Asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.

Ilmanvaihtojärjestelmiin kertyy ajan mittaan epäpuhtauksia, kuten pölyä, siitepölyä, homesieniä, mikrobeja, bakteereja, savu-, käry- ja kemikaalien jäämiä. Myös kanaviin päässyt kosteus levittää epäpuhtauksia. Epäpuhdas sisäilma vaikuttaa suoraan terveyteen, viihtyvyyteen, paloturvallisuuteen sekä työtehoon.Toimiva ilmastointijärjestelmä paitsi parantaa sisäilmaa, myös auttaa pitämään kiinteistön rakenteet kunnossa poistamalla haitallisen kosteuden rakenteista ja parantaa samalla rakennuksen energiataloudellisuutta. Suositus on puhdistaa ilmanvaihtokanavat 10 vuoden välein.

Kuka on velvollinen korvaamaan hajunpoiston kustannukset, jotka ovat aiheutuneet naapuriasunnon tupakoinnista parvekkeella?Asuntomme ainoa ilmanottoaukko sijaitsee noin 3 metriä naapurimme parvekkeelta, josta tupakansavu kulkeutuu asuntoomme. Taloyhtiön hallitus on ilmoittanut, että se ei voi kieltää parveketupakointia. Yläpuolella olevan asunnon omistaja ei myöskään suostu kieltämään vuokralaisilta parveketupakointia vedoten yhdenvertaisuuslakiin. Myöskään terveystarkastaja ei ole saanut tupakointia loppumaan, on kyllä todennut että asunnossamme on erittäin tunkkainen ja raskas ilma.

Kerrostaloyhtiön rapussa on useammassa asunnossa ollut ludeongelma. Onko osakkaalla oikeus saada isännöitsijältä tietoa, miten luteiden torjunta on rapussa edennyt? Isännöitsijä vetoaa siihen, että ei voi kertoa muiden asuntojen asioista mutta voiko hän kertoa yleisellä tasolla yksilöimättä mitään asuntoa? Torjuntatoimenpiteiden edistyminen muissa asunnoissa vaikuttaa kuitenkin kaikkiin asuntoihin. Jos jossain asunnossa ei ole saatu ongelmaa hoidettua, riski luteiden leviämisestä muihin asuntoihin on kuitenkin suuri.Entä voiko isännöitsijä kieltäytyä ilmoittamasta ludeongelmasta rapun muille asukkaille, jos luteista ilmoittanut osakas toivoo, että asiasta informoitaisi muitakin?

Tämä artikkeli on jatkoa rivitalohuoneiston pesuhuone- ja saunaremontin seurantakohteelle, jonka edellisen osan voit lukea tästä:Seurantakohde: Rivitalohuoneiston pesuhuone- ja saunaremontti, osa 2 >>Kertauksena kohdetiedot: Satakunnassa sijaitseva, 1989 valmistunut rivitaloyhtiö, jossa on painovoimainen ilmanvaihto ja sähkölämmitys. Saunan ja pesuhuoneen lattiapinta-alaa on noin kymmenen neliötä. Saunan on saanut lämpimäksi 80 asteeseen alle puolessa tunnissa 6 kWh:n kiukaalla.Remontti sai sysäyksen lattiassa olevista irtonaisista laatoista eli kopolaatoista. Vaikka lattia litisi kyseisten laattojen kohdalla suihkun jälkeen, ei taloyhtiön teettämässä kosteusmittauksessa löytynyt kohonneita arvoja. Mikäli pesuhuoneessa olisi ollut kosteusvaurio, olisi remontti siirtynyt taloyhtiön korjausvastuulle.Pesuhuoneessa oli myös seinissä muutama huonosti kiinni oleva laatta sekä murtuneita saumalaasteja. Lauteet ja saunan panelointi olivat ikänsä eli alkuperäisen mukaisessa kunnossa. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi alkuperäisessä kunnossa olleiden märkätilojen tekninen käyttöikä oli jo tullut täyteen, päätti asukas teettää remontin sen sijaan, että irronneet laatat olisi vain kiinnitetty takaisin.