• Etusivu
  • Remontti

Satoa parvekkeelta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.03.2013
20098_18338.jpg

Parvekkeella on helppoa kasvattaa omat punaposkisia tomaatteja, raikkaita kurkkuja ja vaikka herkullisia herneitä. Suuret istutusastiat, kasvusäkit tai parvekelaatikot riittävät mainiosti, kunhan kastelusta ja ravinteiden tarpeesta huolehditaan säännöllisesti. Multaan voi lisätä hidasliukoisia lannoitteita, jotka luovuttavat ravinteita pikku hiljaa lämmön, kosteuden ja mullan mikrobitoiminnan ansiosta, jolloin hoitolannoitusta tarvita. Kasteluväliä taas saa pidennettyä oleellisesti kastelukiteiden avulla.

Kylmänarkoja herkkuja lämpimältä parvekkeelta

Kylmänarat taimet

päästetään parvekkeelle vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Lämpötila ei saisi laskea alle 10 asteen tai nousta yli 30 asteen, koska kasvu saattaisi tällöin häiriintyä ja kasvustoon tulla vioituksia. Taimet voi myös kasvattaa itse siemenistä, mutta taimikasvatukselle on varattava aikaa pari kuukautta. Kiireisen kannattaa siis ostaa taimet valmiina.

Parvekeviljelijälle sopivat ns. partenokarppiset avomaankurkkulajikkeet, jotka tuottavat hedelmiä ilman pölyttävää hedekukintoa. Kurkulle varataan parvekkeen lämpimin ja aurinkoisin paikka. Kasvusto tuetaan naruihin tai säleikköön, jolloin siitä saa kauniin, vihreän kasviseinän. Kurkuntaimista satoa voidaan odottaa jo noin kuukauden kuluttua istutuksesta. Satoa saa parannettua poistamalla sivuversot (lehdenhangoista kasvavat "varkaat") ja alimpia lehtiä. Nopeakasvuisina kurkut tarvitsevat runsaasti vettä; kuivuuden seurauksena voi kurkkuihin jäädä karvas maku.

Tomaatit jaetaan kasvutavan mukaan runko-, pensas- ja amppelitomaatteihin. Parvekkeelle valitaan avomaalla menestyvä lajike. Amppeli- ja pensastomaattien sivuversoja ei poisteta ja ne kasvavat tukematta. Runkotomaatti puolestaan sidotaan säleikköön tai tuetaan narulla. Tomaatti ei tuota hedelmiä ilman onnistunutta tuuli- tai hyönteispölytystä. Parvekkeella pölytystä kannattaa varmistaa hennosti kukkia täristämällä, jotta heteiden siitepöly varisee emin luotille. Kukinnasta sadon kypsymiseen kuluu pari kuukautta. Tomaatti tarvitsee ravinteita ja kosteutta säännöllisesti.

Parvekkeelle sopivat myös korkeaksi köynnökseksi kasvavat sokeri- ja silpoydinherneet. Siementen liotus jouduttaa itämistä; laita siemenet veteen pariksi tunniksi, kaada vesi pois ja peitä siemenet kuivumisen ehkäisemiseksi kostealla talouspaperilla. Herneet kylvetään kosteaan multaan ruukkuun tai parvekelaatikkoon riviin, 3 - 5 cm välein, n. 2 cm syvyyteen. Herne tarvitsee typpilannoitusta vain taimivaiheessa. Herneen versot tuetaan kepeillä, naruilla tai kanaverkon palalla taimien ollessa n. 15 cm korkeita.

Syötävän kauniita yrttejä

Parvekkeella viihtyvät kaikki yrttimme

, niin yksi- kuin monivuotisetkin. Yrttejä voi yhdistellä samaan ruukkuun, jolloin saa todellisen lehtimuoto- ja tuoksukimaran. Yrtit viihtyvät parhaiten lämpimässä ja valoisassa paikassa hiekkapitoisessa maassa. Ne kestävät melko hyvin kuivuutta (basilikaa lukuun ottamatta), eivätkä kaipaa voimakasta lannoitusta. Yrteistä saa pitkin kesää satoa ja makua ruokiin ja juomiin; yrteistä leikataan sadoksi aina versojen kärjet eikä kukkia päästetä muodostumaan. Yrtit voi kerätä myös varsineen ja riipiä lehdet irti vasta kuivaamisen jälkeen. Jos halutaan saada vielä uutta lehtisatoa, jätetään kaksi alinta lehtihankaa versomaan uutta kasvua.

Makeita mansikoita

Mansikoista saa parvekkeellakin mainion sadon. Amppelissa kauniita ovat pitkäversoiset lajikkeet. Parvekkeelle kannattaa istuttaa kuukausimansikoita tai jatkuvasatoisia lajikkeita, jotka antavat satoa koko kesän ajan. Oikea istutussyvyys on oleellinen onnistumisen edellytys: Mansikan lehtiruusukkeen pienimpien lehtien peittämän kasvupisteen tulee osittain jäädä näkyviin. Taimien sopiva istutusväli on 15-20 cm. Kastelusta ja lannoituksesta tulee huolehtia säännöllisesti. Runsasta typpipitoista lannoitusta vältetään, sillä kasvuston rehevöityminen vähentää satoa.

Omat perunat ämpäristä

Perunan kasvatukseen ei tarvita välttämättä suurta palstaa, vaan omat potut voi kasvattaa muutamassa ämpärissä parvekkeella. Iso, pohjastaan rei’itetty ruukku tai ämpäri täytetään mullalla hieman yli puolenvälin ja multaan työnnetään kaksi tai kolme siemenperunaa. Luomuperunasatoa saa valitsemalla kasvualustaksi esimerkiksi luonnonmukaisen Biolan TurveMullan, joka sisältää paljon pitkävaikutteisia ravinteita. Perunan itämistä voidaan nopeuttaa pitämällä ruukkua aluksi lämpimässä sisällä. Taimet siirretään valoon versojen työnnyttyä mullan pinnalle. Multa pidetään koko kasvatuksen ajan kosteana. Versojen venyessä pituutta uutta multaa lisätään ruukun pinnalle, jotta kehittyvät juurimukulat pysyvät valolta suojassa eivätkä viherry.

Remontti
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

201511_44886.jpg
Keskuspölynimurit isoihin kiinteistöihin
Keskuspölynimurin avulla tilojen siivous käy nopeasti ja helposti. Keskusimurin voimakkaan moottorin ja suodattimien ansiosta kaikkein pienimmätkin pölypartikkelit saadaan tehokkaasti talteen. Imurointi on myös miellyttävän hiljaista ja siivouksen jälkeen sisäilma puhtaan raikas.
202010_67007.jpg
Vesilaskutus uudistuu - tarkoittaako se kallista investointia?
Putkiremontti on kallis projekti taloyhtiölle ja siksi siihen harvoin ryhdytään kevyin perustein. Energiatehokkuusdirektiivin muutoksen toimeenpaneva lakiuudistus on aiheuttanut täysin perusteltuja kysymyksiä taloyhtiöissä. Jos linjasaneeraus on tehty ennen mittariasennusten pakollistamista, tarkoittaako tämä, että kallis investointi olisi jälleen edessä?
202211_79971.jpg
Lumon eKaide kerää aurinkoenergian hyötykäyttöön
Energiansäästö ja siihen tarvittavat ympäristöystävälliset keinot ovat puhuttaneet kansaa jo pitkään globaalisti. Etenkin parvekelasien energiansäästö on ollut tiedossa jo pitkään. Lumon on ollut ympäristön asialla jo vuosien ajan, onhan Lumon Lasituksen tuoma päästökompensaatio Suomen olosuhteissa yli kuusinkertainen verrattuna lasituksen elinkaaren aikaisiin hiilipäästöihin. Toisin sanoen, Lumon Lasituksen tuottama ilmastohyöty sen käyttöiän aikana on suurempi, kuin lasituksen koko elinkaaren aikana aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.
20159_44323.jpg
Julkisivuremontti uudisti koko taloyhtiön ilmeen
Parhaillaan pyydetään ehdotuksia asunto-osakeyhtiössä tehdyistä julkisivuremonteista, joissa on onnistuttu ja hankkeen läpivienti sujunut kaikkien osapuolten kesken hyvin.
20115_25845.jpg
Julkisivu uudistettiin tiilellä - pitkä elinkaari ja huoltovapaus ratkaisivat
Ajatus peruskorjauksesta lähti liikkeelle noin viisi vuotta sitten. Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan 70-luvun alussa rakennetun elementtitalon yleiskunto ei selvästikään ollut enää hyvä. "Erityisesti ulkoseiniä ja parvekkeita tarkasteltaessa tuli vääjäämättä mieleen, että jotain tarttis tehdä", toteaa As Oy Melkonkatu 4:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Markku Takala.
20199_60011.jpg
Luonnonsuojeluun merkittävä lisärahoitus
Hallitus päätti budjettiriihessään esittää luonnonsuojeluun sadan miljoonan euron lisärahoitusta vuodelle 2020. Tärkein rahoituksella käynnistettävä hanke on kymmenvuotinen elinympäristöjen parantamisen toimintaohjelma. Sillä on määrä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa viimeistään 2030 mennessä ja turvata elintärkeiden ekosysteemien toiminta. Reilu 10 miljoonaa luonnonsuojelun lisärahoituksesta kanavoituu maa- ja metsätalousministeriön kautta."Luonnon monimuotoisuuden kriisi on aivan yhtä akuutti kuin ilmastokriisi. Tartumme nyt tähän tosissamme, ja luonnon monimuotoisuuden suojelu nousee historiallisen korkealle tasolle. Suojelemme valtakunnallisesti arvokkaita suoalueita ja ennallistamme soita ja perinneympäristöjä, kuten niittyjä, ketoja, metsälaitumia ja hakamaita, mikä mahdollistaa rikkaan lajiston paluun. Lisäksi kunnostamme lintuvesiä ja -kosteikkoja, mikä on välttämätöntä uhanalaisten vesilintujemme, kuten punasotkan ja nokikanan, suojelulle", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton