• Etusivu
  • Remontti

Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen voi olla hankalaa

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö SafeDrying Oy
Julkaistu 02.12.2020Päivitetty 03.05.2023
202012_67777.jpg

Taloyhtiö on rakennettu rinteeseen kallion päälle, jolloin kaikki sadevedet pääsevät valumaan ympäröiviltä kallioilta laatan alle.

Väestönsuojien merkitys on noussut esiin viime aikoina. Nyt onkin aika tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Jos kosteusongelmia alkaa ilmenemään kyseisessä tilassa, ovat ratkaisut usein vähissä. Näin kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä, jossa korjausehdotuksena olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti. Nämä remontit olivat liian kalliita ja hankalia toteutettavaksi, mutta kuitenkin väestönsuojalle piti tehdä jotain ennen kuin siellä ilmenisi hometta. Myyrinkarin innokas ja osaava hallitus pelasti taloyhtiön kalliilta ja pitkältä remontilta.

Vantaalla Myyrmäessä sijaitseva taloyhtiö on rakennettu 1974, jossa on kahdessa rapussa 30 asuntoa. Väestönsuoja toimii häkkivarastona ja sijaitsee A-rapussa.

Ensimmäiset merkit kosteusongelmasta tulivat ilmi 90-luvulla. Asukkaat huomasivat häkkivarastossa olleissa tavaroissa ja vaatteissa hajuja.

- Ensimmäiset merkit ongelmista tuli tosiaan siinä 90-luvulla. Meille tuli mökille vieraita ja vein häkkivarastosta kaksi vaahtomuovipatjaa sinne. Vieraat huomasivat, että niissä oli outo haju. Sen jälkeen aloin itsekin kiinnittämään siihen enemmän huomiota, kertoo Viljo Kokkonen.

Kokkonen on asunut talossa alusta asti. Hän on toiminut hallituksen puheenjohtajana vuosia ja tällä hetkellä on hallituksen jäsen. Tämänhetkinen hallituksen puheenjohtaja Helena Teerioja on asunut taloyhtiössä vuodesta 2011.

Talvisin kunnon pakkasilla hajuhaittoja ei havaittu väestönsuojassa. Mutta kesäisin hajut alkoivat tulla esille ja voimistuivat syksyä kohden. Lopulta epämiellyttävät hajut alkoivat kulkeutua ilmastoinnin kautta ylös rappukäytävään ja eteiseen. Hissin edustalla haisi eniten. Asialle ei kuitenkaan tehty mitään ennen kuin uusi asukas vuonna 2011 otti asian esille. Hän säilytti vessapaperia häkkivarastossa ja tuotuaan ne asuntoonsa, hän huomasi epämiellyttävän hajun.

Hajuhaitat johtuivat kosteusongelmista, koska taloyhtiö on rakennettu rinteeseen kallion päälle. Taloyhtiön väestönsuoja on myös rakennettu alemmaksi kuin yhtiön muut kellaritilat. Tämän vuoksi kaikki sadevedet valuvat ympäröiviltä kallioilta laatan alle.

Ensimmäiseksi yritettiin lämpöpattereilla tekohengittää tilaa, mutta eivät ne auttaneet. Salaojaremonttia myös harkittiin, mutta hinta-arvio oli melkoisen korkea 250–300 000 euroa. Remontti olisi ollut myös haastava, koska kaupungin katuviemäri on ylempänä kuin taloyhtiön uusittavat, syvemmälle asennettavat salaojat. Vesi salaojakaivoista olisi pitänyt nostaa pumpulla viemäriin. Samalla olisi jouduttu louhimaan ympärillä olevaa kalliota putkia varten.

Korjausratkaisu löytyi messuilta

Viljo Kokkonen on ollut rakennusalalla töissä, joten hänen osaamisensa oli arvokasta tässä projektissa.

Viljo Kokkonen on ollut rakennusalalla töissä, joten hänen osaamisensa oli arvokasta tässä projektissa.

SafeDrying-järjestelmä löytyi messuilta, jossa Kokkonen kävi toisen hallituksen jäsenen kanssa. He tutustuivat järjestelmään ja lukivat artikkelin Liisankadun arvokiinteistöstä. Artikkeli vakuutti heidät, että tässä voisi olla heidän taloyhtiöönsä ratkaisu.

SafeDrying-järjestelmän kehittäjä Esa Tommola tuli taloyhtiön kokoukseen esittelemään järjestelmän hallitukselle. Viimeistään tarjous SafeDrying-järjestelmästä vakuutti Myyrinkarin asukkaat. Tarjous oli vain murto-osa salaojaremontista, joten päätettiin ettei paljoa hävitä, jos kokeillaan. Se kokeilu kannatti.

Lue artikkeli Liisankadun arvokiinteistöstä >>

Ennen korjauksien aloittamista taloyhtiössä tarkastettiin viemärit varmistukseksi, ettei ongelma ole niissä. Niistä ei löytynyt tukoksia ja kaikki oli muutenkin kunnossa. Tilassa tehtiin myös sisäilma- ja hometutkimukset. Väestönsuojasta ei löytynyt homekasvusto eikä ilmennyt mikrobihaittoja.

SafeDrying-järjestelmä asennettiin toukokuussa 2019. Järjestelmä on toteutettu pinta-asennuksena lattian ja seinän liitoskohtaan. Järjestelmän ja anturien asennukseen meni vain 3 päivää. Häkkivarastoja ei tarvinnut purkaa asennuksen tieltä. Ainoastaan asukkaiden piti väliaikaisesti tyhjentää varastot, joten samalla tuli tehtyä suursiivous.

Kuvassa on SafeDrying-kuivatus- ja tiedonkeruuyksikkö. Jos yksikkö tulee näkyvälle paikalle, voidaan alaosan putket koteloida piiloon.

Kuvassa on SafeDrying-kuivatus- ja tiedonkeruuyksikkö. Jos yksikkö tulee näkyvälle paikalle, voidaan alaosan putket koteloida piiloon.

Katossa kulkevat kokoojakanavat, jotka toimivat syöttökanavina seinälinjoille asennetuille pintakanaville.

Katossa kulkevat kokoojakanavat, jotka toimivat syöttökanavina seinälinjoille asennetuille pintakanaville.

Korjaushaasteita aiheutti lattialaatan paksuus. Oletus oli, että laatta olisi ollut 15 cm, mutta koeporauksissa selvisi lattialaatan olevan 40 cm paksu. Tehokuivaus lopetettiin tämän vuoden syyskuussa. Tehokuivauksen ei pitänyt kestää näin pitkään, mutta lattialaatan paksuuden vuoksi nyt vasta siirryttiin ylläpitovaiheeseen.

Väestönsuojan ulkonäköä oli tarkoitus kohentaa samalla ja maalata kokonaan uusiksi. Ensimmäiseksi maalattiin kuitenkin vasta katto ja seinät, koska lattian kunnollisen kuivumisen varmistamiseksi sen maalaus kannattaa suorittaa myöhemmin.

Lue lisää:Kun salaojaremontti ei ole ratkaisu – näin korjaat mahdottomat kosteusongelmat

Väestönsuojan lattiaan on tehty koeporauksia, joihin on sijoitettu mittausanturit.

Väestönsuojan lattiaan on tehty koeporauksia, joihin on sijoitettu mittausanturit.

SafeDrying-järjestelmän kuivatuskanavat kulkevat siisteissä koteloissa lattian ja seinän liitoskohdassa.

SafeDrying-järjestelmän kuivatuskanavat kulkevat siisteissä koteloissa lattian ja seinän liitoskohdassa.

Tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta

SafeDrying-järjestelmän valintaan vaikutti myös hyvän palvelun lisäksi myöhemmin tapahtuva raportointi. Kuukausittain saadaan raportit, josta nähdään kosteusprosenttien lukemat rakenteiden mittapaikoissa. Esa Tommola on ollut myös mukana taloyhtiön kokouksissa asennuksen jälkeen selittämässä, mitä raporttien luvut tarkoittavat.

1,5 vuotta asennuksen jälkeen väestönsuoja on siistin näköinen ja hajuhaittoja ei ole. Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä ja ovat kiitollisina tuoneet tavarat takaisin säilytykseen häkkivarastoihin.

- Asukkaat odottavat mielenkiinnolla ylläpitovaiheen raporttia. He haluavat nähdä, miten kuivatus toimii syyssateiden keskellä ja mitä vaikutuksia sateilla on ollut kuivatukseen, kertovat Kokkonen ja Teerioja.

SafeDrying-järjestelmän sähkönkulutuskaan ei ole ollut huimaa. Itseasiassa kaukolämpö ei mene väestöntilassa päälle, koska järjestelmän luovuttama lämpö lämmittää tilaa sen verran. Budjettia tehdessä Teerioja huomasi, että tulos on tasapainossa kulutuksen suhteen. Joten ylimääräisiä kuluja ei ole senkään saralta syntynyt.

- Meillä on tästä Helenan mainitsemasta sähkönkulutuksesta paljon kokemuksia. Rakenteiden kuivuessa niiden lämmönpidättävyys paranee ja näin lämmitysenergian tarve pienenee. Tämä on tullut esiin esimerkiksi eräässä rintamamiestalosta tehdyssä inssityössä, jossa todettiin rintamamiestalon lämmitykseen käytetyn sähköenergian kulutuksen laskeneen merkittävästi, kun aiemmin märkä kellari kuivattiin SafeDrying-järjestelmällä. Talon omistaja totesi meille vielä inssityön valmistumisen jälkeen, että hänen oman sähkömittarinsa mukaan koko talon energiankulutus puolittui, kun kellari saatiin kuivattua, kommentoi Esa Tommola.

Hallituksen puheenjohtaja Helena Teerioja

Hallituksen puheenjohtaja Helena Teerioja

- Meillä on toimiva hallitus ja hyvä yhteishenki. Nämä ovat olleet ehdottomia kosteusongelmien ratkaisussa ja korjauksia tehdessä. Tästä on myös hyötyä tulevaa linjasaneerausta suunniteltaessa, toteaa Teerioja.

Monilla alueen taloyhtiöillä on samoja ongelmia. Alueella on kymmeniä samanlaisia kerrostaloja. Monet alueen taloyhtiöiden jäsenet ovatkin käyneet tutustumassa järjestelmään Myyrinkarissa. Kiinnostus on ollut kovaa, mutta hallitukset eivät ole olleet yhtä yksimielisiä kuin Myyrinkarissa oltiin.

Haluaisitko lisätietoa?

Haluaisitko lisätietoa? SafeDryingin asiantuntijat auttavat mielellään

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

SafeDrying Oy
Remontti
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

20209_66652.jpg
Näin ratkaistiin kerrostaloasunnon vuosikymmeniä muhinut kosteusongelma
Vuonna 1992 Tuomas Häme osti perheineen asunnon Töölöstä Apollonkadulta. Ostotilanteessa asunnossa vaikutti olevan kaikki kunnossa ja mahdollisista ongelmista ei kerrottu. Jonkun ajan kuluttua kuitenkin Häme huomasi, että asunnossa ei ollutkaan kaikki kunnossa ja siitä alkoi vuosien mittainen korjauskierre.
202011_67314.jpg
Kosteusongelmat selätettiin Sipoossa - katso kuivumistulokset
Sipoon Torpanmäessä sijaitsevassa rivitalo­yhtiön kolmikerroksisessa neljän asunnon talossa havaittu kosteusongelma oli vähällä viedä asukkailtaan yöunet ja jopa toivon. Rakennuksen muutaman kodin alin, osin maanalainen kerros oli imaissut ulkoa kosteutta sisätiloihin. Selvisi,että rivitalo on monien muiden vastaavien kiinteistöjen ta­voin aikansa rakennustapojen uhri.Useiden koeteltujen, raskaiden ja kallii­denkin korjausyritelmien jälkeen tässä si­poolaisessa taloyhtiössä löydettiin lopul­ta ratkaisu ongelmaan. Rivitalon kostuneet rakenteet kuivattiin patentoidun tampere­laiskeksinnön eli SafeDrying-menetelmän avulla. Sitä ennen koettiin kuitenkin monta mutkaa.
202012_67837.jpg
Kosteutta rakenteissa? Kuuntele Kivijalka-podcast
Kivijalka-podcastissa puhutaan asumiseen, teknologiaan sekä tietenkin rakentamiseen ja remontoimiseen liittyvistä aiheista.Tällä kertaa podcastissa sukelletaan uima-altaan syvään päätyyn ja keskustellaan asuntojen kosteusongelmiin liittyvistä asioista.Jos saat KIVIJALASTA polttoainetta ajatuksillesi, niin ota meidät seurantaan! Tällä hetkellä se onnistuu ainakin tilaamalla Rakentaja.fi YouTube-kanava tai ottamalla meidät seurantaan Soundcloudissa.Kuuntele jakso täältä
20227_79100.jpg
Kolme syytä välitilinpäätökselle
Tilinpäätös vuosittain on monelle asunto-osakkeen omistajalle tuttu, mutta mikä on välitilinpäätös. Se tehdään vain tarvittaessa ja tarve on melko harvoin. Seuraavassa käymme läpi niitä kohtia, joissa välitilinpäätöstä kuitenkin tarvitaan.
20132_33862.jpg
Taloyhtiön osakas - muista kyselyoikeutesi yhtiökokouksessa!
Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla on ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.Katso lisätietoa yhtiökokouksestaTaloyhtiössä tieto kulkee helposti epämääräisinä huhupuheina porraskäytäväkeskusteluissa. Vain yhtiökokouksessa osakas voi saada tietoa siitä, miten asiat oikeasti ovat. Osakkaan kannattaa perehtyä yhtiökokousasiakirjoihin huolella jo ennen kokousta ja kysyä rohkeasti häntä askarruttavista asioista niiden käsittelyn yhteydessä. Yhtiökokouksella on toki oikeus rajata osakkaan kyselyä siten, että vain asiaankuuluviin kysymyksiin vastataan.Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Vain osallistumalla taloyhtiön vuosikokoukseen osakas saa tietää, mitä taloyhtiössä tapahtuu. Samalla osakas voi vaikuttaa siihen, mitä talolle tehdään ja millaista asuminen omassa taloyhtiössä on. Yhtiökokous tekee taloyhtiön kannalta tärkeimmät päätökset kuten valitsee hallituksen, päättää yhtiövastikkeen ja esimerkiksi vesimaksujen määrästä. Osakkaan kannattaa siis avata suunsa.Mikäli osakas ei itse ehdi kokoukseen, on hänellä lain mukaan oikeus käyttää asiamiestä esim. luotettavaa naapuria kokouksessa. Suositeltavin tapa on antaa kirjallinen valtakirja.
20217_71691.jpg
Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?
EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton