Millaista ilmaa taloyhtiöiden asunnoissa hengitetään?

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisussa 1/2012 on viimeisin virallinen arvio kosteus- ja homevaurioiden yleisyydestä. Sen mukaan 12–18 %:ssa kouluista ja päiväkodeista on merkittävästi vaurioituneita ja altistuvia näissä rakennuksissa on 172.000– 259.000. Ongelma on todellinen, rakennuskanta on vanhaa ja välttämättömiä peruskorjauksia on monissa kunnissa koko ajan vain siirretty tuleville vuosille, kun kuntatalous on ollut tiukilla. Samalla on vielä säästetty säännöllisestä huollosta ja lisätty lapsia olemassa oleviin tiloihin. Ei siis tarvitse miettiä, miten tällainen kansalliskriisi on päässyt syntymään. Asiaa ei helpota, että myös uusissa rakennuksissa ilmenee sisäilmaongelmia.

Epäilykset huonosta sisäilmasta usein kohdennetaan sinne, missä se on jonkun muun vastuulla. Kuitenkin myös kodeissa on ongelmia. Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita on kerrosalasta arviolta 7–10 %:ssa pien- tai rivitaloissa ja 6–9 %:ssa kerrostaloissa. Vaurioiden määrä tulee kasvamaan, koska asuntokiinteistöihin ei kiinnitetä tällä hetkellä samalla tavalla huomiota kuin julkisiin kiinteistöihin. Erityisesti huolettaa pienten taloyhtiöiden kohtalo. Osakkaat eivät halua kalliita korjauksia, koska eivät ymmärrä niiden merkitystä kiinteistön tulevaisuudelle. Mikään ei ole ikuista. Lehtiin on päätynyt jo muutamia tapauksia, joissa rakennus on päätetty purkaa, koska tarvittavien korjausten tekeminen tulee kalliimmaksi, kuin uuden rakentaminen. Kalliin maan alueilla jotain saattaa jäädä osakkaille jaettavaksi tontin myymisestä, mutta muuttotappioalueilla tällainen voi johtaa henkilökohtaisiin konkursseihin.

Taloyhtiö valitsee tien mitä kulkee; joko se haluaa säilyttää kiinteistön arvon tai jopa nostaa sitä tai antaa sen rapistua hiljalleen mahdollisesti samalla sairastuttaen asukkaat. Valinta saatetaan tehdä myös tiedostamatta, jos taloyhtiössä ei ole minkäänlaista osaamista kiinteistön kunnossapidosta. Tässä kohden ammatti-isännöitsijöillä on mahdollisuus osoittaa tarpeellisuutensa auttamalla taloyhtiötä valitsemaan oikean tien. Jos ja kun tehdään peruskorjauksia, olisi tärkeä miettiä, missä laajuudessa korjaukset on järkevä tehdä. Oikeita päätöksiä osataan tehdä vain perusteellisten kuntotutkimusten perusteella.

Tiedätkö itse, missä kunnossa oma taloyhtiösi on? Onko salo-ojat niin salaisia, että kukaan ei tiedä niistä mitään? Miten ilmanvaihto toimii; miten ilma poistuu ja mistä sitä tulee tilalle? Minne sadevedet kulkeutuvat? Onko katto ehjä ja yläpohjan tuuletus kunnossa? Onko märkätilojen vesieristys kunnossa? Onko rakennuksessa riskirakenteita? Haiseeko asunnossa? Oman kodin hajuihin tottuu nopeasti. Mutta kaikki ongelmat eivät kerro itsestään hajulla. Ongelmasta voi kertoa myös asukkaiden epämääräiset oireet ja jatkuva sairastelu, jotka loppuvat muualla oleskellessa.

Talon terveellisyydestä vastaa kiinteistön omistaja. Omakotitalossa omistaja voi ryhtyä heti tutkimaan epäilyjen perusteella ja korjata, kun tarvittavan korjauksen laajuus on selvillä. Asunto-osakeyhtiöissä asia ei ole yhtä yksinkertainen, mikä voi johtaa asukkaan kannalta sietämättömän pitkiin prosesseihin, jos taloyhtiö ei ota aktiivista roolia ongelman selvittämiseksi ja kuntoon laittamiseksi. Yhtiö vastaa rakenteista, joten tutkiminen ja korjaaminen ovat yhtiön vastuulla. Jossain tapauksissa sisäilmahaittaa kokenut asukas on saanut vastaukseksi olla yhteydessä terveystarkastajaan. Näinhän sen ei pitäisi mennä. Kyllä taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän pitäisi olla kiinnostuneempia yhtiöstään. Oireilu sisäilmaongelmiin on hyvin yksilöllistä. Tämän vuoksi sisäilmaongelmaepäilyt voivat riitauttaa osakkaat toisiaan vastaan. Ei ole kenenkään edun mukaista, jos riitoja joudutaan ratkaisemaan oikeudessa. Siinä voittajia ovat vain asianajajat.

Ilmanvaihtoa tarvitaan poistamaan materiaaleista, ihmisistä ja ihmisen toiminnoista syntyviä epäpuhtauksia mm. hiilidioksidia ja kosteutta. Ilmaa voidaan poistaa painovoimaisesti tai koneellisesti. Tärkeää on myös huomioida, mistä korvausilma tulee. Olo- ja makuuhuoneissa tulee olla korvaus- tai tuloilmaventtiilit. Korvausilma ei saa tulla rakenteista, koska sieltä kulkeutuu sisään myös epäpuhtauksia.

Nykyään myös sisäilmatietoa on saatavilla helposti internetistä. Oman tietämyksen lisääminen kannattaa aloittaa puolueettomista lähteistä esimerkiksi Sisäilmayhdistyksen, Hengitysliiton ja Asumisterveysliiton sivuilta. Hometalkoot.fi -sivustolta saa hyvää tietoa eri-ikäisten rakennusten tyypillisistä riskipaikoista ja tarvittavista kunnostustoimenpiteistä. Jos sisäilma mietityttää, neuvoa voi kysyä esimerkiksi Hengitysliiton sisäilma- ja korjausneuvontapuhelimesta tai Asumisterveysliiton neuvonnasta. Sisäilmatietoisuus lisääntyy tällä hetkellä hurjaa vauhtia. Koko ajan uutta kotia etsivät ihmiset osaavat kysyä ja vaatia enemmän tietoa rakennuksen kunnosta. Lähes jokaisella on tuttavapiirissä joku, joka on kohdannut vakavia sisäilmaongelmia kotonaan tai työpaikallaan. Hyvin moni jo osaa tunnistaa valesokkelin tai haluaa homekoiran tekemään tarkastuksen ennen ostopäästöstä. Tieto lisää tuskaa, mutta toisaalta ilman oikeaa tietoa ei voida tehdä järkeviä päätöksiä.

Teksti: Mervi Ahola, sisäilma-asiantuntija, Sisäilmayhdistys ry