Linja- ja sähkösaneerauksen järkiliitto kannattaa

– Asuinkerrostalojen linjasaneerauskohteessa avataan kaikki rakenteet putkien vetämistä varten. Samalla on mitä järkevintä vetää myös uusi sähköistys, jotta rakenteita ei tarvitse hetken kuluttua avata uudestaan. Asukkaat säästävät sekä vaivassa että rahassa. Lisäksi on selvää, että kokonaisvaltaisesti toteutettu remontti nostaa kiinteistön arvoa. Monissa vanhemmissa kohteissa sähkönsyöttö on mitoitettu liian pieneksi tämän päivän kulutustasojen ja laitteiden kannalta. Hyvin usein on konkreettinen tarve sähköistyksen muutoksille silloin, kun putket vaativat uusimista, Erkkilä luettelee.

– Käytännössä sähkötyöt tulevatkin mukaan aina, kun putkia uusitaan. On poikkeus, jos niitä ei tehdä, Erkkilä toteaa.
– Toimistorakennuksissa putkien ja sähköjen asennuksia on helpompi toteuttaa myös erillisinä projekteina, mutta asunkerrostaloissa ne kannattaa pääsääntöisesti suunnitella samalla kertaa toteutettaviksi.

Remontoitavassa asuinkerrostalossa putkiremontti merkitsee usein kylpyhuoneen ja keittiön putkien uusimista. Peruspakettiin kuuluvat usein ryhmäkeskukset, kylpyhuone, keittiön lieden syöttö ja astianpesukoneen pistorasia. Tämän lisäksi asukkaat usein teettävät myös lisätöinä huoneiston muita sähkötöitä, koska taas kerran se on samalla kertaa järkevää. Usein myös tele- ja datatyöt kytketään mukaan kokonaisuuteen.

– Huoneistojen omistajat voivat saneerauksen yhteydessä esittää omat toiveensa sähköistyksen osalta. Ne otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Monet haluavat päivittää huoneistokohtaisia ratkaisuja vakiouudistuksia laajemmin. Aika usein keittiön sähköistys uusitaan kokonaan.

Muualle huoneistoon halutaan lisää pistorasioita, painikkeiden ilmettä halutaan vaihtaa tai mukavuuden lisäämiseksi otetaan käyttöön helppoa elektroniikkaa vaikkapa säätimiä ja ajastimia. Osassa kohteista tehdään kokonaan uudet johdotukset ja kalusteet. Yleensä saneerauskohteissa käytetään perinteistä asennustapaa, mutta olemme toteuttaneet myös upean näyttelytilaksi tarkoitetun kohteen, johon valittiin väylätekniikalla toteutettu älykäs ohjausjärjestelmä, Erkkilä toteaa.

Vaihto uuteen sähkötekniikkaan

– Vanhoissa taloissa, 1960-luvulle saakka ei ole ollut sähköjen ryhmittelyä. Nyt sähkö- ja

IT-keskus

vaihdetaan, koska tarvitaan ryhmittelyä vaikkapa valaistukselle, pyyhkeiden kuivaukselle ja lieden käytölle. Nykyisin pidetään enemmän laitteita yhtä aikaa päällä kuin aikaisemmin ja sähkön tarve on suurempaa. Suunnittelijat ovat kiinnostuneita myös säästöistä ja seurannasta. Asuntoihin tulee aina etäluettavat mittarit, joilla voidaan seurata reaaliajassa energian ja/tai veden kulutusta.

Taloyhtiön isännöitsijä ja hallitus teettävät kohteessa hankesuunnittelun ja tämän jälkeen toteutussuunnittelun. Urakoitsija tulee mukaan kuvioon siinä vaiheessa, kun toteutussuunnitelmasta halutaan konkreettinen tarjous.

– Suunnitteluvaiheessa isännöinnin rooli korostuu. Käytännössä hallitus hyväksyy kaikki ratkaisut, jotka yhtiökokoukselle esitetään. Se, mihin minun mielestäni taloyhtiöiden tässä prosessissa kannattaisi panostaa ovat valvojat, joilla on puolueetonta ammattimaista osaamista toteutuksen laadun arvioinnissa, Erkkilä toteaa.

– Kun aloitamme urakan uudessa kohteessa, pidämme sähkösuunnittelijan kanssa yhteispalaverin, jossa käymme läpi vielä kaikki vaiheet työn konkreettisen suorittamisen näkökulmasta. Jos tässä vaiheessa ilmenee ristiriitaisuuksia suunnitelmien ja toteutustapojen välillä, voidaan ratkaisuja vielä joustavasti muuttaa. Joskus urakoitsijaa pyydetään tekemään lisätyönä asioita, joilla vielä voidaan parantaa kokonaisuutta. Joihinkin kohteisiin on haluttu esimerkiksi ovipuhelinjärjestelmä.

Viestintäviraston M65-määräys kiinteistöjen sisäverkoista ja teleurakoinnista tuli voimaan vuonna 2014. Saneerauskohteissa se on suositus ja uudiskohteissa suora määräys.

– Käytännössä laki merkitsee sitä, että asuinkiinteistöihin halutaan mahdolliseksi mahdollisimman nopeat tele- ja datayhteydet. Vanhat verkot ovat olleet huonoja ja tämä uudistus kaapeloinneissa kannattaa kyllä toteuttaa saneerauksenkin yhteydessä, Erkkilä kannustaa.

Lähes jokaisessa saneerauskohteessa halutaan panostaa myös parempaan turvallisuuteen.

– Yhteisiin tiloihin, ullakoille ja kellareihin asennetaan tavallisesti palovaroitinjärjestelmä. Asuntoihin voi tulla patterivarmenteisia palovaroittimia. Putkistoissa käytetään erilaisia vuodon ilmaisimia ja veden tulon katkaisevia magneettiventtiileitä esimerkiksi astianpesukoneiden ja pesukoneiden yhteydessä.

Uusi älykäs tekniikka tekee hyvää vauhtia tuloaan toimistorakentamisessa ja nykyaikaisissa pienkiinteistöissä. Se merkitsee käytännössä käyttömukavuuden lisääntymistä ja säästöä energiankulutuksessa. Asuinkerrostaloissa sähköistyksen toteutuksen ja energiankulutuksen ratkaisut ovat vielä perinteisempiä.

– Toimistorakennuksissa uusi väylätekniikka antaa erinomaisen mahdollisuuden kiinteistön elinkaaren joustavaan jatkamiseen ja energiankulutuksen optimointiin erilaisilla ohjauksilla. Asuinkerrostalojen saneerauksissa uudesta tekniikasta saatavat säästöt ovat tällä hetkellä vähäisempiä. Energiansäästöön toki näissäkin kohteissa pyritään ja säästöjä saadaan toteutettua erinomaisesti vaikkapa liiketunnistimilla, säätimillä ja porraskäytävien LED-valaistuksella.

– Asuinkerrostalojen saneerauksessa modernisointi halutaan tehdä asianmukaisesti ja laadukkaasti mutta mahdollisimman kustannustehokkaasti, sillä asukkaat saattavat kokea kovin korkeiksi nousevat saneerauskustannukset suureksi rasitteeksi. Vanhoissa, remontin tarpeessa olevissa taloissa asuu paljon myös yksin eläviä vanhempia ihmisiä, joiden mahdollisuudet tai halukkuus isoihin investointeihin ei ole kovin suuri. Uudisrakennuskohteissa näyttää sen sijaan olevan kiinnostusta väylätekniikkaan, muunneltavuuteen ja lisääntyvään automaatioon. Uusista asunnoista kiinnostuneiden asukkaiden tietoisuus ja vaatimustaso ovat kasvaneet huomattavasti, Juhani Erkkilä toteaa.