Rakentajan uudistus jatkuu – Uudistunut Omataloyhtiö.fi avautuu ennen juhannusta

Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan uutta asunto-osakeyhtiölakia 1.7. 2010 alkaen.Uuden asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta on annettu erillinen laki. Sen 1 §:n mukaan pääsääntönä on, että uutta lakia sovelletaan myös ennen voimaantuloa 1.7.2010 perustettuun asunto-osakeyhtiöön. Samalla on kumottu 17.5.1991 annettu asunto-osakeyhtiölaki (809/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 2.500 €, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään. Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin, ovat osakkeet vapaasti ja ilman rajoituksia luovutettavissa edelleen.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.

Asunto-osakeyhtiössä osakkeita on oltava vähintään kolme. Jos osakkeelle on määrätty yhtiöjärjestyksessä nimellisarvo, tulee kunkin osakkeen nimellisarvon olla sama.Osakkeet tuottavat osakkeenomistajalle yhtäläiset oikeudet, jollei asunto-osakeyhtiölaista tai yhtiöjärjestyksen sisältämistä määräyksistä muuta johdu. Osakkeista on annettava osakekirja, joka lain nojalla on painettava hyväksytyssä painolaitoksessa.Monessa vanhemmassa osakeyhtiössä on olemassa osakekirjoja, joita ei ole painettu asunto-osakeyhtiölain tarkoittamassa turvapainossa. Tämä seikka ei tee osakekirjaa mitenkään mitättömäksi eikä sen uusimiseen ole myöskään lakiin perustuvaa velvoitetta.Osakekirja käsittää yhtiöjärjestyksen huoneisto- tai tilaselitelmässä mainitun huoneiston hallintaa koskevat kaikki osakkeet, joten osakekirja on osakeryhmäsidonnainen.Yhtiön perustamisvaiheessa osakekirja saadaan asettaa vain nimetylle henkilölle ja yhtiö voi luovuttaa sen vain osakeluetteloon merkitylle omistajalle. Osakekirjan luovuttaminen osakkeenomistajalle edellyttää, että osakkeenomistaja on maksanut osakkeesta täyden maksun ja että yhtiö tai osakepääoman korotus on rekisteröity.Taloyhtiön osakkeita luovutettaessa osakekirjaan tehdään yleensä siirto-merkintä, jolloin osakekirjan omistusketju on nähtävissä itse osakekirjassa.

Jos osakekirja katoaa, se on kuoletettava. Kuolettamisesta päättää toimivaltainen käräjäoikeus sille tehtävästä hakemuksesta. Sen jälkeen, kun lainvoimainen osakekirjan kuolettamispäätös on tehty, korvaa päätös kadonneen osakekirjan. Tällaisessa tapauksessa on mahdollista, että taloyhtiön hallitus antaa kadonneista osakkeista uuden osakekirjan, mutta vasta em. päätöksen jälkeen. Kuoletus- ja uuden osakekirjan hankkimiskustannuksista vastaa käytännössä se osakkeenomistaja, jonka hallusta osakekirja on kadonnut.Osakekirjaan on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 8 §:n nojalla tehtävä merkintä siitä, että osakekirja on annettu kuoletetun osakekirjan sijaan.Osakekirjan allekirjoittaa yhtiön puolesta yhtiön hallitus. Allekirjoitukseen ei tarvita kaikkia yhtiön hallituksen jäseniä, vaan päätösvaltainen määrä.

Kuluttaja-asiakkaiden tyytyväisyys uudisasuntorakentamiseen pysytteli toista vuotta peräkkäin kärkisijalla eri toimialojen välisessä vertailussa. Asiakastyytyväisyysindeksi oli 77,7, mikä tarkoittaa erittäin hyvää tasoa ja on selvästi korkeampi kuin ruotsalaisrakentajien.Kuluttajat ovat tyytyväisempiä uudisasuntorakentamiseen kuin esimerkiksi henkilöliikenteeseen, sähkön vähittäismyyntiin tai pankki- ja rahoitusalaan. Mittaus perustuu EPSI Ratingin riippumattomaan kansalliseen laatuindeksiin."Uudisasuntorakentaminen Suomi sai asiakastyytyväisyydessä kaikista Pohjoismaissa tutkimistamme toimialoista kaikkein korkeimmat indeksipisteet", kommentoi EPSI Rating Finlandin maajohtaja Heidi Laitinen.Nyt neljättä kertaa tehdyssä uudisasuntorakentamisen tutkimuksessa oli tällä kertaa arvioitavana seitsemän suurimpaan lukeutuvan asuntorakentajan lisäksi ryhmä keskikokoisia ja pienempiä rakentajia. Tutkitut yritykset tuottivat valtaosan viime vuonna Suomessa valmistuneista vapaarahoitteisista kerrostaloasunnoista. Tulokset perustuvat asunnon ostaneiden kuluttajien puhelinhaastatteluihin.

Asiantuntijan mukaan täsmällinen ennakointi säästää rahaa ja vähentää takuukorjausten riskiä.

Rakenteiden vikasietoisuus perustuu suurelta osin kosteusrasitusten hallintaan. Kosteusongelmia ilmenee erityisesti vanhoissa rakennuksissa, joiden perustamistavat ovat puutteelliset nykytiedon mukaan. Koska perustusten alaista vääränlaista maa-aineista ei voida vaihtaa, tulee näissä korjauksissa kiinnittää erityistä huomiota vikasietoisuuteen. Myös uudisrakentamisen kireät aikataulut tuovat haasteita laadukkaaseen rakentamiseen sekä ilmastonmuutos rasittaa rakennuksia aivan uudella tavalla, johon ei ole osattu varautua.