• Etusivu
  • Remontti

Taloyhtiöremontti OSA 4

Rakentajan toimitus
Julkaistu 11.02.2010Päivitetty 16.04.2010
20102_20349.jpg

Kolme aikaisempaa artikkelia (OSA 1, OSA 2 JA OSA 3) ovat käsitelleet korjausprosessia jo aika seikkaperäisesti. Lukuisat yhteydenotot ja vilkas keskustelu aiheesta innostivat toimitusta tekemään vielä tiivistetyn kuvauksen taloyhtiön remontista prosessina.

Remontin kesto jää harvoin alle vuoden mittaiseksi. Jänne on pikemminkin 2-3 vuotta, joskus jopa enemmänkin, sillä moneen eri vaiheeseen jaksotetut korjaukset ovat jo eräänlaisia ikuisuusprojekteja. Toki, jos rahkeet vaan riittävät, mahdollisimman paljon kannattaisi tehdä kerralla; "samoilla pölyillä, meteleillä ja vaivannäöillä".

Kun on pakko vai ennakoiden?

Remontin käynnistämisessä on kaksi päätapaa; tehdään kun on pakko tai ennakoidaan tulevaa. On selvää, että silloin kun on "tilanne päällä", on kaikki kalliimpaa ja vaivalloisempaa, kun taas jo vuosia ennakoiden on voitu kerätä varoja remonttirahastoon ja tehdä suunnitelmia huolella sekä aloittaa sitten, kun suhdanteet ovat otolliset. Esimerkiksi tänä vuonna aloittaneet ovat voineet nauttia yhteiskunnan avustuksesta ja työn edullisuudesta, tarjontaa kun on tekijöistä.

Vuonna 1959 rakennettu kerrostalo ennen..
Vuonna 1959 rakennettu kerrostalo ennen..
..ja jälkeen julkisivuremontin.
..ja jälkeen julkisivuremontin.

Kuntokartoituksen kautta

Jos putket pamahtavat, vesikatto vuotaa tai perustukset halkeilevat, on selvä, että hihat on käärittävä. Jos taas viisas isännöitsijä on osannut ennakoida ehkä naapuriyhtiöiden kokemuksista, että "kohta on meidän vuoro", on tilanne parempi. Molemmissa tapauksissa kuntoarvion avulla saadaan ongelmakohdat kartoitettua ja jonkinlaisia arvauksia kustannuksista saatavissa.

Näillä eväin on kuitenkin mentävä yhtiökokoukseen ja saatava päätös remontin käynnistämisestä. Yleensä seuraavaksi teetetään hankesuunnittelu, jossa määritellään tehtävät työt, tarvittavien suunnitelmien laadinta ja koko hankkeen realistinen aikataulu.

Tässä vaiheessa tarvitaan projektille vetäjä, joka hallitsee valvonnan, koordinoinnin, kustannukset ja työmaaolosuhteet. Saattaa olla, että ennen starttia tarvitaan vielä ylimääräinen yhtiökokous, mutta itse korjaustyö käynnistyy sitten aikanaan ja päättyy mieluusti halutulla lopputuloksella, kustannuksellisesti ja aikataulullisesti sekä myös perimmäisen tavoitteen, paremman asumisviihtyvyyden ja turvallisemman asumisen kannalta.

20102_20352.jpg

Remontin rinnalla

Toivottavasti taloyhtiö saa remontin toteuttajaksi osaavan porukan, jolta työn sujumisen ohella sujuu myös yhteistyö, jota aina tarvitaan. Remontti kun edellyttää mitä moninaisimpia järjestelyjä alkaen jo katualueen, pysäköintipaikkojen ja piha-alueen käytöstä aina huoneistokohtaisiin aikatauluihin ja tilapäisratkaisuihin.

Jos asukas tekee tai teettää samanaikaisesti myös omia remontteja, on kokonaisuuden hallinta entistä haasteellisempaa.

Eräs kaikkien tärkeimmistä asioista onkin jatkuva asukasinfo, josta vastaavat isännöitsijä, hallitus, hankesuunnitelman laatija, projektin vetäjä ja urakoitsija – kukin taholtaan, mutta keskitetysti ja huolehtien tavoitettavuudesta sekä kuittaus- ja kommentointimahdollisuudesta.

Eipä ole yhtään remonttia varmaan toteutettu niin, että asukas olisi valittanut liiasta tiedottamisesta?

20102_20353.jpg

Nyt tietotekniikan aikakaudella on itsestään selvää, että kaikki projektin osavaiheet tekijöistä, materiaaleista, valvonnasta ja kustannuksista dokumentoidaan hallitusti. Saattaa nimittäin olla mahdollista, että vuonna 2050 silloisen taloyhtiön osapuolet saattavat miettiä – ennakoiden tai pakosta – että mitähän tuonkin seinän sisällä kulkee tai kuka piikkasi huoltotilaan tuonkin reiän ja miksi.

Tilaa ilmainen Taloyhtiö-lehti tästä

Remontti
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

20236_82063.jpg
Lumityöt aiheuttavat päänvaivaa - mikä avuksi?
Rivitaloyhtiömme vastapäätä, kadun toisella puolella olevalla rivitaloyhtiöllä on tapana työntää lumet piha-alueiltaan meidän tontillemme, koska heillä itsellään rinnetontillaan ei ole lumelle tilaa lainkaan. Lisäksi kaupungin aurat työntävät lumet kadulta meidän tontillemme.Meillä on tilavampi tontti, mutta itsekin joudumme lumisina talvina ongelmiin lumen kanssa. Suuret lumimassat tuhoavat myös pihaistutuksemme. Naapuriyhtiön ihmisille on useita kertoja huomautettu asiasta. He sanovat, että muuta vaihtoehtoa ei ole. Mikä neuvoksi?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Onko taloyhtiöllä pakko olla isännöitsijä? Entä huoltoyhtiö?
Pitääkö olla osake rivitalossa erikseen isännöitsijä? Tässä rivitalossa ei ole edes ilmoitustaulua, mistä löytyisi huoltoliikkeen numero tai vastuuhenkilöä. Ja ei edes tietoa kuka hoitaa kirjanpidon. Mutta hallituksen puheenjohtaja löytyy, joka mm. poistatti tasakatolta saattolämmitykset.
20236_82003.jpg
Voivatko hallitus ja isännöitsijä määrätä remonteista?
Voiko hallitus ja isännöitsijä määrätä taloyhtiön kaikkien asuntojen pesuhuoneisiin remontin sillä perusteella, että yhdessä asunnossa on jouduttu tekemään kosteusvaurion vuoksi remontti?Kerrostalo on rakennettu vuonna 1981 eikä ole kysymys esim. putkiremontin yhteydessä tehtävästä pesuhuoneiden saneerauksesta. Taloyhtiössä on tehty kosteuskartoitus, jonka mukaan esim. minun pesuhuoneessani ei havaittu kosteusongelmia. Mielestäni kyseinen remontointi on kylpyhuoneiden tasonparannusremontti ja sellaiseen remonttiin tuskin voi osakkaita pakottaa?
Katu, jossa on taloja rivissä
Onko hallituksemme kokous laillinen ja päätösvaltainen?
Taloyhtiössämme on rekisterin mukaan kaksi jäsentä, eli puheenjohtaja ja yksi hallituksen jäsen. Onko heidän kokouksensa lain mukaisia ja päätösvaltaisia?
20213_69290.jpg
Saivatko osakkaat maksaa katto­remontin suoraan tekijälle ohi kirjan­pidon?
Taloyhtiössä tehtiin kattoremontti ja osakkaat ovat sopineet maksavansa suoraan tekijälle, joka on laskuttanut kutakin osakasta. Kun katon uusimisen kokonaishinta on kuitenkin merkittävä, kai se pitäisi näkyä myös taloyhtiön kirjanpidossa vai eikö? Yhtiöjärjestyksessä katon kunnossapitoa ei ole sälytetty osakkaille.
Vesimittari
Viikon kysymys: Siirtyminen käyttöveden laskutukseen kulutuksen mukaan
Taloyhtiössämme tehtiin kevättalvella käyttövesiremontti, jonka yhteydessä asennettiin lain vaatimat huoneistokohtaiset vesimittarit. Kevään yhtiökokouksessa aiemmin määritelty asukaskohtainen vesimaksu nimettiin tänä vuonna ennakkomaksuksi ja määrä sekä maksuperuste henkilöluvun mukaan pysyivät ennallaan.Kuitenkin lain mukaan mittareiden käyttöönotosta eteenpäin pitää veden kulutus laskuttaa käytön mukaisesti. Riittääkö, että taloyhtiö ensi keväänä laittaa hyvityslaskut tai lisälaskut osakkaille?Kyselin isännöitsijältä milloin osakkaille kerrotaan veden hinta, mutta en saanut vastausta. Eikö hintatiedot pitäisi ilmoittaa osakkaille, ettei tule suuria yllätyksiä sitten tasauslaskun yhteydessä.Tätä vuottahan ei kai saa enää veloittaa muulla kuin kulutusperusteella? 

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton