Taloyhtiön välitilinpäätös – mikä se on ja milloin sellainen tarvitaan

Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla on ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.Katso lisätietoa yhtiökokouksestaTaloyhtiössä tieto kulkee helposti epämääräisinä huhupuheina porraskäytäväkeskusteluissa. Vain yhtiökokouksessa osakas voi saada tietoa siitä, miten asiat oikeasti ovat. Osakkaan kannattaa perehtyä yhtiökokousasiakirjoihin huolella jo ennen kokousta ja kysyä rohkeasti häntä askarruttavista asioista niiden käsittelyn yhteydessä. Yhtiökokouksella on toki oikeus rajata osakkaan kyselyä siten, että vain asiaankuuluviin kysymyksiin vastataan.Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Vain osallistumalla taloyhtiön vuosikokoukseen osakas saa tietää, mitä taloyhtiössä tapahtuu. Samalla osakas voi vaikuttaa siihen, mitä talolle tehdään ja millaista asuminen omassa taloyhtiössä on. Yhtiökokous tekee taloyhtiön kannalta tärkeimmät päätökset kuten valitsee hallituksen, päättää yhtiövastikkeen ja esimerkiksi vesimaksujen määrästä. Osakkaan kannattaa siis avata suunsa.Mikäli osakas ei itse ehdi kokoukseen, on hänellä lain mukaan oikeus käyttää asiamiestä esim. luotettavaa naapuria kokouksessa. Suositeltavin tapa on antaa kirjallinen valtakirja.

EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.

Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 4 §:n nojalla hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskeehallituksen jäsenen ja isännöitsijän sekä yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustoimea;sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien ao. huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta;hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan taisopimusta tai muuta oikeustoimea yhtiön ja kolmannen välillä mikäli hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä olisi odotettavissa siitä olennaista etua, joka voisi olla ristiriidassa taloyhtiön edun kanssaUuden asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 10 §:n nojalla ei hallituksen jäsen tai isännöitsijä ole oikeutettu ryhtymään sellaiseen toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustanuksella.

Myyjän on luovutettava ostajalle asunnon hallinta ja osakekirja sekä muut asunnon omistus- ja hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat sovittuna ajankohta. Jollei muuta osapuolten välillä ole sovittu, asiakirjat luovutetaan asunnon hallinnan luovutuksen yhteydessä. Ellei muuta ole sovittu, myyjä ei ole velvollinen luovuttamaan asunnon hallintaa ennen kuin kauppahinta on suoritettuAsunnosta aiheutuvista kustannuksista, kuten esim. vastikkeista, hoito-, ylläpito tai parannuskustannuksista sekä asuntoon kohdistuvista julkisoikeudellisista maksuista vastaa myyjä siihen saakka, kunnes luovutus on tapahtunut. Mikäli luovutus viivästyy ostajasta johtuvasta syystä, vastaa ostaja edellä mainituista kuluista siitä lukien, jolloin luovutuksen sopimuksen mukaan olisi pitänyt tapahtua.Vaaranvastuu säilyy myyjällä pääsääntöisesti siihen saakka, jolloin hallinnan luovutus ostajalle tapahtuu. Mikäli hallinnanluovutus tapahtuu myöhemmin kuin on sovittu ostajasta johtuvasta syystä, siirtyy vaaranvastuu ostajalle siitä lähtien, kun hallinnan luovutuksen olisi pitänyt tapahtua. Ostaja on velvollinen suorittamaan kauppahinnan, mikäli hänellä on vaaranvastuu ja esim. asunto tuhoutuu tai vahingoittuu eikä voida katsoa, että vahinko olisi tapahtunut myyjästä johtuvasta syystä.

Ostajan on suoritettava asunnon kauppahinta hallinnan- ja osakekirjan luovutushetkellä. Mikäli ostaja ei maksa kauppahintaa tai sen osaa ajoissa, myyjällä on oikeus viivästyskorkoon korkolain mukaisesti.Mikäli maksuviivästys on olennainen, myyjällä on oikeus purkaa kauppa. Jos ostaja on saanut lisäaikaa kauppahinnan suorittamiseen, myyjä saa purkaa kaupan vain, mikäli kauppahintaa ei suoriteta lisäajan kuluessa. Myyjällä ei ole oikeutta purkaa kauppaa maksuviivästyksen vuoksi sen jälkeen, kun osakekirja ja muut hallintaan liittyvät asiakirja on luovutettu ostajalle. Myyjä ei saa purkaa kauppaa viivästyksen vuoksi myöskään sen jälkeen, kun viivästynyt maksu on korkoineen suoritettu.Myyjällä ei kuitenkaan ole oikeutta korvaukseen maksuviivästyksen aiheuttamasta vahingosta, mikäli ostajan viivästys tai kaupan peruuttaminen johtuu lain säännöksestä, yleisen liikenteen tai maksuliikenteen keskeytyksestä tai ostajasta riippumattomasta esteestä.Jos myyjä on elinkeinoharjoittaja ja ostaja peruuttaa kaupan ennen asunnon hallinnan luovutusta, myyjä on oikeutettu korvaukseen hänelle aiheutuneesta vahingosta. Myyjällä on oikeus korvaukseen asunnon uudelleen myymisen aiheuttamista kuluista sekä sopimuksen tekemisestä ja täyttämisestä aiheutuneista kuluista, joista hän ei voi hyötyä muulla tavoin. Muusta vahingosta on myyjällä oikeus saada korvaus, joka on kohtuullinen ottaen huomioon sovittu hinta, sopimuksen purkamisen ajankohta ja muut seikat. Osapuolet voivat keskenään pätevästi sopia vakioperusteen mukaan määräytyvästä kohtuullisesta korvauksesta.Jos kauppa peruutetaan, on myyjän palautettava kauppahinta. Kaupan peruuntuessa on myyjän lisäksi maksettava palautettavalle kauppahinnalle korko siitä lukien, kun hän vastaanotti kauppahinnan. Ostajan on luovutettava takaisin osakekirjat sekä muut huoneiston hallintaan liittyvät asiakirjat.Mikäli asunnon kunto on ostajan hallinta-aikana huonontunut tavanomaista kulumista enemmän ja tämä johtuu ostajan huolimattomuudesta, ei kauppaa pureta ellei ostaja korvaa myyjälle asunnon arvon alentumista.Suoritettavaa vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos se on kohtuuton. Tässä arvioinnissa kiinnitetään mm. huomiota siihen mikä oli sopimusrikkomuksen syy, vastapuolen mahdollinen myötävaikutus vahinkoon, sopijapuolten varallisuusolot, asunnon kauppahinta sekä vahingon aiheuttaneen osapuolen mahdollisuudet ennakoida ja ehkäistä vahingon syntyminen.

Hallitus päätti kokouksessaan kilpailuttaa kunnossapitotarveselvityksen perusteella viemäri- ja putkiverkoston kunnostusurakan ja valitsi urakoitsijan. Urakassa uusitaan valurautaviemäriputket ja sukitetaan rakenteiden sisällä olevat osat. Lisäksi uusitaan käyttövesiverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit.Urakan kokonaishinta on 50 000 euroa, taloyhtiön hoitoylijäämä kattaa kulut. Entä, jos ei katakaan? Taloyhtiössä on 40 asuntoa. Hallituksen kokouksessa päätettiin, että käynnistettävien toimenpiteiden suunnittelusta, toteutuksesta ja rahoituksesta päätetään yhtiökokouksessa erikseen. Tällaista yhtiökokousta ei kuitenkaan ole koskaan pidetty, asia tuli täytenä yllätyksenä osakkaille. Ylittikö hallitus toimivaltansa kysymättä yhtiökokouksen mielipidettä?