokkuuskysymyksen – ja samalla yhden niistä kulutuskohteista, joihin sekä rakennuksen teknisillä ratkaisuilla että asukkaiden arkisilla valinnoilla voidaan vaikuttaa.

Lähteet

Motiva: Taloyhtiön energiatehokas lämmitys

Motiva: Vesimaksut taloyhtiössä – miten käyttövesivastike määrittyy?

Motiva: Ohjeita taloyhtiön asukkaalle

Motiva: Taloyhtiön energiansäästö

Motiva: Kulutuksen normitus