Lattianalusmatot pitävät veden siellä missä kuuluukin

Icopal Oy:n urakointiyhtiöt tarjoavat täyden palvelun ratkaisuja bitumikattourakointiin ja muuhun vedeneristysurakointiin, peltikattourakointiin, julkisivu-urakointiin sekä kattojen huoltopalveluihin ja savunpoistoluukkujen asennuksiin ja tarkastuksiin.

Rakennus Lohja Oy:n toimitusjohtaja Janne Sihvonen on tyytyväinen mies: pari vuotta toimineen yrityksen kaksi ensimmäistä toimintavuotta ovat kuluneet työntäyteisissä merkeissä. Edes rakennusalaa kalvava suhdannetaantuma ei ole saanut tilauskantaa laskusuuntaan, joten yrityksen yhdelletoista työntekijälle on töitä riittänyt kiitettävästi. – Työtilanne näyttää todella hyvältä. Yrityksemme on suhteellisen pieni, joten voimme reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Monipuolisuus, kokemus ja laaja suhdeverkostomme takaavat riittävän kysynnän myös vaikeina aikoina, kertoo Sihvonen.

Icopal on valittu vuoden 2008 tavarantoimittajaksi Rautanet – ketjun kevään ostopäivillä. Palkitsemisen perusteena on toiminnan jatkuva ja ansiokas kehittäminen yhteistyössä Icopalin, Rautanettien ja Starkin kesken. Icopal on osoittanut kiitettävää halukkuutta toiminnan kehittämiseen ja lisäarvon tuottamiseen asiakkaille.Palkinnon jakoi Rautanet -kauppiaiden edustajana kauppias Jaakko Koivisto, sekä Starkin edustajana Avainasiakaspäällikkö Harri Lepistö.– Tämä on hieno tunnustus sekä pitkäjänteiselle yhteistyölle, että loistavalle aluemyyntiorganisaatiollemme, toteaa myyntijohtaja Esa Mäki Icopalista. – Vuoden 2008 tavarantoimittaja -palkinto osoittaa, että yhteistyökykyinen asenne ja aito kiinnostus kumppanuussuhteiden kehittämiseen johtaa hyviin asioihin, Mäki lisää.Rautanet -ketju on vuonna 1998 perustettu rautakauppaketju, joka muodostuu itsenäisistä rakennustarvikekauppaa harjoittavista liikkeistä. Ketjuun kuuluu lähes 100 alan liikettä maanlaajuisesti. Ketjun jäsenkauppiaat toimivat tiiviissä yhteistyössä Starkki Oy Ab:n kanssa tukeutuen hankinnoissaan Starkkiin ja sen tavarantoimittajiin. Rautanet on kuitenkin oma erillinen ketjunsa, jossa ketjupäätösten teko kuuluu kauppiaille ja jonka valikoima ja konsepti poikkeavat huomattavasti Starkin vastaavista.

Vantaan Norokujalla ja Norotiellä on kolme 70-luvulla rakennettua taloyhtiötä, joiden ulkovaipat – rappaus, tiilimuuraus ja parvekkeet ovineen – olivat kipeästi kunnostuksen tarpeessa. Tiensä päässä olivat myös ikkunarakenteet, joista tuleva vedon tunne häiritsi asukkaita pahasti. Koska ikkunoilla on tärkeä rooli paitsi asumismukavuudessa myös ilmanvaihdossa ja energiataloudessa, niihin haluttiin panostaa hiukan enemmän.

Yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu toimitetaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Ellei yhtiöjärjestyksessä ole muuta määrätty, kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta.Mikäli yhtiökokouksessa päätetään asian siirtämisestä jatkokokoukseen, siihen ei tarvita eri kutsua paitsi silloin, jos jatkokokous pidetään myöhemmin kuin neljä viikkoa edellisestä kokouksesta.Joissakin yhtiöjärjestyksissä on määräys siitä, että päätös on tehtävä kahdessa yhtiökokouksessa. Tällöin ei kutsua jälkimmäiseen yhtiökokoukseen saa toimittaa, ennen kuin edellinen kokous on pidetty. Jälkimmäistä kokousta koskevassa kokouskutsussa on mainittava ensimmäisen kokouksen päätöksen sisältö.Kokouskutsu on laadittava kirjallisesti. Se on toimitettava jokaiselle osakkeenomistajalle, jonka postiosoite on yhtiön tiedossa. Kutsu voidaan toimittaa myös osakkaan yhtiölle ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.Yhtiökokouskutsussa tulee mainita kokousaika ja –paikka sekä käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen muuttamista, tulee kutsussa esittää muutosehdotuksen pääasiallinen sisältö.

Kiinteistöosakeyhtiö, joka yhtiöjärjestyksen mukaan noudattaa asunto-osakeyhtiölakia ja jossa hoitovastike lasketaan suhteessa 1,5 liikehuoneistot ja 1 asuinhuoneistot yhtiöjärjestyksen mukaan. Yhtiö on investoimassa mittavan rahasumman projektiin, joka kohdistuu vain liikehuoneistoihin.Kustannukset asunto-osakeyhtiölain mukaan on jaettava yhteisvastuun periaatteella, eli 1 / 1,5. Kuitenkin kun investointi on mittava ja ei kohdistu asuinhuoneistoihin, onko mahdollinen joku muu kustannusten jako? Voiko käyttää hyötyperiaatetta jakolaskelmassa esimerkiksi, jos yhtiökokous yksimielisesti niin päättää?