Elementtikerrostalon julkisivun uusi elämä

Taloyhtiön putkitekniikan käyttöiäksi on arvioitu noin 50 vuotta. Tällä hetkellä suurin linjasaneeraustarve Suomen asuntokannasta kohdistuu erityisesti 1960- ja 70-luvuilla valmistuneisiin asuinkerrostaloihin ja saneeraustarpeen on ennustettu vain kasvavan lähivuosina voimakkaasti arviolta noin 2020-luvulle asti. Näitä asuntoja on Suomessa noin 470 000.Linjasaneerauksissa uusitaan putkistojen, sähkö- ja tietoliikenneyhteyksien lisäksi yleensä myös märkätilat ja mahdollisesti myös keittiöt. Myös muiden tilojen pintaremontteja voidaan liittää samaan urakkaan. Korjauskohteet ovat aina yksilöllisiä, joten saneerauksissa käytettävien rakenneratkaisuiden ja materiaalien valinnassa tulee noudattaa kohteesta laadittuja rakennesuunnitelmia.

Kun taloyhtiön putkistot ja kylpyhuoneet alkavat tulla tiensä päähän, remonttihan siinä on edessä. Vaikka linjasaneeraus sinällään ottaa aikansa, asunnon arvon nousu kiinnostaa kaikkia asuntojen omistajia.

Sama mikä pätee ihmisiin, pätee taloihinkin. On verhouduttava niin, että olosuhteet pysyvät ulkopuolella ja lämpö sisällä. kerrospukeutuminen on tähän tarkoitukseen ylivoimaiseksi todettu ratkaisu.MonoRoc tuo nykyaikaisen kerrospukeutumisen edut rakennuksellesi. Markkinoiden johtavan eristerappausjärjestelmän kehitystyössä on kiinnitetty erityistä huomiota suojaavaan vaikutukseen. MonoRoc muodostaa julkisivuun yhtenäisen, lujan ja erittäin kestävän pinnan, joka suojaa rakennusta tuulen ja veden pääsyltä rakenteisiin. Samalla se kuitenkin päästää mahdollisen kosteuden ulos rakenteista.Tutustu Suomessa suomalaisiin oloihin suunniteltuun MonoRoc -julkisivuratkaisuun ja ota yhteyttä, niin kerromme lisää.

Vaikka paikalla muurattu tiilijulkisivu on todettu Tampereen teknillisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan elinkaariedullisimmaksi julkisivuratkaisuksi kerrostalossa, voidaan keraaminen julkisivu toteuttaa muullakin tavoin kuin muuraamalla. Yksi tällainen tapa on tehdä persoonallinen julkisivu keraamisilla savikattotiilillä, kuten Oulun Åströmin rannassa on tehty.

Vaikka puhdistaminen ja peseminen harvoin on suoranaista välineurheilua, on siitä huolimatta hyvistä lisävarusteista suuri apu paremman lopputuloksen aikaansaamiseksi.Nopeus sekä tehokkuus yhdistettynä hyvään lopputulokseen miellyttää ihan varmasti ja ihan kaikkia.

Puupintoja koettelevat sääolot on tärkeää huomioida puumateriaalien valinnassa ja huollossaSuomen sateinen ilmasto ja ilmastonmuutos asettavat omat haasteensa ja vaatimuksensa puupinnoille. Julkisivut ovat osin räystäiden ja muiden rakenteiden suojaamia, mutta pihan rakenteiden, kuten terassien, laitureiden ja aitojen puupinnat ovat jatkuvasti säälle altistuneita. Puupintaisia julkisivuja on Suomessa niin julkisissa rakennuksissa kuin omakotiasunnoissa ja mökeissä. Lisäksi puuta käytetään pihojen rakenteissa ja kalusteissa. Pientaloissa puujulkisivujen suosio on ollut myös vahvassa kasvussa. Ulkopintojen osalta on tärkeää ottaa sääolosuhteet huomioon puumateriaalin, puun suojauksen ja pinnoitteen tai maalin valinnassa ja huollossa.Suomi ja muu Pohjois-Eurooppa ovat maantieteellisesti otollisia alueita puurakentamiselle. Euroopan osalta Atlantin rannikon ilmasto on selvästi ankarampi kuin Suomen ja etenkin Pohjois-Suomen ilmasto. VTT:n erikoistutkija Hannu Viitasen mukaan tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että Suomessa on perinteisesti ollut pakkastalvia ja lämpötilat eivät nouse jatkuvasti homeelle ja laholle otollisiin lämpötiloihin.Ilmaston vaikutukset ovat moninaisia, sillä esimerkiksi sademäärät, ilman kosteus, lämpötila ja sen vaihtelu, tuulisuus ja auringon säteily vaikuttavat ulkoseiniin ja pihojen puurakenteisiin kohdistuvaan säärasitukseen. Perinteisesti loppukesä ja erityisesti syksy, jolloin sateet tulevat pääosin vetenä, ovat haastavinta aikaa puurakenteille. Ilmastonmuutos tuo omat haasteensa puupinnoille, mikäli talvet ovat yhä lämpimämpiä, jolloin vesi tulee enemmissä määrin sateena myös talviaikaan. – Julkisivut ja puiset ulkorakenteet altistuvat entistä enemmän säiden vaikutuksille. Etenkin parvekkeet, aidat ja laiturit ovat erityisesti koetuksella. Puupinnat, joissa ei ole sateensuojaa lainkaan, altistuvat sateelle ja säärasitukselle huomattavasti.– Sään vaikutuksia arvioitaessa tarkastellaan aluksi laajalla alueella vallitsevaa suurilmastoa, ns. makroilmastoa. Ilmaston vaikutuksissa tulee ottaa huomioon myös pienilmasto ja paikallisilmasto, kuten se, miten muut rakennukset ja rakenteiden yksityiskohdat suojaavat ulkoseinää, Viitanen jatkaa.Puurakentamisella on mahdollista saavuttaa hyvinkin pitkä rakennuksen kestoikä. Suomesta löytyy yli satavuotiaita julkisivuja, joissa on edelleen alkuperäinen puumateriaali. Kokonaisrakenteen laatu tärkeää, ja pienetkin yksityiskohdat, joista vesi voi päästä sisään rakenteisiin, on huomioitava. Myös valittu puumateriaali, pinnoitetyyppi ja säännöllinen huolto ovat tärkeitä seikkoja. – Materiaalien osalta laudan paksuuden tulisi olla riittävä. Esimerkiksi Suomessa ja Pohjois-Euroopassa paljon käytetty kuusilauta täyttää paikalliset vaatimukset. Pintakäsittelyyn olisi hyvä kuulua ns. kolmen kerran käsittely ja maalin on oltava riittävän tiivistä, ettei vesi mene siitä läpi. Pintakäsittelyn valinta tehdään sen mukaan, minkälainen puupinta ja rakenne ovat kyseessä, Viitanen sanoo.