• Etusivu
  • Osakas

Asuntosijoittaminen: Miltä alueelta sijoitusasunto kannattaa hankkia?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 27.11.2024
20198_59252.jpg

Sijoitusasunnon hankintaa harkittaessa on tärkeää perehtyä alueellisiin eroihin ja löytää positiiviseen suuntaan kehittyviä alueita, joiden asunnoille riittää todennäköisemmin kysyntää myös tulevaisuudessa.

Asuntosijoittamista pidetään matalariskisenä sijoitusmuotona, koska asuntojen hinnat ja vuokrat kehittyvät vakaasti. Myös rahoittajat suhtautuvat asuntosijoittamiseen myönteisesti. Alueella on iso merkitys sijoitusasunnon hintaan, tuottoon ja arvonnousuun. Ensimmäisen koronavuoden aikana vuokrien nousu hidastui suurissa kaupungeissa, mutta pysähtyi kokonaan monessa keskisuuressa maakuntakeskuksessa.

Sijainti vaikuttaa olennaisesti asunnon vuokrattavuuteen. Tyhjillään olevasta asunnosta aiheutuu pelkästään kuluja, joten huoneiston vuokrattavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota jo ostoa harkittaessa.

Huoneiston vuokran määrään ja asunnon kuntoon sijoittaja voi halutessaan vaikuttaa myöhemmin, mutta sijainti on mikä se on. Siksi alueiden tutkimiseen ja valintaan kannattaa perehtyä huolellisesti ennen sijoitusasunnon hankintaa.

Muuttotappiokaupunki on usein riski, mutta voi olla myös mahdollisuus

Sijoitusasunnon tuotto muodostuu kuukausittaisesta vuokratuotosta ja asunnon arvon muutoksesta. Alueen väkiluvun pieneneminen voi vaikuttaa negatiivisesti molempiin, kun asuntojen kysynnän heikentyessä vuokra- ja hintataso alenevat.

Asuntojen kysynnän vähentyessä myös myyminen vaikeutuu, jolloin sijoituksen realisoiminen saattaa olla hankalaa. Vuokratuotto voi kärsiä vuokratason alentumisen lisäksi tyhjien kuukausien takia, kun kysynnän heikentyessä asuntoon ei saada vuokralaista yhdeksi tai useammaksi kuukaudeksi.

"Kannattaa tutustua alueen liikenneyhteyksiin, palveluihin, maineeseen, suurimpiin työllistäjiin, oppilaitoksiin sekä myytyjen asuntojen hintatason kehitykseen."

Kannattaa kuitenkin huomioida, että vaikka kaupunki olisi kasvava, sen jokainen asuinalue ei välttämättä ole – ja päinvastoin. Koska alueelliset erot kaupungin sisällä voivat olla suuria, muuttotappiokaupungissakin saattaa siis olla järkeviä ja hyvin tuottavia sijoitusalueita ja -kohteita. Tärkeää onkin perehtyä alueellisiin eroihin ja löytää positiiviseen suuntaan kehittyviä alueita, joiden asunnoille riittää todennäköisemmin kysyntää myös tulevaisuudessa. Kannattaa tutustua mm. alueen liikenneyhteyksiin, palveluihin, maineeseen, suurimpiin työllistäjiin, oppilaitoksiin sekä myytyjen asuntojen hintatason kehitykseen.

Suomen vuokranantajien vuokramarkkinakatsauksen mukaan suurten kaupunkien vuokramarkkinoiden kehitys on viime vuosina selkeästi eriytynyt keskisuurten ja pienten kaupunkien kehityksestä. Vuokrien vuosikehitys on ollut nopeinta suurista kaupungeista Turussa (+1,6 %) sekä Espoossa ja Vantaalla (+1,4 %). Helsingissä, Tampereella ja Oulussa vuokrat nousivat 1,2 prosentilla. Vastaavasti vuokrien nousu on käytännössä pysähtynyt Jyväskylässä (+0,2 %) sekä Lahdessa, Joensuussa, Porissa ja Seinäjoella (+0,1 %). Poikkeuksen pienempien kaupunkien joukossa muodostavat pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen kuuluvat kaupungit Kerava, Järvenpää ja Porvoo, joissa vuokrat nousivat pääkaupunkiseudun tahdissa tai jopa nopeammin. (*luvut vuodelta 2021)

Hyvä tapa on myös perehtyä alueen nykyiseen vuokra-asuntotarjontaan: kuinka paljon ja millaisia asuntoja alueella on tarjolla ja mikä on yleinen vuokrataso.

Oleellista on, että asuntotyyppi ja sijainti kohtaavat. Esimerkiksi pieni yksiö oppilaitoksen vieressä saattaa olla hyvinkin haluttu, mutta suureen perheasuntoon samalla sijainnilla ei välttämättä löydykään yhtä helposti vuokralaisia.

Myös uusien asuntojen määrä vaikuttaa alueen vuokrien kehitykseen

Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrien nousu on jatkutut tasaisesti pitkään koko Suomessa. Koronapandemian aikana vuokrakehitys on kuitenkin hidastunut koko maan tasolla. Vuokrien nousu hidastui suurissa kaupungeissa ja pysähtyi kokonaan monessa keskisuuressa maakuntakeskuksessa.

Suomen vuokranantajien Vuokranantajabarometrissa vuokranantajilta kysyttiin keväällä 2021 kaupunkikohtaisesti näkemyksiä vuokramarkkinoiden kehityksestä. Suurissa kaupungeissa sekä pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen lukeutuvissa pienissä kaupungeissa vuokranantajien näkemykset olivat selkeästi muuta maata positiivisemmat.

Vuokramarkkinoiden eriytymiskehitys on lähtenyt voimistumaan jo ennen koronaa. Monissa keskisuurissa kaupungeissa vuokra-asuntojen tarjonnan kasvu on ollut viime vuosina hyvinkin voimakasta kysynnän kehitykseen nähden. Tarjonnan kasvu on tärkein selittäjä hidastuneelle vuokrakehitykselle.

Suurissakin kaupungeissa on valmistunut viime vuosina ennätysmäärä uusia asuntoja, mutta varsinkin pienten asuntojen tarjonnalla on ollut vaikeuksia pysyä nopeasti kasvavan kysynnän perässä. Lisärakentamisen seurauksena suurissakin kaupungeissa vuokrien nousu on selkeästi hidastunut.

Koronan seurauksena selkeämmin kasvukeskuksiin keskittyvä rakentaminen voi tulevina vuosina tasoittaa erikokoisten kaupunkien välisiä eroja vuokrakehityksessä.

Alueen valinnan lisäksi asuntosijoittajan lista päätettävistä ja selvitettävistä asioista on pitkä.

Lähteet: Suomen Vuokranantajat, OP-media

Osakas
asuminen
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

asukas keskustelee remontin työnjohtajan kanssa ja he katselevat suunnitelma paperia remontoitavassa huoneessa
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
20224_77803.jpg
Kun lutikka eli lude valtaa kodin, miten pitää toimia?
Lude, lutikka tai seinälude on taloyhtiöissä yleistyvä riesa, joka salamatkustaa asuntoon yleensä lomatuliaisina matkatavaroissa tai käytetyn huonekalun kätköissä. Torjuntatöihin on syytä ryhtyä nopeasti, sillä pahimmillaan ongelma pitkittyy ja lutikat leviävät talon rakenteiden kautta toisiin huoneistoihin.
minitalo talo varjon julkisivukuva. Mustalla laudalla vuorattu merikontin kokoinen ja muotoinen minitalo. Julkisivussa on yksi pitkä ja matala ikkuna
Arkkitehti Matti Kuittinen esittelee minitalon: Kurkista sisään Talo Varjoon
Talo Varjo on pieni omakotitalo, joka on rakennettu kierrätetyistä ja uusiokäytetyistä materiaaleista. Se on osa Tiny Homes -tutkimusprojektia, jota johtaa arkkitehti ja professori Matti Kuittinen. Kuittinen haluaa tutkimuksella osoittaa muun muassa, miten omakotiasuminen voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöiseksi ja resurssitehokkaaksi. Haastattelussa Kuittinen kertoo näkemyksiään minitalo-konseptista sekä kiertotalouden lisääntyvästä tärkeydestä rakennusalalla.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Yhtiöjärjestyksen muutos
Yhtiössämme on vesimittarit vain kylmässä vedessä. Veloitus on tapahtunut mittarin mukaan vain kylmästä vedestä ja lämpimässä vedessä on ollut veloitus henkilöluvun mukaan. Nyt yhtiökokouksessa vaadittiin, että myös kuuma vesi veloitettaisiin kylmäveden mittauksen perusteella laskettavalla summalla. Asiasta järjestetään ylimääräinen yhtiökokous, mutta puheenjohtaja väitti, että tuon muutoksen on saatava 2/3 osa enemmistö tullakseen voimaan. Eikö tuo muutos ole juuri se mitä uusi laki tarkoitti, kun siirrytään henkilöveloituksesta luotettavasti mitattavissa olevan kulutuksen veloitukseen? Eli tällöin veloitusperusteen muuttamiseen riittäisi yksinkertainen enemmistö.
joku irrottaa vanhaa termostaattia patterista ja uusi on vieressä lattialla
Energiatutkimus taloyhtiössä
Omataloyhtiö.fi:n verkkolehdessä toteutettiin energiankäyttöä ja siihen liittyviä asenteita käsittelevä tutkimus. Tutkimus toteutettiin neljässä osassa: sähkö, vesi, lämmitysjärjestelmät sekä lämpöhäviöt, lisäksi esitimme kahden viimeisen osalta kysymyksiä energiatodistuksiin liittyen.
20236_82197.jpg
Viikon kysymys: Miten saada asia yhtiökokouksen esityslistalle?
Mitä tarkasti ottaen tarkoittaa asoy laissa ( 6 luku 6§ ) tarkoitettu sanonta, että osakkeenomistajalla on oikeus saada ko lainmukainen asiansa yhtiökokouksen päätettäväksi, kunhan hän ilmoittaa asiastaan riittävän ajoissa?Mitä se edellyttää hallitukselta tai isännöitsijältä esimerkiksi kokouskutsua ajatellen?Meidän yhtiössämme hallituksen kanta on ettei hallituksen "velvollisuus" ole erikseen ennen yhtökokousta kysyä osakkailta asiaansa ytiökokouksen käsittelylistalle. Päääasia on, että kokouskutsu esittelylistoineen lähetetään ajoissa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton