• Etusivu
  • Osakas

Huoneistotietojärjestelmä – mitä pitää tietää?

Rakentajan toimitus
Kaupallinen yhteistyö
Maanmittauslaitos logoMaanmittauslaitosLue lisää
Päivitetty 28.02.2022
20208_66301.jpg

Kuva: Riku Nikkilä

Suomessa on otettu käyttöön sähköinen huoneistotietojärjestelmä vuonna 2019, kun huoneistotietojärjestelmää koskeva lainsäädäntö tuli voimaan. Huoneistotietojärjestelmään kerätään tiedot taloyhtiöistä ja huoneistojen, kuten asuntojen ja autopaikkojen, omistuksista, panttauksista ja rajoituksista. Samalla huoneistojen paperiset osakekirjat poistuvat vähitellen. Huoneistotietojärjestelmästä vastaa Maanmittauslaitos

Huoneistotietojärjestelmä mullistaa tulevaisuudessa sähköisen asuntokaupan, kun paperisten osakekirjojen siirtämistä ei enää tarvita. Huoneistotietojärjestelmä helpottaa myös muun muassa taloyhtiöiden, kiinteistönvälityksen, pankkien sekä julkishallinnon työtä. Koko yhteiskunnan tiedonsaanti paranee.

Mitä taloyhtiön pitää tehdä?

Uudet taloyhtiöt perustetaan nykyään jo täysin sähköisesti, ja niiden tiedot tulevat suoraan huoneistotietojärjestelmään. Huoneistoilla on alusta asti sähköinen omistajamerkintä.

Vanhat, ennen vuotta 2019 perustetut taloyhtiöt siirtyvät järjestelmään kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen on osakeluettelon siirto. Tässä vaiheessa taloyhtiö ilmoittaa Maanmittauslaitokselle perustietoja yhtiöstä sekä osakeluettelon mukaiset omistajatiedot.

Osakeluettelo siirretään Maanmittauslaitoksen sähköisen osakeluettelon siirtopalvelun avulla. Osakeluettelon siirtopalvelu on suunnattu taloyhtiöille, joilla ei ole käytössään isännöintijärjestelmää.

Osakeluettelon voi siirtää isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja tai henkilö, jolle on annettu valtuutus. Palveluun kirjaudutaan osakehuoneistorekisteri.fi-sivustolla.

Taloyhtiöillä on aikaa osakeluettelon siirtoon vuoden 2023 loppuun asti. Siirrosta pitää ilmoittaa osakkeenomistajille.

Isännöintijärjestelmien tietoja voidaan hyödyntää

Isännöintijärjestelmän käyttäjien kannattaa tehdä osakeluettelon siirto vasta siinä vaiheessa, kun tiedonsiirto isännöintijärjestelmän ja huoneistotietojärjestelmän välillä saadaan käyttöön.

Taloyhtiön tiedot voi siirtää isännöintijärjestelmästä siirtopalveluun, jossa tiedot tulee tarkistaa ja tarvittaessa korjata sekä hyväksyä. Osakeluettelon siirron ja hyväksymisen jälkeen tietopalvelu huoneistotietojärjestelmästä isännöintijärjestelmään on mahdollista rajapintapalvelun avulla.

Kuva: Riku Nikkilä
Kuva: Riku Nikkilä

Mitä osakkeenomistajan pitää tehdä?

Osakeluettelon siirron jälkeen jokainen osakkeenomistaja hakee itse omistuksensa rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta. Tässä vaiheessa osakkeenomistaja toimittaa myös paperisen osakekirjansa Maanmittauslaitokselle. Jos osakekirja on pankissa lainan vakuutena, pankki voi hakea omistuksen rekisteröintiä osakkeenomistajan puolesta.

Omistuksen rekisteröintiin on aikaa 10 vuotta osakeluettelon siirrosta. Rekisteröinti on pakollista jo aiemmin, jos huoneisto vaihtaa omistajaa. Tällöin uusi omistaja hakee omistuksen rekisteröintiä.

Omistuksen rekisteröinnin jälkeen huoneistolla on sähköinen omistajamerkintä, minkä jälkeen sille voidaan rekisteröidä panttauksia ja rajoituksia. Paperista osakekirjaa ei enää tarvita. Jatkossa omistus näkyy aina huoneistotietojärjestelmässä.

Lisätietoa huoneistotietojärjestelmästä:

Taloyhtiölle:

Osakkeenomistajalle:

Haluatko apua puhelimitse tai sähköpostitse?


Maanmittauslaitos
Osakas
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

48_P_149255_2.jpg
Taloyhtiön kunnossapito ja tulevaisuus - katso tallenne webinaarista
Tiistaina 16.11.2021 järjestettiin Taloyhtiön kunnossapito ja tulevaisuus -webinaari. Illan aikana asiantuntijat vastasivat päivän polttaviin kysymyksiin uudesta huoneistotietojärjestelmästä, kuultiin tapauksia suunnitelmallisen kunnossapidon merkityksestä varsinkin kosteusongelmien hoidossa ja lopuksi lakimies vastasi taloyhtiöiden toimintaan liittyviin kysymyksiin. Webinaariin tuli huima määrä kysymyksiä sekä ennakkoon että chatin kautta, joihin asiantuntijat vastailivat illan aikana. Tallenteen webinaarista pääset katsomaan alta.
20078_6160.jpg
Arseenikäsitellyn puun uudelleenkäytön määräykset
Valtioneuvosto on antanut 26.7.2007 asetuksen, joka sisältää säännökset arseenikyllästeillä (CCA-kyllästeillä) käsitellyn puun, kuten vanhojen sähkö- ja puhelinpylväiden uudelleen käytöstä ja markkinoille luovuttamisesta uudelleen käyttöä varten.Uudelleen käytettävää CCA-kyllästeillä käsiteltyä puuta saa luovuttaa vain ammattimaiseen taikka teollisuuskäyttöön. Käsiteltyä puuta saa käyttää vain, jos puun kestävyys on välttämätöntä ihmisen tai karjan turvallisuuden kannalta ja jos puun joutuminen ihokosketukseen on epätodennäköistä. Sallittuja käyttötarkoituksia ovat muun muassa julkisten rakennusten ja maatalousrakennusten kantavat puurakenteet, sillat ja siltarakenteet, laiturit, perustukset ja tukirakenteet. Käsiteltyä puuta ei saa koskaan käyttää asuinalueilla tai kotitalouksissa käytettävissä rakenteissa eikä myöskään maataloudessa lukuun ottamatta eräitä poikkeuksia, kuten edellä mainitut kantavat puurakenteet. Käsitelty puu ei myöskään saa joutua kosketukseen ihmisten tai eläinten ravinnon kanssa.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Osakeluettelo
Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.
20136_35447.jpg
Melusuojausta ja tyylikkyyttä – Lumon parvekejulkisivut kaupunkirakentamiseen
Liikennemelu lisääntyy ja asuntoja rakennetaan yhä vaativimmille paikoille: lentokenttien ja teollisuuden läheisyyteen sekä isojen liikenneväylien varteen.Tilanteet myös muuttuvat. Aikaisemmin niin rauhallinen asuinalue muuttuu meluisammaksi uusien tielinjausten myötä tai kaupunki laajenee ja myös sen hälinä ja melu saavuttavat ennen rauhalliset kiinteistöt.Lue lisää parvekelasituksistaJätä yhteydenottopyyntö!
Tyhjä Kostea kellari
Mistä kellarin kosteusongelmat yleensä johtuvat?
Kostea, tunkkainen kellari, jossa seinän maali ja rappaukset lohkeilevat on tyypillinen näky useissa kerros- ja omakotitaloissa. Sadevesi on kyllästänyt kellarin seiniä ympäröivän maan tai pohjavesi on noussut talon anturaan saakka, jolloin talo niin kutsutusti seisoo vedessä. Salaojat voivat olla puutteellisia tai virheellisesti tehty. Kellarin hyötykäyttöön ottamisesta voi olla vain haaveena näissä tilanteissa.
20098_18418.jpg
Lumon julkisivusaneeraukset
Kiinteistöissä on suuri kansallinen vaurautemme, josta on pidettävä huolta. Vanhempaa rakennuskantaa on jo ehditty kertaalleen korjatakin ja nyt on menossa 70-luvun betonilähiöiden peruskorjaaminen. Myös nuoremmat kiinteistöt vaativat korjauksia varsinkin puu- ja betonirakenteiden osalta. Ennakoivat toimenpiteet tulevat ajan mittaan edullisemmiksi kun selvitään kevyemmillä korjauksilla. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että julkisivua koskevat korjaustoimenpiteet kannattaa niputtaa ja korjata kaikki kerralla kuntoon. Kaikessa korjaamisessa on myös tarkasteltava kokonaistaloudellisuutta pidemmällä ajanjaksolla.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton