Yhtiökokouksen mitätön päätös

Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.

Remontin suunnittelussa ei riitä pelkkä budjetti ja aikataulu – myös lupa-asiat on syytä selvittää ennen työn aloittamista. Vaikka kyse olisi pienestä muutoksesta, lupa tai toimenpideilmoitus voi silti olla tarpeen. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, milloin remontti vaatii viranomaisluvan ja milloin ei.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.

Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.

Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.

Taloyhtiössä on 35 asuntoa ja niistä 23 on saunallisia ja loput 12 saunattomia. Meillä on järjestetty viikkosauna, joka on maksullinen ja se on ihan ok. Nyt on ongelmana niin sanottu lenkkisauna, jota lämmitetään joka viikko ja siitä hallitus on jyrännyt läpi, että se on ilmainen. Siellä käy paljon väkeä ja taloyhtiö maksaa sen. Myös hallituksen puheenjohtaja käy lenkkisaunassa. Me, jotka saunomme omassa saunassa maksamme myös tämän lenkkisaunan. Voidaanko lenkkisauna maksattaa näin, vaikka vastustamme sitä? Tämä maksaa taloyhtiölle yli 2000 €/vuosi, eikä näillä sähkönhinnoilla taida edes riittää.

Onko osakkeenomistajilla oikeus tutkia taloyhtiön kirjanpito? Onko mitään erikseen kiellettyä kirjanpidollista asiaa, johon osakkeenomistajalla ei ole oikeutta? Kenelle pyyntö asunto-osakeyhtiössä tulee esittää, jos osakas haluaa tutustua kirjanpitoon (kuitteihin)?

Vuosien 2008-2010 kirjanpito tehtiin uudelleen, koska isännöitsijä ei osannut laskea velkaosuuksia. Uusi isännöitsijä teki myös 2011 kirjanpidon uudelleen. Osakas muutti pois 2011, joten hänen velkaosuutensa oli selvittämättä, mutta hän lupasi maksaa, kunhan asia selviää. Yhtiökokouksissa kysyessä asiasta, isännöitsijä sanoi, että hän on laittanut laskuja, mutta osakas ei maksa ja että pitää laittaa perintään. Entinen osakas sanoi saaneensa yhden laskun, johon pyysi erittelyä, mutta ei ole saanut mitään. Nyt isännöitsijä kertoi, että asia juontuu edellisen isännöitsijän virheistä, rahoitusvastikkeiden jälkilaskelmaa ei ole tehty lain mukaan.Voiko isännöitsijä olla korvausvelvollinen, jos on antanut aluksi väärää tietoa, eikä korvausta ole voinut hakea aiemmalta isännöitsijältä, joka on tehnyt virheen?

Mitähän tarkoittaa liikuntasauma, tai merkkivalaistus? Pohdintaa aiheuttaa myös papereissa mainittu osastoiva rakennusosa. Termit voivat hämmentää niihin ensimmäistä kertaa törmäävää. Usein termien taustalta paljastuu tuttu asia, kun hieman raotamme tuota taustaa. Haluamme tuoda sanoja ja termejä tutuksi lukijoillemme, joten jatketaanpa kirjaimista L, M ja O:

Taloyhtiön osakas pesi kylpyhuonetta niin suurella paineella ja vesimäärällä, että se aiheutti vesivahingon, jossa vesi valui alakertaan. Taloyhtiön vakuutus ei korvaa, mutta ei myöskään asukkaan oma vakuutus. Onko taloyhtiö korvausvastuinen kun vahinko on täysin asukkaan itse aiheuttama?

Kyseessä on pieni paritaloyhtiö, jossa on toisen talon alakerrassa kolme autotallia ja yksi iso varastotila. Tilat ovat myytyjä niin, että yksi omistaa tallin ja varaston ja kaksi muuta pelkät autotallit. Asensimme yhtiöön sähkömittarin, jolla voidaan seurata varastotilan sähkönkulutusta. Aiemmin varastotilan omistaja ei ole maksanut sähköstä, mutta yhtiössä on nyt päätetty ottaa laskutus kulutetusta sähköstä. Onko lain mukaan oikein tehdä näin? Missään papereissa ei ole tullut ilmi, että vastikkeeseen kuuluisi sähkö.