• Etusivu
  • Remontti

Taloyhtiöiden ikkunat toimivat lämmityslaitteena

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.02.2025
20106_22091.jpg

Norokujalla ikkunat ja parvekeovet uusittiin energiatehokkaiksi. Patentoitu tuloilmaventtiili pienentää energiankulutusta selvästi.

Vantaan Norokujalla ja Norotiellä on kolme 70-luvulla rakennettua taloyhtiötä, joiden ulkovaipat – rappaus, tiilimuuraus ja parvekkeet ovineen – olivat kipeästi kunnostuksen tarpeessa. Tiensä päässä olivat myös ikkunarakenteet, joista tuleva vedon tunne häiritsi asukkaita pahasti. Koska ikkunoilla on tärkeä rooli paitsi asumismukavuudessa myös ilmanvaihdossa ja energiataloudessa, niihin haluttiin panostaa hiukan enemmän.

Viime joulukuussa käynnistyi ensimmäisen taloyhtiön, As Oy Myyrinlehvän remontti. As Oy Myyrinvarressa ja As Oy Myyrinheinässä se aloitettiin kuluvan vuoden helmikuussa. Kukin taloyhtiö kilpailutti urakat erikseen, ja niillä oli yksilöllisiä toiveita mm. väreistä, parvekeovista ja tuotteiden ominaisuuksista.

Urakoiden pääsuunnittelija Jonna Haikonen Suomen Talokeskus Oy:stä otti toiveet huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Ensimmäiseksi vaihdettiin taloyhtiöiden ikkunat ja parvekeovet, ja keväällä keskitytään muuhun ulkovaippaan. Kaikista vaipan osista ikkunat hukkaavat eniten lämpöä, joten niillä on merkittävä rooli energiatehokkuuden parantamisessa.

Ikkunoilla asumismukavuutta

Remonttien rakennesuunnittelija Juha Hartikka Suomen Talokeskus Oy:stä kertoo, että samalla kun taloyhtiöissä haluttiin lisätä asumismukavuutta vaihtamalla vetoisat ikkunat uusiin, oli järkevää panostaa myös niiden energiatehokkuuteen. Kaikissa kolmessa yhtiössä sekä parvekeovet että ikkunat päätettiin ottaa saatujen tarjousten perusteella Fenestralta. Kaikkiaan vaihdettiin 890 ikkunaa ja 150 parvekeovea. Fenestran projektipäällikkö Kukka Saadin mukaan ovet toimitettiin Fenestran Viitasaaren tehtaalta ja ikkunat Forssan tehtaalta. Kustannukset ja aikataulu toteutuivat suunnitelmien mukaan.

– Saneeraushankkeille tyypillisiä yllätyksiä ei tullut vastaan. Lähiökerrostalot ovat yleensä rakenteeltaan samanlaisia, ja niiden riskitekijät ovat meille tuttuja. Lisäksi hankkeen valmistelu ja perehtyminen kohteeseen hoidettiin mallikkaasti. Esimerkiksi nykyaikaiset ikkunavaihtoehdot selvitettiin tilaajalle kattavasti, sanoo Hartikka.

<p data-block-key="f1pbv">Fenairin yläosan venttiili kierrättää tuloilmaa ikkunan välitilassa. Talvella sisään tuleva ilma lämpiää 10–20 astetta. Pääsuunnittelija Jonna Haikonen ja rakennesuunnittelija Juha Hartikka.</p>
Fenairin yläosan venttiili kierrättää tuloilmaa ikkunan välitilassa. Talvella sisään tuleva ilma lämpiää 10–20 astetta. Pääsuunnittelija Jonna Haikonen ja rakennesuunnittelija Juha Hartikka.

Oikein säädetty ilmanvaihto säästää energiaa

Paitsi seinärakenteiden eristävyys ja lämmön talteenotto, myös tehokas ilmanvaihto vaikuttaa energiankulutukseen olennaisesti. Ilmanvaihtoa on helppo parantaa samalla, kun vanhat ikkunat vaihdetaan uusiin ja rakenteita tiivistetään.

Suurin säästö saavutetaan tuloilmaikkunan ja ilmanvaihtojärjestelmän optimoinnilla. Energiatehokkuutta voi parantaa helposti ja kustannustehokkaasti yhdistämällä energiaikkunaan ulkoilman sisäänottojärjestelmä. Norokujalla ilman sisäänoton vaihtoehdot olivat joko venttiili, jonka kautta tulevaa ilmaa voidaan säädellä tai perinteinen rakoventtiili, jonka kautta ilma virtaa vapaasti. Rakoventtiili ei kuitenkaan ole energiataloudellinen ja se koetaan Hartikan mukaan talvisin vetoisaksi, joten sama ongelma olisi jatkunut. Vetoisuus olisi vain korostunut rakenteiden tiivistämisen jälkeen, kun kaikki tuloilma tulee sisään yhdestä kohdasta.

Valinta oli siis selvä. Valittujen ikkunoiden U-arvo, 1,1, on Juha Hartikan mukaan lähes parasta, mitä kolmilasisella ikkunalla voi saada. Matala lämmönläpäisykerroin laskee jo sinänsä energiankulutusta huomattavasti. Taloyhtiöt hakivat valtion suhdanneavustusta, joten ne saanevat 10 prosenttia remonttikuluista takaisin.

Ikkuna lämmittää sisään tulevan ilman

Pääosa asennetuista ratkaisuista oli Fenair-ikkunoita, joissa on patentoitu tuloilmaventtiili. Taloyhtiöiden viidessä talossa niitä asennettiin sekä olo- että makuuhuoneisiin yhteensä 480 kappaletta. Fenairissa olevan venttiilin kautta virtaava ulkoilma lämpenee ikkunan välitilassa.

Kylmä ilma valuu ikkunan ulkolasia pitkin alas ja nousee lämmintä sisälasin pintaa ylös. Ilma virtaa vain yhteen suuntaan, joten lämmin ilma ei karkaa ulos. Fenair on markkinoiden ainoa ikkuna, jossa venttiilistä saatava hyöty on maksimoitu laventamalla karmin ja puitteen välistä tilaa pokkauksella.

– Tuloilmaventtiilien käytöstä syntyvä energiansäästö muodostuu kahdesta tekijästä, selvittää Hartikka. – Ensinnäkin sisään tuleva ilma lämpiää ikkunoiden välitilassa. Toiseksi venttiiliä ei voi täysin sulkea, joten ilmaa tulee sisään koko ajan. Tämän ansiosta ilmanvaihto toimii säätöjen mukaan, mikä on kokonaisuuden kannalta tärkeää. Jos venttiilejä suljettaisiin joissain asunnoissa, muista venttiileistä tulisi enemmän ilmaa sisään.

Kun ikkunat oli asennettu ensimmäiseen taloyhtiöön, tammikuisena pakkaspäivänä Hartikka, korjaustyön valvoja sekä hallituksen ja Fenestran edustajat tutkivat niiden energiatehokkuutta lämpökameralla. Ikkunoiden hyödystä saatiin konkreettinen todiste, sillä -15-asteinen ulkoilma lämpeni ikkunapuitteiden välissä noin 10 astetta.

Taloyhtiöt sijaitsevat lentomelualueella, joten ikkunoissa on lisäksi tavallista paksummat lasit. Kukka Saad korostaa myös ikkunoiden ilmansuodattimen vaihdon helppoutta ja turvallisuutta. – Suodatinpalkki on kiinnitetty magneeteilla. Kun suodatinkangas on aika vaihtaa, palkki voidaan yksinkertaisesti irrottaa ja vaihtaa kangas esimerkiksi pöydän ääressä.

Remontti
ikkunat
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

201111_28853.jpg
Ovet ja ikkunat
Oville ja ikkunoille on asetettu useita eri määräyksiä ja ohjeita, jotka koskevat pääasiassa asuinrakentamista. Pelkästään kesäaikaiseen käyttöön tarkoitetuissa rakennuksissa joistakin määräyksistä voidaan poiketa. Määräyksiä on laadittu koskemaan kokoa, sijaintia ja tulipalotilanteissa mm. kestävyyttä. Tähän artikkeliin on koottu määräyksistä ja ohjeista keskeisimmät.
20219_72599.jpg
Oikeat tiivisteet ovien ja ikkunoiden talvitiivistykseen
Ikkunan huurtuminen on yleinen ilmiö, joka johtuu ilman kosteuden tiivistymisestä kylmälle lasipinnalle. Se voi tapahtua sekä ikkunan sisä- että ulkopinnalla, ja syyt voivat vaihdella.Talvella ikkunoiden tiivistäminen on tärkeää lämmityskulujen säästämiseksi ja vedotonta sisäilmaa varten. Tiivisteiden kunto kuitenkin tulee usein ilmi vasta talvella, kun sisällä on lämmintä ja ulkona kylmää. Silloin huomaa helposti, mistä vedot pääsevät sisään. Vaikka parasta aikaa tiivistämiseen on lämmin vuodenaika, voit tehdä joitakin toimenpiteitä myös talvella.Muista kuitenkin, että itseliimautuvat tiivisteet kannattaa asentaa vasta, kun ulkolämpötila on vähintään +5 astetta. Jos tiivistäminen on välttämätöntä pakkasella, tarkista kiinnitykset keväällä lämpimämmällä säällä.Lue lisää: Näin asennat itseliimautuvan tiivisteen >>
Muhevainen sadettimet
Yhteispiha kokoaa asukkaat yhteen: Piha on enemmän kuin vain ulkotila
Tänä päivänä taloyhtiön yhteisiä piha-alueita halutaan käyttää ja niillä halutaan myös viihtyä. Pihoilla onkin iso rooli asukkaiden yhteisöllisyyden rakentamisessa ja toiveet yhteisten alueiden käytettävyyteen ovat kasvussa.
201911_61138.jpg
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä keskusteli 2050-ilmastostrategian tueksi päivitetyistä skenaarioista
Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kuuli maanantaina VTT:tä ja Lukea pitkän aikavälin ilmastostrategian tueksi tehtävistä laskelmista.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Pimittääkö taloyhtiö tietoja?
Taloyhtiössämme vaihdettin oma talonmies/siivooja huoltoyhtiöön,joka on samaa konsernia isännöintifirman kanssa, tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Isännöitsijä halusi ottaa tilalle oman yhteistyökumppaninsa. Kyseessä siis oman edun tavoittelu. Talonmiehen kanssa ei neuvoteltu työajan vähennyksestä ja palkan alennuksesta, vaan päätös ajettiin läpi asukkaille valehtelemalla(oletettu säästö 10000e puolessa vuodessa). Nyt haluaisimme tietää, paljonko huolto nykyään maksaa tai mitä edes huoltosopimukseen kuuluu, mutta isännöitsijä ja hallitus eivät sitä halua kertoa.Mitä mahdollisuuksia osakkailla on saada nämä tiedot, kun nyt epäilemme, että nyt maksammekin enemmän kuin oman talonmiehen aikana? Voiko yksi osakas viedä asian yht.kok.?
20236_82003.jpg
Kuka jättää vastikkeet maksamatta?
Taloyhtiössämme on osakas, jolla oli syksyllä maksamatta n. 6 kk vastikkeet. Onko minulla oikeus saada yhtiökokouksessa tietää, kuka tämä osakas on? Nyt en tiedä, paljonko rästiä on vielä jäljellä.Jos pyydän nähtäväkseni hallituksen kokouspöytäkirjat kahden vuoden ajalta, onko hallituksen puheenjohtajan suostuttava näyttämään ne?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton