Ilmanvaihtosaneeraus peruskorjauksen yhteydessä – milloin se kannattaa ja mitä on pakko huomioida?

Tämä avaa mahdollisuuden parantaa ilmanvaihtoa pysyvästi. Energiatehokas tulo-poistoilmanvaihto parantaa asuinviihtyisyyttä, vähentää vedontunnetta ja tuo sisään suodatettua, esilämmitettyä raitista ilmaa. Nykyaikaiset laitteet, kuten Valloxin huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet, tarjoavat ratkaisuja myös vanhoihin taloihin, ilman raskaita rakenteellisia muutoksia.

Kun ilmanvaihtojärjestelmää uusitaan, rakentamismääräysten mukaan poistoilman lämmön talteenoton vuosihyötysuhteen on oltava vähintään 45 % ja ilmanvaihtokoneen ominaissähkötehon (SFP) alle 2 kW/(m³/s). Vaatimukset koskevat erityisesti tulo–poistoilmajärjestelmiä.

Määräykset täyttyvät yleensä hyvin lämmöntalteenottolaitteiden osalta, mutta SFP-vaatimuksen täyttäminen on haastavaa, jos laitteistossa käytetään vanhanaikaisia vaihtovirtapuhaltimia. Käytännössä vaadittu energiatehokkuus edellyttää lähes aina tasavirtapuhaltimilla (EC-moottoreilla) varustettua ilmanvaihtokonetta. Nämä puhaltimet kuluttavat jopa 30–60 % vähemmän sähköä ja ovat portaattomasti säädettävissä.

Jos vanhaa poistoilmanvaihtojärjestelmää saneerataan, uusien puhaltimien SFP-luvun tulisi olla alle 1 – tämä ei ole suora lakivaatimus, mutta se on yleinen suunnitteluohje energiatehokkuuden varmistamiseksi. Lisäksi EU:n ErP-direktiivi on vuodesta 2013 alkaen ohjannut yli 125 watin puhaltimien valinnassa kohti energiatehokkaampia ratkaisuja.

Tasavirtapuhaltimien käyttöönotto vanhoissa rakennuksissa edellyttää usein sekä ohjausjärjestelmän että kaapeloinnin päivittämistä. Hyvänä puolena on, että uudet puhaltimet ovat portaattomasti säädettäviä, mikä mahdollistaa ilmanvaihdon optimoinnin todellisten tarpeiden mukaan.

Huoneistokohtaisen ilmanvaihdon kunnostaminen koneelliseksi

Kun talon rakenteita, esimerkiksi ulkovaippaa, korjataan luvanvaraisesti, kyseisen rakennusosan lämmönpitävyyttä pitää parantaa. Tätä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti kompensoida jollakin muulla, luvan piiriin kuulumattomalla korjauksella.

Muun remontin yhteydessä tehdyllä lämmön talteenottojärjestelmällä tai sen parantamisella voidaan pienentää esimerkiksi lisäeristyksen kustannuksia. Aiemmin tehty energiatehokkuuden parannus voidaan huomioida myöhemminkin muissa energiatehokkuuden parantamista vaativissa korjaustöissä.

Energiansäästöä ei saa koskaan tehdä sisäilman laadun kustannuksella. Uuden asetuksen mukaan ilmanvaihdon toiminta on toiminnallisesti varmistettava, kun rakennukseen vaihdetaan ikkunoita tai parannetaan eristystä tai ilmanpitävyyttä. Uusien ja tiiviimpien ikkunoiden asentaminen saattaa pienentää ilmanvaihtoa ja synnyttää kastepisteen ulkoseinän kylmäsiltoihin. Kun uusi ikkuna ei enää hikoile, kosteus etsii seuraavaksi viileämmän pinnan, mikä on yleensä ulkonurkka. Kasvualusta homeille on silloin valmis.

Toimiva ilmanvaihto parantaa myös asumisviihtyvyyttä. Sekä painovoimainen että koneellinen poistoilmanvaihto aiheuttaa taloon alipainetta. Ikkunat saavatkin usein turhaan syyn vedon tunteesta, koska poistoilmanvaihdon vaatima korvausilma pitää tulla joka tapauksesta jostakin.

Varsinkin yhteispoistolla varustetuissa kerrostaloissa koko talon kattava yhteispoisto repii korvausilmaa kaikista mahdollista vuotopaikoista ja talvella ongelma alimmissa kerroksissa usein vielä pahenee "savupiippuilmiön" vuoksi. Talvisin ilmojen kylmetessä painovoimaisen ja koneellisen yhteispoistoilmanvaihdon taloissa ylimmissä kerroksissa ulkoilmavirta pienenee ja alimmissa kerroksissa kasvaa, joten vedon tunne lisääntyy.

Hallittu tulo-poisto ilmanvaihto ei vaadi korvausilmaa ulkoa, vaan tuloilma tulee ilmanvaihtolaitteen kautta suodatettuna ja talvella lämmitettynä. Talon ulkovaipasta voidaan silloin tehdä tiivis. Uudet tehokkaat lämmöntalteenottolaitteet kykenevät lämmittämään tuloilman riittävän lämpimäksi lähes ympäri vuoden pelkästään poistoilman ilmaisenergialla eikä tuloilman lisälämmitystä juurikaan tarvita.

Huoneistokohtainen lämmöntalteenottojärjestelmä on itsessään yleensä varsin nopea ja edullinen asentaa, mutta rakennusteknisten töiden kustannukset saattavat yllättää. Esimerkiksi pesuhuone- tai putkiremontin yhteydessä tehdyssä ilmanvaihtoremontissa voidaan hyödyntää samoja kotelointeja ja rakenteiden purkamisia ilman varsinaisia lisäkuluja.

Etukäteen kannattaa mm. selvittää, voiko vanhaa ilmanvaihtojärjestelmää tai sen kanavia osittain vielä hyödyntää, voiko asunnon jäteilman puhaltaa seinästä ulos ja mistä raitis ilma on parasta ottaa sisälle.

Ilmanvaihtoremontin yhteydessä kannattaa huomioida myös yhteiset tilat, esimerkiksi talosaunat ja hyödyntää näissä älykästä säätötekniikkaa. Kosteusohjauksella varustettu ilmanvaihtolaite huolehtii saunan ja suihkun aikana riittävästä ilmanvaihdosta ja pienentää ilmanvaihtoa automaattisesti, kun märkätiloja ei käytetä. Hiilidioksidiohjaus tunnistaa tilassa olevan ihmismäärän ja aktiivisuuden. Käyttäjillä voi olla myös ajastimella varustettu tehostuskytkin tilapäistä ilmanvaihdon tehostamista varten.

Ilmanvaihdon merkitys rakennusten energiankulutukseen on suuri, joten se on varsin kustannustehokas tapa pienentää energiankulutusta. Investointi uusimpaan tekniikkaan kannattaa, koska uusilla ilmanvaihtokoneilla päästään jopa 75 % vuosihyötysuhteisiin. Energiansäästö voi olla useita satoja euroja asuntoa kohden vuodessa.