Taloyhtiön välitilinpäätös – mikä se on ja milloin sellainen tarvitaan

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

Asumisen energiatehokkuus ja laatu ovat asioita, joita pohditaan parhaillaan useissa kodeissa ja taloyhtiöissä. On kyse sitten pienestä tai isosta parannustarpeesta, niin asiantuntevan ja luotettavan neuvontapalvelun puoleen kannattaa kääntyä ajoissa.

Jos olen ymmärtänyt oikein niin yksi uuden asunto-osakeyhtiölain tuomista muutoksista on, että kustannukset voidaan kohdistaa entistä tarkemmin osakkeen omistajille. Loppuvuodesta taloyhtiössä aloitetaan suunnittelemaan parvekeremonttia.Voidaanko uuden lain nojalla huoneistojen parvekkeiden maksuosuus kohdistaa näille ja yhteisten käytäväparvekkeiden osuudet kaikille osakkaille, kun puolella huoneistoista taloyhtiössä on oma parveke?

Taustatiedot:Taloyhtiössämme on 4 erillistä taloa: A- ja B-talot ovat rivitaloja, joissa kummassakin on yksi yhteinen sauna (sijaitsevat asuinkerroksen alapuolella), C- ja D-talot ovat paritaloja, joissa kussakin huoneistossa (4 kpl) on omat saunat. Yhtiöjärjestyksen mukaan A- ja B-talojen saunat ovat yhtiön hallinnassa. Talot on rakennettu vuosina 1969 ja 1970.C-talossa tapahtui joitakin vuosia sitten vesivahinko (putkivuoto lattian alla), jonka vuoksi ko. talossa olevat kaksi saunaosastoa korjattiin lainavaroin ja kustannukset jaettiin kaikkien osakkaiden kesken.A-talon sauna- ja pesutiloissa (pesutila käsittää pesutuvan ja pyykinkuivaushuoneen) sekä B-talon saunatiloissa todettiin kosteusvaurioita, joista on ulkopuolisen asiantuntijatahon mukaiset kosteusraportit vuodelta 2009 ja suositus vaurioiden korjaamiseksi lähiaikoina.B-talon saunatila peruskorjattiin kesällä 2010 lainavaroin ja kustannukset jaettiin kaikkien osakkaiden kesken.A-talon sauna- ja pesutilojen peruskorjausta ei ole käynnistetty. Asiaa on käsitelty viime yhtiökokouksessa ja enemmistöpäätöksellä (2105 osaketta kannatti remontoimista ja 6255 vastusti) tilat päätettiin jättää remontoimatta. A-talon saunaosasto päätettiin poistaa pesutila- ja saunakäytöstä taloudellisista syistä ja miettiä tiloille muuta käyttötarkoitusta. B-talon saunan todetaan riittävän hyvin koko taloyhtiön asukkaiden tarpeisiin. Päätökseen on ilmaistu eriävä mielipide.Yhtiön taloudellinen tilanne on tällä hetkellä vähintään sama kuin silloin, kun B- ja C-talojen korjaukset on suoritettu.Kysymys:Kuuluuko A-talon sauna- ja pesutilojen kosteusvauriot korjata suosituksen mukaisesti asunto-osakeyhtiölaissa mainitun yhdenvertaisuuden nimissä lainavaroin, kuten B- ja C-talon saunojen kosteusvauriotkin on hoidettu aikanaan?A-talon osakkaista enemmistö haluaa säilyttää A-talon saunan saunana. Pitääkö jokaisen A-talon osakkaan suostumus saada, jos tilojen käyttötarkoitusta muutetaan?Mihin muuhun/muihin asunto-osakeyhtiölain pykälään/pykäliin tässä asiassa voi vedota, jotta saunaremontti saataisiin käyntiin, vai voiko?

Asunto-osakeyhtiöllämme on yhteispesula kahden muun taloyhtiön kanssa. Kaksi taloista on omistajaosakkailla, yksi on kunnan vuokratalo. Pesula sijitsee läheisessä, osakkaiden omistamassa taloyhtiössä. Sopimus on solmittu vuonna 1981. Arvioidut kustannukset jaetaan yhtiöiden asuntoneliöiden suhteessa.Taloyhtiömme hallituksen mielestä kustannukset ovat kohtuuttoman suuret, koska pesulaa käyttää vain muutama taloyhtiömme osakas. Huoltoyhtiö, joka on määrätty sopimuksessa ratkaisemaan erimielielisyydet, on lopettanut toimintansa jo yli kymmenen vuotta sitten. Onko mahdollista purkaa sopimus yhteisellä päätöksellä?Voiko yhtiö, jonka omistamissa tiloissa pesula sijaitsee, pakottaa toiset osakkaiksi vedoten siihen, ettei sopimusta voida purkaa? voiko tilojen käyttötarkoitusta muuttaa hakemalla kunnan rakennuslautakunnalta lupaa?