Määräenemmistöpäätös
Rakentajan toimitus
Päivitetty 01.07.2010
Määräenemmistöpäätös yhtiökokouksessa edellyttää, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä, kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.
Määräenemmistöä vaaditaan seuraavissa tapauksissa:
- yhtiöjärjestyksen muuttaminen;
- suunnatusta osakeannista päättäminen;
- optio- tms. erityisten oikeuksien antaminen;
- päättäminen suunnatusta omien osakkeiden hankkimisesta.
Vaadittavaa määräenemmistöä ei voida yhtiöjärjestyksen määräyksellä lieventää, mutta tiukentaa kyllä.
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:
Aiheeseen liittyvää
Taloyhtiön osakas - muista kyselyoikeutesi yhtiökokouksessa!
Oma koti, asunto, on osakkaan elämän kallein sijoitus. Olisi hyvä tietää, mitä omaisuudellesi ja sijoituksellesi tapahtuu. Taloyhtiön yhtiökokouksessa osakkaalla onkin ainutlaatuinen kyselyoikeus. Oikeus on vain vuoden tärkeimmissä kokouksissa eli yhtiökokouksissa, joista suurin osa pidetään keväällä. Silloin hallitus ja isännöitsijä ovat velvollisia vastaamaan osakkaiden esittämiin kysymyksiin ja antamaan asioista tarkempia tietoja. Yhtiökokousten välillä hallitus voi itsenäisesti harkita, mistä asioista se haluaa tiedottaa ja mistä ei.
Jäsenen esteellisyys
Uuden asunto-osakeyhtiölain 7-luvun 4 §:n nojalla hallituksen jäsen ja isännöitsijä eivät ottaa osaa asian käsittelyyn, joka koskeehallituksen jäsenen ja isännöitsijän sekä yhtiön välistä sopimusta tai muuta oikeustoimea;sellaista hänen hallinnassaan olevan osakehuoneiston uudistusta tai muuta kuin välttämätöntä kunnossapitoa, joka poikkeaa muiden osakkeenomistajien ao. huoneistojen kunnossapidosta tai uudistamisesta;hänen huoneistonsa ottamista yhtiön hallintaan taisopimusta tai muuta oikeustoimea yhtiön ja kolmannen välillä mikäli hallituksen jäsenellä tai isännöitsijällä olisi odotettavissa siitä olennaista etua, joka voisi olla ristiriidassa taloyhtiön edun kanssaUuden asunto-osakeyhtiölain 1-luvun 10 §:n nojalla ei hallituksen jäsen tai isännöitsijä ole oikeutettu ryhtymään sellaiseen toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua yhtiön tai muiden osakkeenomistajien kustanuksella.
Kolme syytä välitilinpäätökselle
Tilinpäätös vuosittain on monelle asunto-osakkeen omistajalle tuttu, mutta mikä on välitilinpäätös. Se tehdään vain tarvittaessa ja tarve on melko harvoin. Seuraavassa käymme läpi niitä kohtia, joissa välitilinpäätöstä kuitenkin tarvitaan.
Mitä kohuttu ilmastopaketti tarkoittaa rakennusalalle?
EU:n ilmastopaketti on vaikutuksiltaan vielä monelta osin epäselvä. Otimme selvää, mitä se voi tuoda tullessaan rakennusteollisuudelle.
Hallinnan luovutus, vanha
Myyjän on luovutettava ostajalle asunnon hallinta ja osakekirja sekä muut asunnon omistus- ja hallintaoikeutta osoittavat asiakirjat sovittuna ajankohta. Jollei muuta osapuolten välillä ole sovittu, asiakirjat luovutetaan asunnon hallinnan luovutuksen yhteydessä. Ellei muuta ole sovittu, myyjä ei ole velvollinen luovuttamaan asunnon hallintaa ennen kuin kauppahinta on suoritettuAsunnosta aiheutuvista kustannuksista, kuten esim. vastikkeista, hoito-, ylläpito tai parannuskustannuksista sekä asuntoon kohdistuvista julkisoikeudellisista maksuista vastaa myyjä siihen saakka, kunnes luovutus on tapahtunut. Mikäli luovutus viivästyy ostajasta johtuvasta syystä, vastaa ostaja edellä mainituista kuluista siitä lukien, jolloin luovutuksen sopimuksen mukaan olisi pitänyt tapahtua.Vaaranvastuu säilyy myyjällä pääsääntöisesti siihen saakka, jolloin hallinnan luovutus ostajalle tapahtuu. Mikäli hallinnanluovutus tapahtuu myöhemmin kuin on sovittu ostajasta johtuvasta syystä, siirtyy vaaranvastuu ostajalle siitä lähtien, kun hallinnan luovutuksen olisi pitänyt tapahtua. Ostaja on velvollinen suorittamaan kauppahinnan, mikäli hänellä on vaaranvastuu ja esim. asunto tuhoutuu tai vahingoittuu eikä voida katsoa, että vahinko olisi tapahtunut myyjästä johtuvasta syystä.
Lumet luomatta, vastikkeet maksamatta, mikä avuksi?
Asumme paritalossa joka on osakeyhtiö. Naapurini ei tällä hetkellä asu asunnossaan homevaurioiden takia. Meillä on yhteinen piha ja joudun aina kulkemaan hänen etupihan edestä että pääsen asunnoltani pois. Mitä velvollisuuksia naapurillani on koskien pihan talvikunnossapitoa, vaikka hän ei itse asunnossa asu? Tällä hetkellä minä hoidan myös hänen pihaltaan lumet pois, koska hän itse ei lumiaan kolaa, kun ei kerran asunnossaan asu, eikä ne häntä haittaa.Sitten vielä hänellä on vastikkeita rästissä / myöhässä. Miten saan hänet maksamaan ne?Meillä ei ole hallitusta muodostettu tämän homeongelman takia, joka ilmeni kun asunto vaihtoi omistajaa. Osakeyhtiössämme on kolme ihmistä / kaksi asuntoa ja mitään yhtiökokouksia ei voida pitää.