Energiaremontin seitsemän yleisintä virhettä

Harvan taloyhtiön hallituksessa on rakentamisen tai talotekniikan ammattilaisia. Osakkailta saattaa kuitenkin unohtua, että yleensä taloyhtiön asioita hallituksessa hoitaa pienellä korvauksella samanlaisia ”maallikoita” kuin he itsekin ovat. Jotta remontit onnistuvat, hallituksen ja samalla koko taloyhtiön avuksi kannattaa palkata ulkopuolista osaamista. Hyvästä asiantuntija-avusta kannattaa aina maksaa. Monesti sillä säästää omien yöunien lisäksi yhtiön varoja, kun asiat menevät kerralla oikein.

Erityisesti isommissa hankkeissa aktiivinen viestintä osakkaiden suuntaan on tärkeää. Hankkeet saavat helpommin kannatusta, kun osakkaat tietävät mitä ollaan tekemässä ja miksi.

Viestintä kannattaa aloittaa jo ihan ideointivaiheessa, vaikka varsinaista esiteltävää ratkaisua ei vielä olisi. Osakkaille voi esimerkiksi ilmoittaa, että hallituksen on tarkoitus alkaa pohtia mahdollisia energiaremonttivaihtoehtoja. Isompia tiedotus- tai keskustelutilaisuuksia on hyvä järjestää muutama viikko ennen yhtiökokouksia, joissa asioista päätetään.

Energiansäästötoimien valmistelu taloyhtiöissä voi viedä useamman vuoden, joten suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Tällöin uusi ratkaisu ehditään ottaa käyttöön ennen kuin vanha on käyttöikänsä päässä.

Monen peruskorjausremontin yhteydessä on helppoa ja halpaa tehdä parannuksia energiatehokkuuteen. Siksi onkin tärkeää miettiä aina remontteja suunnitellessa, voisiko samassa yhteydessä tehdä energiaa säästäviä parannuksia. Esimerkiksi kattoremontin yhteydessä voi parantaa yläpohjan eristystä tai putkiremontissa asentaa vettä säästävät suihkut. Remonttien yhdistäminen säästää rahaa ja säästytään niin sanotuilla yksillä remonttipölyillä.

Myös remonttien järjestyksellä on väliä. Katto kannattaa laittaa kuntoon ennen aurinkopaneeleiden asentamista, ja piharemontti kannattaa tehdä vasta maalämpöremontin jälkeen, kun maalämmön asennus vaatii pihan kaivelua. On harmillista, jos juuri uusittu kohde joudutaan purkamaan tai vaihtamaan toiseen vaihtoehtoon.

”Mikä on paras remontti talomme ikäiseen kaukolämpölämmitteiseen kerrostaloon?” on tyypillinen kysymys, jota Helsingin kaupungin energianeuvojille esitetään. Vastaamisen haaste on siinä, ettei täysin identtisiä taloja juurikaan ole. Toki joitain yleisimpiä ikäkaudelleen tyypillisiä ratkaisuja voidaan listata, mutta todellisuudessa tapaukset ovat merkittävästi kirjavampia.

Samana vuonna rakennetuissa taloissa voi olla hyvin erilaisia rakenteellisia ratkaisuja. Lisäksi remontteja on saatettu tehdä eri tahtia ja eri tavalla, joten yleispätevää remppapakettia ei ole saatavilla pelkän iän perusteella.

Inspiraatiota on hyvä hakea muilta taloyhtiöiltä ja kysellä kokemuksia, mutta loppupeleissä kukin rakennus on aina yksilö. Ensin on hyvä kartoittaa, millaisia erilaisia ratkaisuja voidaan tehdä. Esimerkiksi keskitetty koneellinen poistoilmanvaihto mahdollistaa poistoilmalämpöpumpun, kun taas painovoimaiseen ilmanvaihtoon vastaavaa ratkaisua ei voida toteuttaa ilman isompia muutoksia ilmanvaihtoon. Kun realiteetit ja vaihtoehdot on selvillä, voidaan valita toteutettavat toimenpiteet ja pohtia parasta toteutusjärjestystä.

Teknologia kehittyy koko ajan ja uusia ratkaisuja hiipii markkinoille aika ajoin. Kun taloyhtiössä pohditaan uuden teknologian hyödyntämistä, kannattaa jälleen hyödyntää asiantuntija-apua. Asiantuntija osaa auttaa valitsemaan markkinoilla olevista ratkaisuista ne, jotka on jo todettu toimiviksi.

Uusista ratkaisuista ei hyödy, jos niitä ei ota käyttöön. Hyvänä esimerkkinä As Oy Sulkapolku 6:n hallituksen puheenjohtaja, jota poistoilmalämpöpumppuremontissa harmittaa eniten se, että remonttiin tuli viivästystä. Turhia kustannuksia kertyi, kun energiansäästöä ei saatu aloitettua aikaisemmin.

Nykyisin taloyhtiöt kohtaavat merkittäviä haasteita energiaremonttien rahoittamisessa, sillä valtion tukema ARA-avustus ei ole enää käytettävissä. Tämä on tuonut taloyhtiöille uudenlaista vastuuta ja paineita, sillä energiaremontit, kuten lämmitysjärjestelmien uusiminen tai talojen eristäminen, vaativat usein suuria investointeja. Aiemmin taloyhtiöt saattoivat hyödyntää ARA-avustusta, mutta sen poistuminen on tarkoittanut, että remonttien rahoituksen on löydyttävä taloyhtiön omista varoista tai lainoista.

Tämä voi luoda taloudellista painetta erityisesti pienemmille taloyhtiöille, joiden budjetti ei välttämättä riitä suurten investointien kattamiseen. Lainarahoituksen etsiminen voi tuntua monimutkaiselta ja riskialttiilta, ja taloyhtiön asukkaille voi tulla eteen vaikeita päätöksiä mahdollisten remonttikustannusten jakamisesta. Samalla on kuitenkin tärkeää muistaa, että energiaremontit voivat pitkällä aikavälillä tuottaa merkittäviä säästöjä ja parantaa asukkaiden elämänlaatua energiatehokkuuden kasvaessa.

Taloyhtiöiden onkin tärkeää kartoittaa vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja ja hyödyntää mahdolliset kuntien tai muiden tahojen tarjoamat tukimuodot, vaikka ARA-avustus on jäänyt pois. Energiaremonttien toteuttaminen voi olla elintärkeää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja asukkaidensa hyvinvoinnin parantamiseksi, mutta se vaatii entistä enemmän suunnittelua, yhteistyötä ja rohkeutta taloyhtiöiden osalta.

Lähde: Helsingin kaupunki