Yhtiökokouksen mitätön päätös
Rakentajan toimitus
Päivitetty 07.02.2025
Yhtiökokouksen päätös voi olla mitätön riippumatta moitekanteen nostamisesta. Uuden asunto-osakeyhtiölain 23-luvun 2 §:n nojalla päätös on mitätön eikä sitä tarvitse moittia jos
- päätökseen vaaditaan asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan kaikkien tai määrättyjen osakkeenomistajien suostumus, jota ei ole annettu tai
- kokoukseen ei ole toimitettu kokouskutsua ensinkään tai
- kokouskutsua koskevia säännöksiä ja määräyksiä on olennaisesti rikottu.
Osakkeenomistajalla, hallituksella, hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä on oikeus nostaa yhtiötä vastaan kanne, jossa vaaditaan tuomioistuinta vahvistamaan, että kokouksen päätös on em. syistä mitätön.
Esimerkkinä yhtiökokouksen päätöksen mitättömyydestä on parveketupakointia koskeva korkeimman oikeuden tuomio vuodelta 2008:
KKO:2008:7
Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen yksinkertaisella äänten enemmistöllä tekemä päätös, jolla oli yleisesti kielletty tupakointi asuntojen oleskeluparvekkeilla, oli asunto-osakeyhtiölain 48 §:n i momentin 2 kohdan nojalla mitätön.
Tähän tapaukseen sovellettiin ennen 1.7.2010 voimaan tullutta asunto-osakeyhtiölakia.
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Osakeluettelo
Yhtiön hallituksen velvollisuutena on uuden asunto-osakeyhtiölain 2-luvun 12 §:n nojalla huolehtia siitä, että taloyhtiössä on asianmukaisesti laadittu ja ylläpidetty osakeluettelo. Osakeluetteloon merkitään kaikki yhtiön osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä, huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, osakekirjan omistajan nimi ja postiosoite sekä luonnollisen henkilön ollessa omistajana syntymäaika ja oikeushenkilön rekisterinumero.Osakkeen aiempaa omistajaa koskevat osakeluettelotiedot on säilytettävä kymmenen vuotta alkaen siitä, kun osakkeen uusi omistaja on merkitty osakeluetteloon.Osakeluettelo on julkinen asiakirja, joten jokaisella osakasasemasta riippumatta on oikeus tutustua osakeluetteloon ja saada siitä jäljennös. Jäljennöksen toimittamisesta voidaan periä yhtiölle hallituksen hyväksymä kohtuullinen maksu.
YM: osallistu kyselyyn ja anna kommenttisi rakentamisen vastuista pykäläluonnoksiin
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen työ on edennyt vaiheeseen, jossa ympäristöministeriö pyytää kommentteja rakentamisen vastuita koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.
Asianajaja vastaa: Mikä on asukkaan oikeus terveelliseen sisäilmaan?
Viime vuosina on lehdistä saanut lukea suomalaisten terveysongelmista, jotka aiheutuvat kodin sisäilman huonosta laadusta. Ongelmia ovat aiheuttaneet etenkin aikaisemmilla vuosikymmenillä rakennetut talot, joissa ilmanvaihtoa ei ole huomioitu riittävästi sekä lisääntyvässä määrin myös liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat saasteet, jotka kulkeutuvat asuntojen sisäilmaan. Tässä artikkelissa asianajaja Markku Lappalainen vastaa kysymykseen taloyhtiöasukkaan oikeudesta terveelliseen sisäilmaan.
Vedenmittausratkaisun hankkiminen putkiremontin suuruinen investointi?
Usein luullaan älykkäiden ja energiatehokkaiden vedenmittausratkaisujen olevan putkiremontin suuruinen investointi taloyhtiölle. Näin ei kuitenkaan ole. Markkinoilla on tarjota kotimaisia ja älykkäitä vedenmittausjärjestelmiä ja rajapintaratkaisuja, jotka mahdollistavat taloyhtiöille energiatehokkaan vesitalouden kustannustehokkaasti.
Mitä yhteistä on autolla ja parvekelaseilla? Oskari Hyttinen Lumonilta kertoo
Otsikossa mainittu vertaus ei ole tarkoitettu hankalaksi päättelytehtäväksi, vaan hyvän keskustelun aihioksi. Yksinkertaisin vastaus on, että molempia pitää toki huoltaa tasaisin väliajoin, mutta miten ja milloin huolletaan parvekelasituksia? Lumon parvekelasitus on tehty kestämään, mutta hyväkin tuote kaipaa kuitenkin aika-ajoin huoltoa ja säätöä. Parvekelasien huolto antaa turvallisia ja viihtyisiä lisävuosia parvekkeelle.
Edullinen ja nopea
Yhä useammassa 1960- tai 70-luvulla rakennetussa taloyhtiössä pohditaan, kuinka pian ja millä tavalla betonielementtikerrostalon huonokuntoinen julkisivu kannattaisi korjata. Tämä ei ole ihme, sillä aikanaan nämä betonielementtikerrostalot suunniteltiin vain 30 vuoden käyttöiälle. Näiden rakennusten julkisivut ovat tulleet toinen toisensa perään tiensä päähän, joten korjattavaa riittää. Rakennukset ovat lisäksi huonosti eristettyjä, joten saneerauksen yhteydessä onkin järkevää parantaa myös energiatehokkuutta.Kerrostalon julkisivun saneeraus on sen verran kallis projekti, että korjausratkaisuissa tarkastellaan ennen kaikkea pitkäaikaiskestävyyttä. Käyttöiän pitäisi olla vähintään 50 vuotta, mutta yhä enemmän on alettu puhumaan jo 100 vuoden käyttöikätavoitteesta. Ammattinsa osaavat rakennuttajat asettavatkin nykyään tavoitteeksi vähintään sadan vuoden käyttöiän.
Luetuimmat
Uusimmat