Ilmanvaihtokoneen jälkilämmitys sähköllä vai vedellä?

Uudet, korkean hyötysuhteen ristivastavirtakennot kykenevät lämmittämään tuloilman suurimman osan vuodesta yli +17 asteeseen pelkästään poistoilman lämpöenergialla. Tuloilman lisälämmitys on silloin lähes tarpeetonta. Valloxin pienissä korkean hyötysuhteen ilmanvaihtokoneissa on aina sähköinen jälkilämmitys, koska vesipatterin korkeampia hankinta- ja asennuskustannuksia ei ole mahdollista kuolettaa järkevässä ajassa. Sähköpatteri on myös varmatoimisempi eikä esim. sähkökatkos tai kiertovesipumpun rikkoutuminen pakkasella voi aiheuttaa sähkövastukselle vahinkoa.

Lue lisää ilmanvaihtokoneista ja niiden energiatehokkuudesta

Esimerkiksi keskikokoisen rivi- tai kerrostaloasunnon 37 l/s ilmamäärällä Vallox 90 ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterin energiankulutus on Keski-Suomessa 18 asteen tuloilman lämpötilalla vain n. 200 kWh vuodessa. Sähköllä lämmitys maksaa reilut 20 € vuodessa ja vedellä yleensä hiukan vähemmän. Vesikiertoisen patterin korkeampia hankinta- ja asennuskuluja ei voi kuolettaa koneen käyttöaikana. Tuloilman lämpötilan nostaminen luonnollisesti lisää jälkilämmityspatterin energiankulutusta.

Uudet energiamääräykset "rankaisevat" sähkölämmitystä energiakertoimella 1,7, mutta jälkilämmityksen energiankulutus ja siten sen vaikutus rakennuksen E-lukuun on hyvin pieni, kun E-luvun laskemisessa käytetään järkevää tuloilman lämpötilaa. Sähköpatteri on pienissä asuntoilmanvaihtokoneissa edelleen ainoa järkevä vaihtoehto, ilmanvaihtokoneella ei kuitenkaan ole tarkoitus lämmittää asuntoa.

Asuntoon puhallettavan tuloilman oikea lämpötila on hyvin henkilökohtainen asia. Tuloilman lämpötila kannattaa pitää niin alhaisena kuin voi ilman että tuntuu vetoisalta. Silloin asunnon oma lämmönsäätö toimii oikein myös silloin kun esim. aurinko tai takka tuo taloon ylilämpöä. Tuloilman lämpötilaa ei kannata nostaa huoneilman lämpötilaa korkeammaksi, koska ei ole järkevää yrittää lämmittää asuntoa ilmanvaihtokoneella.

Mikäli venttiilistä tuleva ilma tuntuu epämukavan viileältä vaikka koneelta lähtee kanavaan lämmintä ilmaa (toki lähellä venttiiliä alle 37 asteinen liikkuva ilma tuntuu aina iholla viileältä), kannattaa mitata sekä koneelta kanavaan lähtevän että venttiilistä tulevan ilman lämpötila. Mikäli ilma jäähtyy kanavassa usealla asteella, kanavaeristys on puutteellinen. Myös venttiilien ilmavirran suuntaus, ikkunat tai lämmitysjärjestelmä voi vaikuttaa vedon tunteeseen.

Ullakolle asennetuissa huonosti eristetyissä kanavissa sekä tulo- että poistoilma jäähtyy. Se huonontaa lämmön talteenoton toimintaa ja lisää jälkilämmityksen energiankulutusta. Mikäli poistoilma jäähtyy matkalla poistoventtiililtä ilmanvaihtokoneelle keskimäärin yhdellä asteella, se huonontaa ilmanvaihtokoneen vuosihyötysuhdetta lähes 4 prosenttiyksikköä. Kun kanavat on asennettu höyrysulun lämpimälle puolelle, lämmön talteenotto toimii tehokkaasti ja tuloilman lämpötila venttiililtä on yleensä vielä korkeampi kuin koneelta lähtiessä.

Oheisesta taulukosta voi verrata jälkilämmityksen energiankulutusta eri ilmanvaihtokoneilla, ilmavirroilla ja tuloilman lämpötiloilla. Vallox 90:n laskelma pätee varsin tarkasti myös muihin pienempiin ristivastavirtakennolla oleviin koneisiin, kuten TSK Multi 50 ja 80, 096, 121, 110 ja 145. Digit2:n laskelmaa voi vastaavasti käyttää muiden pienemmällä ristivirtakennolla oleviin koneisiin, kuten Vallox 75, 95 ja 132E. Vallox 150:n laskelmaa voi käyttää myös isompiin koneisiin, kuten Vallox 200 ja 280.