Kattokuntotutkimus
Kattokuntotutkimus on syytä tehdä, kun on havaittu vuoto, vesikaton muu kosteusongelma tai rakennuksen kattoratkaisuun suunnitellaan muusta syystä peruskorjausta. Jos kattoa ei ole huollettu säännöllisesti ammattiliikkeen toimesta, voi olla myös perusteltua tutkia katon kunto ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.
Arvio vesikatteen kunnosta
Tutkimuksen pohjalta asiakkaalle tehdään kirjallinen raportti, jossa havainnollistetaan kuvin ja selittein tehdyt löydökset. Asiakas saa myös ammattilaisen arvion katon odotettavissa olevasta elinkaaresta.
Korjaussuunnitelma
Korjaussuunnitelma tehdään kuntotutkimuksen antamien tietojen pohjalta. Korjaussuunnitelmaan sisältyy työselitys ja riittävästi kuvamateriaalia.
Kuntotutkimuksessa suoritetaan alla olevat toimenpiteet:
_
Kermikatot:
- Vesikatteen silmämääräinen tarkastus
- Mikäli katon rakennepiirustuksia ei ole saatavilla, avaamme ja tutkimme rakenteen
- Vesikaton läpivientien kunnon tarkastus
- Suojapellitysten kunnon tarkastus
- Räystäspellitysten kunnon tarkastus
- Vesikaton tuuletuksen tarkastus
- Kattokaivojen ja sadevesirännien tarkastus
- Katon kantavan rakenteen yläpuolisen lämmöneristeen paksuuden mittaaminen
- Arvio vesikaton käyttöiästä
- Rakenneavaukset ja kosteusmittaukset tarvittavista kohdista
- Kustannusarvion ehdotetuista korjauksista
- Täydellisen valokuvin havainnollistetun tutkimusraportin kohteesta, jossa on yhteenveto vesikatosta ja erityisesti sen korjausta vaativista yksityiskohdista
_
Peltikatot:
- Mikäli katon rakennepiirustuksia ei ole saatavilla, avaamme ja tutkimme rakenteen
- Peltikaton yleiskunto ja tiiviys
- Kaltevuuksien tarkistus
- Läpivientien tiiviys
- Räystäiden rakenteet
- Ylösnostot ja vastapellitykset
- Maalipintojen kunto ja mahdolliset ruostevauriot
- Turvavarusteiden kunto ja riittävyys: tikkaat, kävelysillat, kattopollarit, riittävyys
Tiilikatot
- Mikäli katon rakennepiirustuksia ei ole saatavilla, avaamme ja tutkimme rakenteen.
- Tiilikaton yleiskunto: ruoteet, pellitykset ja läpiviennit.
- Kaltevuuksien tarkistus.
- Ylösnostot ja vastapellitykset.
- Turvavarusteiden kunto ja riittävyys: tikkaat, kävelysillat, kattopollarit, riittävyys.
- Vedenpoistojärjestelmän tarkastus.
- Löydettyjen ongelmakohtien merkintä ja valokuvaus.
- Täydellinen kirjallinen raportti.
1.7.2010 voimaan tullut asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa asunto-osakeyhtiöitä huolehtimaan entistä tarkemmin rakennuksen kunnosta ja sen huollosta.
Asuntoyhtiön korjaushanke käynnistetään huoltokirjassa olevan pitkän tähtäimen suunnitelman, PTS:n mukaisesti. Korjaushanke voidaan käynnistää myös kiireellisenä kuntotutkimuksen perusteella tai ennalta arvaamattomana korjaustarpeena.