• Etusivu
  • Osakas

Asianajaja vastaa: Mikä on asukkaan oikeus terveelliseen sisäilmaan?

Kaupallinen yhteistyö Velco
Julkaistu 09.11.2023Päivitetty 15.11.2023
Legistum Markku Lappalainen asianajaja

Markku Lappalainen, Legistum © Legistum

Viime vuosina on lehdistä saanut lukea suomalaisten terveysongelmista, jotka aiheutuvat kodin sisäilman huonosta laadusta. Ongelmia ovat aiheuttaneet etenkin aikaisemmilla vuosikymmenillä rakennetut talot, joissa ilmanvaihtoa ei ole huomioitu riittävästi sekä lisääntyvässä määrin myös liikenteen ja teollisuuden aiheuttamat saasteet, jotka kulkeutuvat asuntojen sisäilmaan. Tässä artikkelissa asianajaja Markku Lappalainen vastaa kysymykseen taloyhtiöasukkaan oikeudesta terveelliseen sisäilmaan.

Vastuunjako taloyhtiössä sisäilmasta

Omakotitalossa asuvien osalta vastuun kohdentuminen ei tuota ongelmia, mutta asunto-osakeyhtiöissä asuville ei ole aina selvää, miten vastuunjako asukkaan ja taloyhtiön välillä menee, ja mitä taloyhtiöltä ylipäänsä on mahdollisuus vaatia ja edellyttää.

Vastuunjako taloyhtiössä perustuu asunto-osakeyhtiölakiin, jonka mukaan taloyhtiö vastaa kunnossapidosta siltä osin kuin se ei kuulu osakkeenomistajalle. Taloyhtiön on siis pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Lisäksi taloyhtiö on velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Myös ilmanvaihdon suodattimien vaihto kuuluu nykyään taloyhtiön vastuulle.

Laki on kuitenkin yleispiirteinen eikä aina anna suoria vastauksia siihen, mitä esimerkiksi ilmanvaihdon kunnossapitovaatimus elävässä elämässä tarkoittaa. Laissa säädetystä vastuunjaosta voidaan myös poiketa yhtiöjärjestyksessä, vaikka se harvinaista onkin.

Terveydensuojelulaki ja asumisterveysasetus tarjoavat enemmän konkretiaa

Konkreettisemmin ilmanvaihdon ja puhtaan sisäilman osalta säännellään terveydensuojelulaissa ja asumisterveysasetuksessa. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisistä vaatimuksista säännellään terveydensuojelulain 7 luvussa seuraavasti:

Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Jos tilanne on sellainen, että asunnossa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä.

Lähde: Terveydensuojelulaki

Jos taloyhtiön asukas on käyttänyt asuntoaan normaalilla tavalla, on vastuu terveyshaittaa aiheuttavasta huonosta sisäilmasta ja terveyshaitan poistamisesta taloyhtiöllä, ellei yhtiöjärjestyksessä ole toisin määrätty. Laissa määritelty vastuu ei ole pelkkä ”kuollut kirjain”, sillä jos kiinteistön omistaja ei ryhdy toimenpiteisiin, voi asukas kääntyä kunnallisen terveystarkastajan puoleen.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa taloyhtiön ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin esimerkiksi sisäilmaa koskevan terveyshaitan selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Viime kädessä terveydensuojeluviranomainen voi jopa kieltää asunnon tai muun oleskelutilan käytön, jos huonosta sisäilmasta johtuvan terveyshaitan on syytä epäillä aiheuttavan välitöntä vaaraa rakennuksessa oleville eikä terveydensuojeluviranomaisen määräystä haitan poistamiseksi ole noudatettu.

Info

Info

Huono ilmanvaihto on terveysriski

Ilmanvaihdon tehtävä on kuljettaa pois sisällä syntyvät epäpuhtaudet ja kosteus, sekä tuoda uutta raikasta ilmaa poistuvan tilalle.

Yleisin puute vanhempien asuntojen ilmanvaihdossa liittyy puutteisiin korvausilman saannissa. Jotta ilmanvaihto toimisi, tulee asunnon oleskelutiloista, eli makuu- ja olohuoneista löytyä raitista ilmaa sisään tuovat korvausilmaventtiilit. Niiden kautta sisään tuleva ilma huuhtelee asuintilat virratessaan kohti keittiössä, WC- ja pesutiloissa sekä vaatehuoneissa sijaitsevia poistoilmaventtiileitä.

Jos korvausilmaventtiileitä ei ole, ne ovat rikki tai puutteellisesti mitoitettu, ilma vuotaa sisään epäpuhtaita reittejä kuljettaen mukanaan haitallisia epäpuhtauksia. Yleisimpiä reittejä ovat mm. rakenteiden epätiiviit liitoskohdat, ovien ja ikkunoiden raot, viemärit yms. Rakennusten liian suuri alipaine on yksi merkittävimmistä sisäilmaongelmien aiheuttajista.

Miten terveyshaitta määritetään ja mitä terveellinen sisäilma itseasiassa tarkoittaa?

Asumisterveysasetuksen mukaan mahdollista terveyshaittaa on arvioitava kokonaisuutena, mikä tarkoittaa sitä, että asunnon ilmanvaihdon toimivuutta arvioidaan usein mittaamalla sisäilman laadusta kertovia arvoja. Terveyshaittaa ei yleensä katsota olevan, jos mittaustulos on asetuksessa määrättyjen raja-arvojen sisällä.

Mittauksessa voidaan mitata esimerkiksi sisäilman kosteutta, hiilidioksidia, lämpötilaa ja ilman virtausnopeutta. Yleisesti voidaan sanoa, että ilmanvaihdon tulee olla sellaisella tasolla, että sisäilma vaihtuu koko oleskelualueella, jolloin riski esimerkiksi ilmanvaihdon toimimattomuudesta johtuvasta mikrobikasvusta on hyvin pieni.

Jos asukas perustellusti arvelee, että asunnon ilmanvaihto ei ole riittävä eikä sisäilman laatu ole hyvä, tulee asukkaan ilmoittaa siitä viivytyksettä taloyhtiölle.

Ilman asianmukaista suodatusta epäpuhtaudet kulkeutuvat sisäilmaan
Ilman asianmukaista suodatusta epäpuhtaudet kulkeutuvat sisäilmaan
© Velco
Tukittu ilmanvaihtokanava
Tukittu ilmanvaihtokanava
© Velco
Vaihtamatta jääneet suodattimet heikentävät ilmanvaihtoa
Vaihtamatta jääneet suodattimet heikentävät ilmanvaihtoa
© Velco
Info

Info

Testaa helposti ilmanvaihdon riittävyys

Hiilidioksidi kertoo nopeasti ilmanvaihdon riittävyydestä ja antaa asukkaalle konkreettista tietoa, siitä että, vaihtuuko asunnon ilma riittävästi. Asukas voi itse mitata asunnon hiilidioksidiarvoja siihen soveltuvalla mittarilla. Hiilidioksidin enimmäispitoisuudesta sisäilmassa on tehty viranomaispäätös, jonka mukaan tyydyttävän sisäilmantason rajana pidetään alle 1500 ppm:n tasoa.

Taloyhtiön vastuut sisäilmaan liittyvistä toimenpiteistä

Taloyhtiön tulee kantaa kustannukset sekä ongelman selvityksestä että ilmanvaihdon kuntoon laittamisesta, jos huonosta sisäilmasta voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa oleskeleville eikä taloyhtiö ole perustellusta vaatimuksesta huolimatta ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin asian selvittämiseksi ja korjaamiseksi.

Asukas ei kuitenkaan voi tilata tutkimuksia taloyhtiön lukuun, vaan taloyhtiön kieltäytyessä selvittämästä asiaa, asukas voi itse tilata tutkimuksen ja jos tutkimuksissa havaitaan esimerkiksi terveyshaittaa aiheuttavia vikoja ja puutteita, vaatia asiasta syntyneitä kustannuksia taloyhtiöltä.

Jos taloyhtiö viivyttelee selvitysten ja korjausten kanssa tai jopa kokonaan kieltäytyy korjaamasta kunnossapitovastuulleen kuuluvan, terveyshaittaa mahdollisesti aiheuttavan asunnossa olevan vian tai puutteen, voi taloyhtiö lisäksi joutua vahingonkorvausvastuuseen osakkaalle aiheutuvasta vahingosta.

Taloyhtiön vahingonkorvausvastuu voi koskea sellaisia asukkaalle aiheutuneita vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet taloyhtiön tuottamuksellisesta toiminnasta ajanjaksolla, jolloin taloyhtiö on pysynyt passiivisena terveyshaitan korjaamisen suhteen asukkaan ilmoituksen saatuaan. Tällaisia vahinkoja voi syntyä esimerkiksi sijaisasunnon hankinnasta ilmanvaihdon korjaamisen ajaksi.

Sisäilmaongelmat ovat nykyään todellinen haaste, koskivat ongelmat sitten ilmanvaihdon tehokkuutta tai esimerkiksi korvausilman riittävyyttä ja -venttiilien toimivuutta. Valitettavan yleistä on, että asukkaat eivät osaa tunnistaa ilmanvaihdon puutteita eikä toisaalta taloyhtiökään huolehdi tarkastusten säännöllisestä suorittamisesta.

Mikäli asukkaalla tulee erimielisyyksiä taloyhtiön kanssa esimerkiksi edellä mainituista vastuukysymyksistä, tulee asukkaan kääntyä asiassa asiantuntijan puoleen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oikeuksiensa valvomiseksi.

Yhteistyössä:

Automaattisesti ulkolämpötilan mukaan säätyvä Velco-korvausilmaventtiili on helppo tapa parantaa ilmanvaihtoa. Siinä on laadukas suodatin sekä tarvittaessa mukaan saa tehokkaan äänenvaimennuksen
Automaattisesti ulkolämpötilan mukaan säätyvä Velco-korvausilmaventtiili on helppo tapa parantaa ilmanvaihtoa. Siinä on laadukas suodatin sekä tarvittaessa mukaan saa tehokkaan äänenvaimennuksen
© Velco
Velco
Osakas
asuminen
ilmanvaihto
suodattimet
laki
sisäilma
painovoimainen ilmanvaihto
määräykset
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

Sisäilma mittaus
Testaa helposti ilmanvaihdon riittävyys
Sisäilman hiilidioksidipitoisuus on hyvä mittari, kun halutaan arvioida ilmanvaihdon toimivuutta. Kun mittari näyttää selkeästi kohonnutta hiilidioksiditasoa, se viittaa siihen, että tilojen ilmanvaihto ei toimi riittävän tehokkaasti. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin ilmanvaihdon parantamiseksi.
201012_23908.jpg
Suomen Terveysilma mukaan Omataloyhtiö.Fi:hin
Eräs asumisviihtyisyyden tärkeimmistä elementeistä on hyvä sisäilma. Huono sisäilman laatu aiheuttaa merkittäviä haittoja niin rakennusten kuntoon kuin ihmisten terveyteen. Huolehtimalla korvausilman saannista voidaan näihin asioihin vaikuttaa paljonkin.Jätä yhteydenottopyyntö Suomen Terveysilmalle...Osta venttiilit ja vaihtosuodattimet Jäsentukusta
20111_23968.jpg
Vaivaton tapa parantaa ilmanvaihtoa
Puinen tuuletusluukku ikkunan kyljessä on nimenomaan suomalaisten talojen tyypillinen ratkaisu, johon muualla maailmassa harvemmin törmää. Meillä ne ovat olennainen osa 1970-80-luvuilla rakennettujen rivitalojen ja kerrostalojen ikkuna-arkkitehtuuria. Korvausilman saannin parantamiseen puinen tuuletusluukku tarjoaa vaivattoman ja edullisen mahdollisuuden Terveysilman VELCO VTR-100 asennuspaketin avulla.
isä ja lapset leikkimässä sohvalla
Mitä kuivalle sisäilmalle voi tehdä?
Talven koleuden ja pakkasten saapumisen moni huomaa kehossaan. Iho kuivuu, silmät oireilevat ja hengitystieongelmia alkaa ilmaantua. Yhtenä syynä tähän on nykykotien sisäilman liian alhainen kosteus.
asbestipitoinen kattolevy sekä rakennuspiirustus
Purkukartoitus – mikä se on ja milloin sitä tarvitaan?
Pelkkä nimi antaa jo vihjeen siitä, mitä purkukartoitus tarkoittaa. Ennen rakennuksen purkamista on tehtävä kartoitus, jossa tunnistetaan vaaralliset haitta-aineet sekä purkumateriaalit. Kartoitus on laillinen velvoite uuden maankäyttö- ja rakennuslain (KRL) myötä. Laki astuu voimaan 1.1.2025 ja sen nimike on nyt muutettu. Uusi on Alueidenkäyttölaki. Nyt purkukartoitus on huomioitava jo heti hankesuunnitteluvaiheessa. Lisäksi lokakuussa 2022 uudistui haitallisia aineita käsittelevä RT-kortisto, ja listalle tuli lisää tutkittavia yhdisteitä.
20195_57737.jpg
Puhdasta korvausilmaa myös katupölykaudella
Suomessa pitkä siitepölykausi sekä keväinen katupöly aiheuttavat kuormituspiikin ilmanvaihdon suodattimille.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton