• Etusivu
  • Rakentaminen

EU:n uusi juomavesidirektiivi tuo monia merkittäviä muutoksia

Rakentajan toimitus
Julkaistu 05.02.2020
20202_62465.jpg

Sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö tiedottavat

EU-maiden suurlähettiläät hyväksyivät tänään (05.02.2020) poliittisen yhteisymmärryksen uuden juomavesidirektiivin sisällöstä. Uuden juomavesidirektiivin avulla pyritään turvaamaan entistä laadukkaampi talousvesi, edistämään veden saatavuutta, lisäämään vesihuollosta tiedottamista ja parantamaan vesihuoltolaitosten energiatehokkuutta koko unionin alueella.

Riskinarviointi parantaa häiriötilanteisiin varautumista

Talousveden laadun valvonta perustuu tulevaisuudessa koko unionin alueella vedentuotantoketjun kaikkien osien systemaattiseen riskinarviointiin ja riskien hallintaan. Talousveden ottoon, käsittelyyn ja toimittamiseen liittyvien riskien lisäksi direktiivi edellyttää entistä parempaa yhteistyötä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi tehtävän työn kanssa.

Aiemmin direktiivissä on säädetty vain talousveden laadusta veden käyttäjien hanassa, mikä on ollut riittämätöntä veden laatuun liittyvien häiriötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi.

Legionella-bakteerin valvonta lisääntyy

Juomavesidirektiivin lista talousvedestä tutkittavista yhdisteistä on päivitetty Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten ja uusimman tieteellisen tiedon mukaiseksi. Direktiivi edistää terveyttä mm. lisäämällä hormonitoimintaa häiritsevien yhdisteiden ja Legionella-bakteerin valvontaa.

Legionella-bakteerin aiheuttama legionelloosi voi aiheuttaa vakavia hengitystieinfektioita. Legionella voi kasvaa kiinteistöjen vedenjakeluverkostossa, jos kylmän talousveden lämpötila on liian korkea tai lämpimän käyttöveden lämpötila on liian matala. Legionelloosia pidetään Suomessa selvästi alidiagnosoituna tautina.

20202_62464.jpg

Rakennusmateriaaleista liukenevien haitallisten aineiden sääntely EU-tasolle

Uudessa juomavesidirektiivissä säädetään menettelytavasta, jolla asetetaan veden kanssa kosketuksissa oleville rakennusmateriaaleille EU:ssa yhteiset terveysperusteiset vähimmäisvaatimukset. Tarkoitus on luoda lista rakennustuotteiden valmistuksessa sallituille aineille ja materiaaleille. Helsingissä toimivalle Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) annetaan tehtäväksi koota ja arvioida säännöllisesti terveysperusteista listaa aineista ja materiaaleista.

Uuden menettelyn tarkoituksena on edistää EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta yhdenmukaistamalla aineille ja materiaaleille asetettavia vaatimuksia.

Uusia velvoitteita vesihuoltoon

Jäsenvaltioiden on jatkossa tunnistettava ne sosiaaliset ihmisryhmät, joilla on riittämätön vesihuolto. Näiden ryhmien veden saatavuutta on parannettava. Lisäksi vesihuollon läpinäkyvyyttä parannetaan tarkentamalla vesihuoltolaitosten tiedotusvelvollisuutta.

Direktiivillä pyritään myös parantamaan vesihuoltolaitosten energiatehokkuutta säätämällä mm. vedenjakeluverkostojen vuotovesien selvittämisestä ja niistä tiedottamisesta.

20202_62466.jpg

Uusi direktiivi tulee voimaan kesällä

Euroopan komissio antoi ehdotuksen juomavesidirektiivin uudistamiseksi helmikuun alussa vuonna 2018. Poliittinen yhteisymmärrys parlamentin ja neuvoston välillä direktiivin sisällöstä saavutettiin ennen joulua Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. Parlamentin on tarkoitus hyväksyä poliittinen yhteisymmärrys helmikuun puolivälissä. Direktiivi tulee voimaan aikaisintaan heinäkuussa 2020. Sen jälkeen EU:n jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivin säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.

20202_62467.jpg

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 0295 163 315, etunimi.sukunimi@stm.fi

Erityisasiantuntija Jaakko Kuisma, Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa, p. +32 473 532 399, etunimi.sukunimi@formin.fi

Rakennusmateriaalit: yli-insinööri Kaisa Kauko, ympäristöministeriö, p. 0295 250 121, etunimi.sukunimi@ym.fi ja hallitussihteeri Mikko Koskela, ympäristöministeriö, p. 0295 250 051, etunimi.sukunimi@ym.fi

Vesiensuojelu ja vesipolitiikan puitedirektiivi: neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson, ympäristöministeriö, p. 0295 250 338, etunimi.sukunimi@ym.fi

Vesihuolto: neuvotteleva virkamies Katri Vasama, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 595 5317, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Euroopan kemikaalivirasto ECHA: press@echa.europa.eu

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 05.02.2020

Rakentaminen
käyttövesi
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202111_73691.jpg
Pieni ja helposti tyhjennettävä mökkivaraaja viimeisteli kesämökin remontin
Merikarvialle meren äärelle 1970-luvulla rakennettu hirsimökki on saanut vuosien varrella lisää mukavuuksia. Tuorein remontti toteutettiin viime kesänä, jolloin keittiö päivitettiin uusilla kalusteilla ja astianpesukoneella. Samalla myös lämminvesivaraaja vaihdettiin uuteen.
201911_61325.jpg
Kun suihku on haalea tai kylmä – onko aika vaihtaa lämminvesivaraaja?
Jos asunto-osakeyhtiön rivi-, pari- tai erillistaloja ei ole liitetty kaukolämpöverkkoon tai lämmintä käyttövettä ei tuoteta keskitetysti maa- tai ilma-vesilämpöpumpulla, jokaisessa asunnossa on yleensä oma lämpimän veden tuotto eli tutummin lämminvesivaraaja.
Jarno Virtanen
Putkiremontti siirtyi ja lämmitys alkoi toimia – kaksi taloyhtiötä kertoo vedenkäsittelyn vaikutuksista
Useissa taloyhtiöissä putkiremontti tulee ensimmäisenä mieleen, kun putkistot ovat tulossa tiensä päähän, lämmitys toimii epätasaisesti tai putkistoissa ilmenee esimerkiksi vuotoja. Kaksi taloyhtiötä ja tutkija kertoo miten vedenkäsittelyllä nanokuplien avulla voi olla niin tehokas apu ja ratkaiseva vaikutus putkistoihin.
20216_71187.jpg
Ruoanlaittoa ja rentoa oleskelua mökkiolosuhteissa
Kesä on monelle suomalaiselle se vuoden kohokohta. Auringonlämpö hellii talven jäljiltä ja voi rauhassa viettää aikaa perheen kesken esimerkiksi mökillä. Miten ihanaa onkaan valmistaa ruokaa ulkosalla ja vielä nauttia siitä kesätuulen vienossa huminassa ja hyvässä seurassa. Mikään ei estä nauttimasta mökin rauhasta ja tunnelmasta myös syksyllä.
20204_64039.jpg
Miten liiallista vedenkulutusta voisi estää tai edes vähentää?
Taloyhtiöissä vedenkäyttö muodostaa keskimäärin 37 % kiinteistökustannuksista ja on taloyhtiön suurin yksittäinen kuluerä. Kokonaisuutena veteen kuluu enemmän rahaa kuin koko taloyhtiön lämmittämiseen. Koska vesi on kallista, veden säästäminen on kannattavin energiainvestointi.
20154_43077.jpg
Sovinnon rakentamisesta taloyhtiössä
Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellinen tapa omistaa ja hallita asuinrakennuksia. Asukkaat omistavat osakkeet, jotka oikeuttavat yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitsemaan asuinhuoneistoja. Asukas on paitsi asukas, niin myös osakkeenomistaja, taloyhtiön päätöksentekijä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton