Mitä tarkoittaa asbesti- ja haitta-ainekartoitus?

Asbesti itsessään on murtuessaan hyvin hienojakoista pölyä, joka sisältää asbestikuituja. Näitä kuituja on mahdotonta havaita paljaalla silmällä. Kevyt asbestipöly leijailee hyvin hitaasti, joten perinteinen työmaasiivous ei poista ilmassa mahdollisesti leijailevaa pölyä. Hienojakoiset kuidut leijailevat hengitysilman mukana ihmisen elimistöön aiheuttaen vakavia keuhkosairauksia, keuhkopussin syövän ollessa niistä vaarallisin.
Salakavalan asbestista tekee se, että henkilö, joka asbestikuituja hengittää, ei huomaa altistumistaan – hengitysteissä ei tunnu ärsytystä. Asbesti ei aiheuta nopeasti oireita altistuneelle, vaan sairaus voi ilmetä vasta vuosikymmenien kuluttua.

Tästäkin syystä on tärkeää, että asbestin olemassa oloa tutkitaan niin purku- kuin remonttikohteissa asbestikartoituksin ja purkutöitä ei lähdettäisi toteuttamaan omin päin vanhoissa kiinteistöissä – etenkään ilman materiaalitutkimuksia. Asbestipurkutyöt on teetettävä aina ammattilaisella, sillä työtehtävä vaatii asianmukaista osastointia sekä suojavarusteita.

Mitä asbesti on ja miksi se kannattaa tuntea

Kartoitusten tarkoituksena on selvittää kiinteistössä olevien haitta-aineiden määrää, materiaaleja sekä niiden sijaintia. Haitta-aineiksi katsotaan muiden muassa Asbesti, PAH- ja PCB-yhdisteet sekä raskasmetallit. Haitta-aineita voi löytyä esimerkiksi vesikatosta, julkisivusta, tasoitteista sekä maaleista ja laasteista. Toisin sanoen, lähes mistä tahansa.

Tiesitkö: Vuonna 1994 sekä sitä aiemmin rakennettujen rakennusten sekä huoneistojen tulee teettää asbestikartoitus ennen suoritettavaa purku- tai saneeraustyön aloitusta. Asbestikartoitus on lakisääteinen velvoite.

Asbestinäytteiden ottaminen tulee jättää ammattilaisille. Tämä muun muassa siksi, että ammattilainen pystyy huolehtimaan siitä että otettava näyte on riittävä eikä ympäristöön leviä asbestia. Asbestikartoituksen suorittajalla on AHA-asiantuntijan pätevyys ja hän arvioi asbestipitoiset materiaalit sekä ottaa niistä tarvittavat näytteet. AHA-asiantuntijan pätevyyden saadakseen tulee käydä tiivis koulutus sekä lisäksi vaaditaan 3 – 5 vuoden työkokemus.

Rakennuksen sisäilmasta voi myös löytyä epäpuhtauksia. Sisäilman laatua on mahdollista tutkia käyttäen useampaakin eri tutkimusmenetelmää käyttäen. Sopiva menetelmä valitaankin yleensä yhdessä rakennusterveysasiantuntijan kanssa. Mittaustulokset auttavat määrittelemään tarvittavia toimenpiteitä sekä tutkimusmenetelmiä.

Mitä sisäilman mittauksessa voidaan tutkia sekä mitata:

• Kemialliset epäpuhtaudet (VOC, PAH, formaldehydi)
• Mikrobimääritykset sisäilmasta
• Sisäilman hiukkaspitoisuudet
• Mineraalivillakuitututkimukset pölynäytteistä
• Pölynkoostumusmittaukset
• Sisäilman kosteuden, hiilidioksidipitoisuuden sekä lämpötilan seurantamittaukset

Sisäilman kuntotutkimuksessa on tärkeää toteuttaa tutkimus riittävän laajasti. Riittävän laaja tutkimus sekä sen pohjalta huolella laadittu korjaussuunnitelma yhdessä mahdollistavat sen, että ongelmat korjataan sieltä missä ongelma on, eikä vain huolehdita oireista.

Sisäilman laatua pääsee heikentämään esimerkiksi vääristä paikoista tuleva korvausilma (esimerkiksi alapohjan tai yläpohjan ilmavuodot), puutteellisesti toteutettu ilmanvaihto tai rakenteisiin päässyt kosteus. Sisäilmatutkimuksen yhteydessä on siis aiheellista tehdä tarkistus myös ilmanvaihdon oikeanlaisesta toiminnasta.