Osakkeenomistajan oikeudet
Rakentajan toimitus
Päivitetty 21.02.2025
Osakkeenomistajan oikeudet yhtiössä ovat kahdentyyppisiä. Toiset oikeudet liittyvät yhtiön päätöksentekoon ja yhtiötä kokonaisuutena koskeviin asioihin (hallinnoimisoikeudet). Toiset oikeudet puolestaan sisältävät erilaisia yhtiön ja osakkeenomistajan omaa varallisuutta koskevia seikkoja (varallisuuspitoiset oikeudet).
Hallinnoimisoikeuksina on pidetty mm. seuraavia oikeuksia:
- oikeus osakekirjan saamiseen
- oikeus osakeluettelomerkintöjen ja muiden vastaavien tekemiseen
- oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä osakasoikeuksia
- oikeus vaatia haluamansa asian käsittelyä yhtiökokouksessa
- oikeus saada määrätyissä tilanteissa henkilökohtainen kutsu yhtiökokoukseen
- oikeus moittia yhtiökokouksen päätöstä ja vaatia sen muuttamista
- oikeus vaatia kanteella yhtiöjärjestyksen kohtuullistamista
- oikeus vaatia uuden asunto-osakeyhtiölain 9-luvun 13 §:n tarkoittamissa tapauksissa erityistä tarkastusta
Edellä mainittu luettelo ei ole tyhjentävä, vaan asunto-osakeyhtiölaissa on lukuisia muita hallinnoimisoikeuksina pidettäviä oikeuksia.
Osakkeenomistajan varallisuuspitoisia oikeuksia ovat mm.:
- oikeus hallita yhtiöjärjestyksen huoneistoselitelmässä tarkoitettua huoneistoa tai muuta osaa rakennuksesta tai kiinteistöstä
- oikeus esittää, mikäli yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke, sen mukainen lunastusvaatimus ja lunastaa osakkeet sekä
- oikeus vahingonkorvausvaatimuksen esittämiseen
Myöskään tämä luettelo ei ole tyhjentävä ja em. oikeuksien sisältö saattaa olla eri yhtiöissä hieman erilainen johtuen taloyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksistä.
Osakkeenomistajalla ei ole lakiin perustuvaa velvollisuutta osakasoikeuksiensa käyttämiseen. Tästä johtuu, että osakkeenomistajan passiivisuus ei yksinään aiheuta itse osakkeenomistajan osakasaseman menettämistä.
Määrätyissä tilanteissa osakkeenomistajan on kuitenkin säilyttääkseen oikeutensa toimittava määräajassa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita yleensä siirtyneen osakkeen lunastusvaatimuksen esittäminen, päätöksentekoon liittyvän moitekanteen nostaminen sekä korvausvaatimuksen esittäminen.
Mikäli määräaikaa ei noudateta, ei osakkeenomistajalla ole oikeutta esittää vaatimusta määräajan päätyttyä.
Vaikka osakkeenomistaja ei käyttäisikään osakkeenomistajan oikeuksia, on hän siitä huolimatta velvollinen suorittamaan yhtiölle yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen päätösten mukaiset velvoitteet, jotka perustuvat hänen osakasasemaansa yhtiössä.
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen omataloyhtio.fi-uutiskirje:
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Osakeluettelo
Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.
Rakennusluvat ja ilmoitukset – pienremontin sudenkuopat: Osa 3
Remontin suunnittelussa ei riitä pelkkä budjetti ja aikataulu – myös lupa-asiat on syytä selvittää ennen työn aloittamista. Vaikka kyse olisi pienestä muutoksesta, lupa tai toimenpideilmoitus voi silti olla tarpeen. Tässä artikkelissa pureudumme siihen, milloin remontti vaatii viranomaisluvan ja milloin ei.
YM: osallistu kyselyyn ja anna kommenttisi rakentamisen vastuista pykäläluonnoksiin
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.
Asunto-osakeyhtiö
Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita yhtä tai useampaa rakennusta, joiden yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkaiden hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Lisäksi vaaditaan, että yhtiön jokainen osa-ke yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuttaa hallitsemaan määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistamasta rakennuksesta tai hallitsemasta kiinteistöstä. Jos edellä olevat edellytykset eivät täyty, osakeyhtiö ei ole asunto-osakeyhtiö.Asunto-osakeyhtiöihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (17.5.1991 / 809) sekä pääsääntöisesti vanhan osakeyhtiölain (734/1978) säännöksiä. Kuitenkin esim. asunto-osakeyhtiön sulautumisessa sovelletaan uuden osakeyhtiölain (624/2006) sisältöä.Asunto-osakeyhtiön osakepääoman tulee olla vähintään 8.000 euroa, joka on jaettava osakkeisiin. Osakkeella ei tarvitse olla nimellisarvoa, mutta se voidaan kuitenkin määrätä yhtiöjärjestyksessä.Osakkeiden vähimmäismäärä on kolme, ja niiden tulee olla saman mää-räisiä. Tietyn huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet kuuluvat samaan osakeryhmään.Osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa asunto-osakeyhtiön vel-voitteista. Osakas on kuitenkin velvollinen maksamaan yhtiölle yhtiö-vastiketta, jonka määräämisperusteet on merkittävä yhtiöjärjestykseen.
Tietosuoja paranee ja vertailu helpottuu energiatodistusrekisterissä
Rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annettuun lakiin on tehty muutoksia, jotka parantavat energiatodistustietojen saatavuutta ja energiatodistusten laatijoiden henkilötietojen suojaa.
Asunto-oy:n ja osakkeenomistajan vastuut
Asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajan välinen kunnossapitovastuu määritellään asunto-osakeyhtiölaissa.Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä kunnossapitovastuu toisin kuin laissa sanotaan. Osakkeenomistajan on viipymättä ilmoitettava yhtiölle havaitsemastaan huoneiston viasta tai puutteesta. Korjaamattomina kosteus- tai homevauriot helposti laajenevat moniin huoneistoihin tai yhtiön yhteisiin tiloihin. Siksi yhtiön kannattaa huolehtia korjausten tekemisestä tai teettämisestä vaikka kunnossapitovastuu olisikin osakkailla. Jos osakkeenomistaja laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, hän voi joutua korvaamaan myös yhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluvia korjauksia.
Onko taloyhtiössämme tapahtunut menettelyvirhe?
Yhtiökokouksessa keväällä 2018, minut valittiin taloyhtiön hallituksen jäseneksi. Yhtiökokouskutsussa luki, että hallitus on kokoontunut kaksi kertaa toimintakauden aikana mutta en ole kyseisiin kokouksiin kutsua saanut. Aikaisemmin sama toistunut mm. ikkunatyöryhmän kokouksissa. Tiedän mitä as. yhtiölaki tästä sanoo mutta mitä voin tehdä asialle, kun toiminta ei muutu?
LTO voidaan asentaa talvellakin
Piikkiön kauniin kivikirkon kupeessa sijaitsevaan kerrostaloon toteutettiin vuodenvaihteessa täydellinen lämpöremontti. 1970-luvun alussa rakennetun talon öljylämmitys- ja ilmanvaihtolaitteistot olivat tulleet käyttöikänsä päähän ja energiankulutusta haluttiin pienentää. Uudeksi lämmitysmuodoksi valittiin ekologinen maalämpö.
Miten toimia, kun yhtiöjärjestystä muutettiin vastoin lakia?
Mikä on oikea käytäntö tilanteessa, kun yhtiökokous on hyväksynyt uuden yhtiöjärjestyksen, vaikka lain edellyttämää kaikkien osakkaiden suostumusta ei tarvittaviin pykäliin ole saatu. Suostumuksen puuttuminen (suostumukset oli kerätty ennakkoon) ei ilmennyt kokouksessa, joka pidettiin etänä. Yhtiöjärjestystä ei käsitelty, todettiin vain määräenemmistöllä hyväksytyksi.Osakas moitti yhtiökokouspäätöstä ja toimitti protestin Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka suoritti vastuullaan olevat toimenpiteet. Rekisterinviranomaisena PRH:lla ei ole valtuuksia olla rekisteröimättä yhtiöjärjestystä ilman oikeuden päätöstä asiassa.Tilanne on ristiriitainen, kun AOYL:n mukaan mitätön päätös ei vaadi kanteen nostamista, eikä sitä saa panna käytäntöön. Rekisteröity yhtiöjärjestys ei siis tämän mukaisesti ole kaikilta osin lainmukainen. Menikö oikein?
Viikon kysymys: Lukituksen uusiminen - kustannukset osakkeiden vai ovien mukaan?
Taloyhtiössämme on tulossa lukituksen uusiminen keväällä 2012. Kuinka kustannukset jakautuvat? Osakkeiden mukaan vai sama kustannus asunnon koosta riippumatta? Kaikillahan on vain yksi kerrostaso-ovi ja yhteisten tilojen ovet ovat kaikilla samat. Maalaisjärkeni mukaan kustannus on sama asunnon koosta riippumatta.
Onko yhtiökokouksessa sanottavaa? Sen aika on taas
Kevään myötä yhä useamman taloyhtiön osakkaan postilaatikkoon tipahtaa kutsu yhtiökokoukseen. On siis aika kuulla, miten omaa omaisuutta hoidetaan. On myös aika päästä vaikuttamaan. Taloyhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kirjallinen kokouskutsu toimitetaan osakkaille ja tarvittaessa myös vuokralaisille yhtiöjärjestyksen mukaisesti.
Mitä maalämmöstä oikeasti ajatellaan? Vastaa 10 kysymykseen
Maalämpö kiinnostaa yhä useampia taloyhtiöitä ja syystä. Se voi pienentää lämmityskuluja, parantaa energiatehokkuutta ja tuoda pitkäaikaisia säästöjä. Mutta mitä mieltä sinä olet maalämmöstä? Miten aihe nähdään juuri teidän taloyhtiössänne?Geonova haluaa kuulla taloyhtiöiden osakkaiden, asukkaiden, hallitusten jäsenten, puheenjohtajien sekä isännöitsijöiden näkemyksiä maalämmöstä. Vastaa 10 kysymykseen – vastaaminen vie vain muutaman minuutin.Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 100 euron S-ryhmän lahjakortti.
Luetuimmat
Uusimmat