Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen voi olla hankalaa

Vantaalla Myyrmäessä sijaitseva taloyhtiö on rakennettu 1974, jossa on kahdessa rapussa 30 asuntoa. Väestönsuoja toimii häkkivarastona ja sijaitsee A-rapussa.

Ensimmäiset merkit kosteusongelmasta tulivat ilmi 90-luvulla. Asukkaat huomasivat häkkivarastossa olleissa tavaroissa ja vaatteissa hajuja.

- Ensimmäiset merkit ongelmista tuli tosiaan siinä 90-luvulla. Meille tuli mökille vieraita ja vein häkkivarastosta kaksi vaahtomuovipatjaa sinne. Vieraat huomasivat, että niissä oli outo haju. Sen jälkeen aloin itsekin kiinnittämään siihen enemmän huomiota, kertoo Viljo Kokkonen.

Kokkonen on asunut talossa alusta asti. Hän on toiminut hallituksen puheenjohtajana vuosia ja tällä hetkellä on hallituksen jäsen. Tämänhetkinen hallituksen puheenjohtaja Helena Teerioja on asunut taloyhtiössä vuodesta 2011.

Talvisin kunnon pakkasilla hajuhaittoja ei havaittu väestönsuojassa. Mutta kesäisin hajut alkoivat tulla esille ja voimistuivat syksyä kohden. Lopulta epämiellyttävät hajut alkoivat kulkeutua ilmastoinnin kautta ylös rappukäytävään ja eteiseen. Hissin edustalla haisi eniten. Asialle ei kuitenkaan tehty mitään ennen kuin uusi asukas vuonna 2011 otti asian esille. Hän säilytti vessapaperia häkkivarastossa ja tuotuaan ne asuntoonsa, hän huomasi epämiellyttävän hajun.

Hajuhaitat johtuivat kosteusongelmista, koska taloyhtiö on rakennettu rinteeseen kallion päälle. Taloyhtiön väestönsuoja on myös rakennettu alemmaksi kuin yhtiön muut kellaritilat. Tämän vuoksi kaikki sadevedet valuvat ympäröiviltä kallioilta laatan alle.

Ensimmäiseksi yritettiin lämpöpattereilla tekohengittää tilaa, mutta eivät ne auttaneet. Salaojaremonttia myös harkittiin, mutta hinta-arvio oli melkoisen korkea 250–300 000 euroa. Remontti olisi ollut myös haastava, koska kaupungin katuviemäri on ylempänä kuin taloyhtiön uusittavat, syvemmälle asennettavat salaojat. Vesi salaojakaivoista olisi pitänyt nostaa pumpulla viemäriin. Samalla olisi jouduttu louhimaan ympärillä olevaa kalliota putkia varten.

Ennen korjauksien aloittamista taloyhtiössä tarkastettiin viemärit varmistukseksi, ettei ongelma ole niissä. Niistä ei löytynyt tukoksia ja kaikki oli muutenkin kunnossa. Tilassa tehtiin myös sisäilma- ja hometutkimukset. Väestönsuojasta ei löytynyt homekasvusto eikä ilmennyt mikrobihaittoja.

SafeDrying-järjestelmä asennettiin toukokuussa 2019. Järjestelmä on toteutettu pinta-asennuksena lattian ja seinän liitoskohtaan. Järjestelmän ja anturien asennukseen meni vain 3 päivää. Häkkivarastoja ei tarvinnut purkaa asennuksen tieltä. Ainoastaan asukkaiden piti väliaikaisesti tyhjentää varastot, joten samalla tuli tehtyä suursiivous.

Korjaushaasteita aiheutti lattialaatan paksuus. Oletus oli, että laatta olisi ollut 15 cm, mutta koeporauksissa selvisi lattialaatan olevan 40 cm paksu. Tehokuivaus lopetettiin tämän vuoden syyskuussa. Tehokuivauksen ei pitänyt kestää näin pitkään, mutta lattialaatan paksuuden vuoksi nyt vasta siirryttiin ylläpitovaiheeseen.

Väestönsuojan ulkonäköä oli tarkoitus kohentaa samalla ja maalata kokonaan uusiksi. Ensimmäiseksi maalattiin kuitenkin vasta katto ja seinät, koska lattian kunnollisen kuivumisen varmistamiseksi sen maalaus kannattaa suorittaa myöhemmin.

Lue lisää:Kun salaojaremontti ei ole ratkaisu – näin korjaat mahdottomat kosteusongelmat

SafeDrying-järjestelmän valintaan vaikutti myös hyvän palvelun lisäksi myöhemmin tapahtuva raportointi. Kuukausittain saadaan raportit, josta nähdään kosteusprosenttien lukemat rakenteiden mittapaikoissa. Esa Tommola on ollut myös mukana taloyhtiön kokouksissa asennuksen jälkeen selittämässä, mitä raporttien luvut tarkoittavat.

1,5 vuotta asennuksen jälkeen väestönsuoja on siistin näköinen ja hajuhaittoja ei ole. Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä ja ovat kiitollisina tuoneet tavarat takaisin säilytykseen häkkivarastoihin.

- Asukkaat odottavat mielenkiinnolla ylläpitovaiheen raporttia. He haluavat nähdä, miten kuivatus toimii syyssateiden keskellä ja mitä vaikutuksia sateilla on ollut kuivatukseen, kertovat Kokkonen ja Teerioja.

SafeDrying-järjestelmän sähkönkulutuskaan ei ole ollut huimaa. Itseasiassa kaukolämpö ei mene väestöntilassa päälle, koska järjestelmän luovuttama lämpö lämmittää tilaa sen verran. Budjettia tehdessä Teerioja huomasi, että tulos on tasapainossa kulutuksen suhteen. Joten ylimääräisiä kuluja ei ole senkään saralta syntynyt.

- Meillä on tästä Helenan mainitsemasta sähkönkulutuksesta paljon kokemuksia. Rakenteiden kuivuessa niiden lämmönpidättävyys paranee ja näin lämmitysenergian tarve pienenee. Tämä on tullut esiin esimerkiksi eräässä rintamamiestalosta tehdyssä inssityössä, jossa todettiin rintamamiestalon lämmitykseen käytetyn sähköenergian kulutuksen laskeneen merkittävästi, kun aiemmin märkä kellari kuivattiin SafeDrying-järjestelmällä. Talon omistaja totesi meille vielä inssityön valmistumisen jälkeen, että hänen oman sähkömittarinsa mukaan koko talon energiankulutus puolittui, kun kellari saatiin kuivattua, kommentoi Esa Tommola.

Monilla alueen taloyhtiöillä on samoja ongelmia. Alueella on kymmeniä samanlaisia kerrostaloja. Monet alueen taloyhtiöiden jäsenet ovatkin käyneet tutustumassa järjestelmään Myyrinkarissa. Kiinnostus on ollut kovaa, mutta hallitukset eivät ole olleet yhtä yksimielisiä kuin Myyrinkarissa oltiin.