Julkisivuremontin yhteydessä ilmanvaihto kuntoon
Rakenteet tiivistyvät, mutta mistä korvausilma nyt tulee?
Kun julkisivu on remontoitu, tiivistetyistä rakenteista johtuva ilmanvaihdon heikkeneminen aiheuttaa kosteuden tiivistymistä vääriin paikkoihin asunnossa.
Moni taloyhtiö uudistaa julkisivun energiatehokkuuden ja ulkonäön parantamiseksi – mutta unohtaa ilmanvaihdon. Kun seinärakenteet tiivistyvät ja ikkunat vaihtuvat uusiin, vanhat ilmanvaihtoratkaisut eivät enää toimi kuten ennen. Seurauksena voi olla tunkkainen sisäilma, tiivistynyttä kosteutta rakenteissa ja jopa homeongelmia.
Ympäristöministeriön asetuksen (1009/2017) mukaan rakennuksen ilmanvaihto on aina toiminnallisesti varmistettava, kun eristystä, ikkunoita tai ilmanpitävyyttä parannetaan. Myös Rakennustiedon ohjeistus (RT 56-10831KH) korostaa, että ilmanvaihtojärjestelmä tulee tarkastaa ja tarvittaessa päivittää korjausrakentamisen yhteydessä. Silti ilmanvaihto unohtuu liian usein julkisivuremontin suunnittelupöydältä.
Mitä ongelmia syntyy, kun ilmanvaihto unohtuu?
Julkisivuremontin jälkeen moni taloyhtiö huokaisee helpotuksesta: rakennus näyttää siistiltä, energialaskut pienenevät ja vetoisuus on poissa. Mutta jos ilmanvaihtoa ei ole samalla päivitetty, saattaa ilo jäädä lyhytaikaiseksi.
Tiivis rakenne ilman korvausilmaa = ei ilmanvaihtoa
Vanhassa kerrostalossa korvausilma on usein tullut ulkoseinien raoista, epätiiviistä ikkunoista tai porrashuoneen kautta. Kun julkisivu lisäeristetään ja ikkunat uusitaan, tämä korvausilmareitti katkeaa. Poistoilma ei saa tilalle raitista ilmaa ja syntyy alipaine.
Seuraukset voivat olla vakavia:
- Sisäilma muuttuu tunkkaiseksi ja happipitoisuus laskee
- Kosteus tiivistyy rakenteisiin, erityisesti ulkonurkkiin ja kylmäsiltoihin
- Asunnon ilman laatu heikkenee, mikä voi aiheuttaa oireita erityisesti herkemmille asukkaille
- Pahimmillaan seinien ja katon nurkkiin alkaa kasvaa hometta
Kosteuden käyttäytyminen muuttuu, kun uusi ikkuna ei enää hikoile.
Vanhassa järjestelmässä kosteus tiivistyi usein ikkunan pintaan – näkyvästi mutta harmittomasti. Kun uusi, hyvin eristetty ikkuna ei enää päästä lämpöä ulos eikä ulkoilmaa sisään, kosteus siirtyy huomaamatta rakenteisiin. Usein ensimmäisenä altistuu huoneen kylmin kohta: ulkonurkka, johon syntyy kastepiste. Tässä lämpötila laskee niin alas, että vesihöyry tiivistyy vedeksi, ja antaa kasvualustan mikrobeille.
Ilmanvaihdon unohtaminen voi siis mitätöidä julkisivuremontin hyödyt.
Hyvin suunniteltu julkisivuremontti parantaa energiatehokkuutta, mutta samalla se edellyttää, että sisäilmaston hallinta suunnitellaan kokonaisuutena. Ympäristöministeriön asetuksen 1009/2017 mukaan ilmanvaihdon tulee toimia kaikissa käyttöolosuhteissa eikä se saa vaarantaa rakenteiden tai terveydellisen olosuhteen säilymistä.
Miten ilmanvaihto päivitetään julkisivuremontin yhteydessä?
Julkisivuremontti tarjoaa harvinaisen hyvän tilaisuuden parantaa rakennuksen energiatehokkuutta ja asumisolosuhteita – mutta se edellyttää, että ilmanvaihto ja julkisivun tiivistys suunnitellaan yhtenä kokonaisuutena. Vanhan poistoilmanvaihdon varaan ei voida enää luottaa, jos korvausilman reitit katkeavat.
1. Yhteispoistojärjestelmä ei enää riitä
Monissa 1960–1980-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa on yhä käytössä ns. yhteispoistojärjestelmä: katolla tai ullakolla on yksi tai kaksi huippuimuria, jotka imevät ilmaa märkätiloista ja keittiöistä. Korvausilma on tullut asunnon sisään lähinnä ulkoseinien raoista ja vuotavista ikkunoista.
Ongelma syntyy, kun nämä vuotokohdat poistetaan mutta ilmanvaihtoa ei muuteta.
Poisto toimii edelleen, mutta korvausilmaa ei tule tilalle. Tällöin syntyy alipaine, joka voi aiheuttaa rakenteellisia vaurioita ja sisäilmaongelmia.
2. Ratkaisu: hallittu tulo- ja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla
Moderni korvaus vanhalle järjestelmälle on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, jossa on lämmöntalteenotto (LTO). Tämä tarkoittaa, että jokaisessa asunnossa tai porrashuoneessa on laite, joka:
- tuo sisään suodatettua, tarvittaessa lämmitettyä ulkoilmaa
- poistaa vanhaa ilmaa keittiöstä ja märkätiloista
- ottaa talteen poistoilman lämpöä ja siirtää sen tuloilmaan (LTO)
Vallox on erikoistunut juuri tällaisiin järjestelmiin, joissa yhdistyy energiatehokkuus, asukasmukavuus ja helppo käyttö. Hallittu ilmanvaihto mahdollistaa sen, että rakennuksen ulkovaippa voidaan tiivistää kunnolla, ilman pelkoa kosteuden kertymisestä sisälle.
3. Järjestelmä voidaan asentaa vaiheittain tai porrastetusti
Taloyhtiön ei aina tarvitse tehdä täydellistä ilmanvaihtoremonttia kerralla. Monissa tapauksissa voidaan:
- asentaa porraskohtainen ilmanvaihtolaite, joka palvelee useampaa asuntoa
- tehdä huoneistokohtaisia laiteasennuksia esimerkiksi putkiremontin tai kylpyhuoneremontin yhteydessä
- suunnitella ilmanvaihdon päivitys osaksi pitkän tähtäimen suunnitelmaa (PTS)
Kaikissa tapauksissa on olennaista, että ilmanvaihdon suunnittelu aloitetaan yhtä aikaa julkisivuremontin kanssa. Näin rakenteelliset ratkaisut, kanavointi ja tarvittavat läpiviennit voidaan toteuttaa kerralla oikein ja kustannustehokkaasti.
Lue lisää aiheesta: Ilmanvaihdon saneeraus kerrostaloon linjasaneerauksen yhteydessä >>
Kun kokonaisuus on oikein suunniteltu, lopputulos on energiatehokas ja terveellinen
Kun taloyhtiössä päivitetään ilmanvaihto hallituksi tulo- ja poistojärjestelmäksi, saavutetaan merkittäviä etuja paitsi sisäilman laadussa, myös kustannuksissa ja rakennuksen pitkän aikavälin kunnossapidossa. Poistoilman lämpöä hyödyntävä lämmöntalteenotto voi kattaa suuren osan tuloilman lämmitystarpeesta – parhaimmillaan jopa 80–90 %. Tämä tarkoittaa suoraa säästöä lämmityskustannuksissa.
Lisäksi järjestelmä pitää rakennuksen sisäilman puhtaana ja kosteustasapainon hallinnassa. Ulkoa tuleva ilma on suodatettua, ja sen määrä voidaan säätää tarpeen mukaan, esimerkiksi asuntokohtaisesti tai porrashuoneittain. Asukkaat hyötyvät vedottomasta, hajuttomasta ja raikkaasta sisäilmasta, joka pysyy tasaisena vuoden ympäri.
Ilmanvaihdon päivittäminen ei siis ole pelkkä tekninen yksityiskohta, se on oleellinen osa onnistunutta ja vastuullisesti toteutettua julkisivuremonttia. Ympäristöministeriön asetuksen (1009/2017) mukaan ilmanvaihdon toiminta on varmistettava aina, kun parannetaan rakennuksen tiiveyttä. Tämä on sekä rakennustekninen että terveydellinen velvoite.
Valloxin ilmanvaihtoratkaisut on suunniteltu juuri tällaisiin tilanteisiin: ne mahdollistavat hallitun korvausilman tulon ilman rakenteiden avaamista tai ilmavuotojen varaan luottamista. Näin taloyhtiö voi toteuttaa energiatehokkaan, turvallisen ja pitkäikäisen julkisivuremontin.
Tilaa Valloxin esitteitä
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat