Etusivu

Osakas

Asianajaja vastaa: Mikä on asukkaan oikeus terveelliseen sisäilmaan?

Laura HamppulaKaupallinen yhteistyö Velco Oy

Päivitetty 16.09.2024

Markku Lappalainen, Legistum © Legistum

Viime vuosina on lehdistä saanut lukea suomalaisten terveysongelmista, jotka aiheutuvat kodin sisäilman huonosta laadusta. Ongelmia ovat aiheuttaneet etenkin aikaisemmilla vuosikymmenillä rakennetut talot, joissa ilmanvaihtoa ei ole huomioitu riittävästi sekä lisääntyvässä määrin myös liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat saasteet, jotka kulkeutuvat asuntojen sisäilmaan. Tässä artikkelissa asianajaja Markku Lappalainen vastaa kysymykseen taloyhtiöasukkaan oikeudesta terveelliseen sisäilmaan.

Vastuunjako taloyhtiössä sisäilmasta

Omakotitalossa asuvien osalta vastuun kohdentuminen ei tuota ongelmia, mutta asunto-osakeyhtiöissä asuville ei ole aina selvää, miten vastuunjako asukkaan ja taloyhtiön välillä menee, ja mitä taloyhtiöltä ylipäänsä on mahdollisuus vaatia ja edellyttää.

Vastuunjako taloyhtiössä perustuu asunto-osakeyhtiölakiin, jonka mukaan taloyhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle. Taloyhtiön on siis pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Lisäksi taloyhtiö on velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Myös ilmanvaihdon suodattimien vaihto kuuluu nykyään taloyhtiön vastuulle.

Laki on kuitenkin yleispiirteinen eikä aina anna suoria vastauksia siihen, mitä esimerkiksi ilmanvaihdon kunnossapitovaatimus elävässä elämässä tarkoittaa. Laissa säädetystä vastuunjaosta voidaan myös poiketa yhtiöjärjestyksessä, vaikka se harvinaista onkin.

Terveydensuojelulaki ja asumisterveysasetus tarjoavat enemmän konkretiaa

Konkreettisemmin ilmanvaihdon ja puhtaan sisäilman osalta säännellään terveydensuojelulaissa ja asumisterveysasetuksessa. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisistä vaatimuksista säännellään terveydensuojelulain 7 luvussa seuraavasti:

Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Jos tilanne on sellainen, että asunnossa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.
Lähde: Terveydensuojelulaki

Jos taloyhtiön asukas on käyttänyt asuntoaan normaalilla tavalla, on vastuu terveyshaittaa aiheuttavasta huonosta sisäilmasta ja terveyshaitan poistamisesta taloyhtiöllä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Laissa määritelty vastuu ei ole pelkkä ”kuollut kirjain”, sillä jos kiinteistön omistaja ei ryhdy toimenpiteisiin, voi asukas kääntyä kunnallisen terveystarkastajan puoleen.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa taloyhtiön ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin esimerkiksi sisäilmaa koskevan terveyshaitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Viime kädessä terveydensuojeluviranomainen voi jopa kieltää asunnon tai muun oleskelutilan käytön, jos huonosta sisäilmasta johtuvan terveyshaitan on syytä epäillä aiheuttavan välitöntä vaaraa rakennuksessa oleville eikä terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ole noudatettu.

Info

Huono ilmanvaihto on terveysriski

Ilmanvaihdon tehtävä on kuljettaa pois sisällä syntyvät epäpuhtaudet ja kosteus, sekä tuoda uutta raikasta ilmaa poistuvan tilalle.

Yleisin puute vanhempien asuntojen ilmanvaihdossa liittyy puutteisiin korvausilman saannissa. Jotta ilmanvaihto toimisi, tulee asunnon oleskelutiloista, eli makuu- ja olohuoneista löytyä raitista ilmaa sisään tuovat korvausilmaventtiilit. Niiden kautta sisään tuleva ilma huuhtelee asuintilat virratessaan kohti keittiössä, WC- ja pesutiloissa sekä vaatehuoneissa sijaitsevia poistoilmaventtiileitä.

Jos korvausilmaventtiileitä ei ole, ne ovat rikki tai puutteellisesti mitoitettu, ilma vuotaa sisään epäpuhtaita reittejä kuljettaen mukanaan haitallisia epäpuhtauksia. Yleisimpiä reittejä ovat mm. rakenteiden epätiiviit liitoskohdat, ovien ja ikkunoiden raot, viemärit yms. Rakennusten liian suuri alipaine on yksi merkittävimmistä sisäilmaongelmien aiheuttajista.

Miten terveyshaitta määritetään ja mitä terveellinen sisäilma itseasiassa tarkoittaa?

Asumisterveysasetuksen mukaan mahdollista terveyshaittaa on arvioitava kokonaisuutena, mikä tarkoittaa sitä, että asunnon ilmanvaihdon toimivuutta arvioidaan usein mittaamalla sisäilman laadusta kertovia arvoja. Terveyshaittaa ei yleensä katsota olevan, jos mittaustulos on asetuksessa määrättyjen raja-arvojen sisällä.

Mittauksessa voidaan mitata esimerkiksi sisäilman kosteutta, hiilidioksidia, lämpötilaa ja ilman virtausnopeutta. Yleisesti voidaan sanoa, että ilmanvaihdon tulee olla sellaisella tasolla, että sisäilma vaihtuu koko oleskelualueella, jolloin riski esimerkiksi ilmanvaihdon toimimattomuudesta johtuvasta mikrobikasvusta on hyvin pieni.

Jos asukas perustellusti arvelee, että asunnon ilmanvaihto ei ole riittävä eikä sisäilman laatu ole hyvä, tulee asukkaan ilmoittaa siitä viivytyksettä taloyhtiölle.

Ilman asianmukaista suodatusta epäpuhtaudet kulkeutuvat sisäilmaan

Tukittu ilmanvaihtokanava

Vaihtamatta jääneet suodattimet heikentävät ilmanvaihtoa

Info

Testaa helposti ilmanvaihdon riittävyys

Hiilidioksidi kertoo nopeasti ilmanvaihdon riittävyydestä ja antaa asukkaalle konkreettista tietoa, siitä että, vaihtuuko asunnon ilma riittävästi. Asukas voi itse mitata asunnon hiilidioksidiarvoja siihen soveltuvalla mittarilla. Hiilidioksidin enimmäispitoisuudesta sisäilmassa on tehty viranomaispäätös, jonka mukaan tyydyttävän sisäilmantason rajana pidetään alle 1500 ppm:n tasoa.

Taloyhtiön vastuut sisäilmaan liittyvistä toimenpiteistä

Taloyhtiön tulee kantaa kustannukset sekä ongelman selvityksestä että ilmanvaihdon kuntoon laittamisesta, jos huonosta sisäilmasta voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa oleskeleville eikä taloyhtiö ole perustellusta vaatimuksesta huolimatta ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi ja korjaamiseksi.

Asukas ei kuitenkaan voi tilata tutkimuksia taloyhtiön lukuun, vaan taloyhtiön kieltäytyessä selvittämästä asiaa, asukas voi itse tilata tutkimuksen ja jos tutkimuksissa havaitaan esimerkiksi terveyshaittaa aiheuttavia vikoja ja puutteita, vaatia asiasta syntyneitä kustannuksia taloyhtiöltä.

Jos taloyhtiö viivyttelee selvitysten ja korjausten kanssa tai jopa kokonaan kieltäytyy korjaamasta kunnossapitovastuulleen kuuluvan, terveyshaittaa mahdollisesti aiheuttavan asunnossa olevan vian tai puutteen, voi taloyhtiö lisäksi joutua vahingonkorvausvastuuseen osakkaalle aiheutuvasta vahingosta.

Taloyhtiön vahingonkorvausvastuu voi koskea sellaisia asukkaalle aiheutuneita vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet taloyhtiön tuottamuksellisesta toiminnasta ajanjaksolla, jolloin taloyhtiö on pysynyt passiivisena terveyshaitan korjaamisen suhteen asukkaan ilmoituksen saatuaan. Tällaisia vahinkoja voi syntyä esimerkiksi sijaisasunnon hankinnasta ilmanvaihdon korjaamisen ajaksi.

Sisäilmaongelmat ovat nykyään todellinen haaste, koskivat ongelmat sitten ilmanvaihdon tehokkuutta tai esimerkiksi korvausilman riittävyyttä ja -venttiilien toimivuutta. Valitettavan yleistä on, että asukkaat eivät osaa tunnistaa ilmanvaihdon puutteita eikä toisaalta taloyhtiökään huolehdi tarkastusten säännöllisestä suorittamisesta.

Mikäli asukkaalla tulee erimielisyyksiä taloyhtiön kanssa esimerkiksi edellä mainituista vastuukysymyksistä, tulee asukkaan kääntyä asiassa asiantuntijan puoleen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oikeuksiensa valvomiseksi.

Yhteistyössä:

Legistum

Velco Oy

<p data-block-key="g7v9u">Automaattisesti ulkolämpötilan mukaan säätyvä Velco-korvausilmaventtiili on helppo tapa parantaa ilmanvaihtoa. Siinä on laadukas suodatin sekä tarvittaessa mukaan saa tehokkaan äänenvaimennuksen</p>

Automaattisesti ulkolämpötilan mukaan säätyvä Velco-korvausilmaventtiili on helppo tapa parantaa ilmanvaihtoa. Siinä on laadukas suodatin sekä tarvittaessa mukaan saa tehokkaan äänenvaimennuksen

painovoimainen ilmanvaihto

määräykset

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

LVI

Suomen Terveysilma mukaan Omataloyhtiö.Fi:hin

Eräs asumisviihtyisyyden tärkeimmistä elementeistä on hyvä sisäilma. Huono sisäilman laatu aiheuttaa merkittäviä haittoja niin rakennusten kuntoon kuin ihmisten terveyteen. Huolehtimalla korvausilman saannista voidaan näihin asioihin vaikuttaa paljonkin.Jätä yhteydenottopyyntö Suomen Terveysilmalle...Osta venttiilit ja vaihtosuodattimet Jäsentukusta

LVI

Saunan oikea ilmastointi

"Raskaan työpäivän jälkeen on mukava rentoutua saunassa", sanoo Fred Häggman. Ahkerana saunojana hän on huomannut selviä eroja saunojen löylyissä. Tärkeä mukavuutta lisäävä tekijä Häggmanin mielestä on, että raikasta ilmaa riittää saunassa löylynkin aikana. "Parhaat löylyt kestävät kauan, eikä saunojalta lopu happi löylyjen aikana" hän sanoo. "Hyvissä saunoissa oikein huomaa löylyä heitettäessä, kuinka uutta ilmaa virtaa löylyhuoneeseen".Häggmanin tiedossa on, että paras paikka korvausilmaventtiilille on löylyhuoneessa noin 40-50 cm kiukaan kivipinnan yläpuolella. Oikea sijoitus on tärkeä, jotta löyly voi kohotessaan ottaa matkaansa uutta ilmaa venttiilistä ja raikas ilma kiertää löylyhuoneessa. Häggman mainitsee hyvien löylyjen kannalta tärkeäksi tekijäksi myös kiukaan kivet, joiden pitää kovan saunojan mielestä olla priimakunnossa. "Löylyhuoneen kasteleminen esimerkiksi vesiletkulla sen sijaan on huono ajatus", toteaa Häggman. "Moni sauna on tuhottu kosteita löylyjä tavoitellessa, kun saunaan suihkutettu vesi on päässyt rakenteisiin ja saanut aikaan hyvän alustan homekasvustolle. Terveellisempi tapa saada hyvät, kosteat löylyt on hyvä ilmanvaihto".

Remontti

Velco-kuivaushuonejärjestelmä

Aiemmin kovassa käytössä olleiden kiinteistöjen yhteisten pesutupien käyttö on viime vuosikymmeninä vähentynyt. Pyykit pestään nyt kotona omalla koneella ja valitettavan usein myös kuivataan sisällä asuintiloissa. Moni asukas mieltää yhteiset pesutuvat tunkkaisiksi ja arastelee vaatteidensa jättämistä kuivumaan yön yli yhteisiin tiloihin. Taloyhtiöille erityisesti kuivaushuone sähkökuivaimineen näyttäytyy energiasyöppönä. Nykyaikainen Velco-kuivaushuonejärjestelmä osoittaa ennakkoluulot turhiksi: kunnon laitteilla pyykin kuivauksen ei tarvitse olla sen paremmin hidasta kuin kallistakaan. Päinvastoin, hyvä pesutupa säästää selvää rahaa sekä asukkaille että taloyhtiölle. Miten niin? Lähdin ottamaan tästä selvää Terveysilman Seppo Hurskaisen kanssa Helsingin Länsi-Pasilassa sijaitsevaan kiinteistöön, johon Terveysilma on joitakin vuosia sitten toimittanut uuden Velco-kuivaushuonejärjestelmän ripustusnaruineen.

LVI

Puhdasta korvausilmaa myös katupölykaudella

Suomessa pitkä siitepölykausi sekä keväinen katupöly aiheuttavat kuormituspiikin ilmanvaihdon suodattimille.

LVI

Korvausilmanvaihto on tärkeä osa monen remonttien onnistumista

Moni energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävä remontti vaikuttaa suoraan ilmanvaihtoon. Etenkin rakennusten ilmatiiviyttä parantaessa on tärkeää varmistua ilmanvaihdon toimintaedellytyksistä. Korvausilmaventtiilit ovat tärkeä osa ilmanvaihtoa ja ne tulisi löytyä kaikista kiinteistöistä, joissa on painovoimainen tai koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä.

Talo

10 tärkeintä tarkastuskohtaa hissin määräaikaistarkastuksessa

Hissionnettomuuksia sattuu onneksi harvoin, mutta seuraukset voivat olla vakavia – kuten Kaunialan sairaalassa kuolemaan johtaneessa hissitapaturmassa. Sairaalan hoitaja ja pyörätuolissa ollut kuntoutuja olivat poistumassa hissikorista. Kesken poistumisen hissikori lähti liikkeelle ylöspäin. Kuntoutuja jäi puristukseen korin lattian ja kerrostason kulkuaukon yläkarmiin ja menehtyi.Tapaturmassa syynä oli nostokoneisten jarrun vikaantuminen. Hissien osat vaativat huoltoa ja tarkastustoimenpiteitä. Onnettomuuksilta vältytäänkin parhaiten ennakoimalla hissin huoltotoimenpiteitä säännöllisien ja lain vaatimien hissitarkastuksen avulla. Mutta mitä itse hissitarkastuksessa oikein tarkastetaan ja miksi? Onko teidän taloyhtiössänne hissiturvallisuus kunnossa?

Luetuimmat