RAKLI ry:n ja ympäristöministeriön solmima green deal edistää kestävää purkamista
Ympäristöministeriö ja RAKLI ry tiedottavat
Ympäristöministeriö ja RAKLI ry solmivat tänään green deal -sopimuksen materiaalitehokkuuden edistämiseksi purkamisessa. Päätavoite on lisätä purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä kannustamalla toimijoita laatimaan purkukartoitus ainakin kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa.
Green deal kannustaa myös käyttämään entistä tehokkaammin verkkopohjaisia maanlaajuisia vaihdanta-alustoja. Tavoitteena on, että purkumateriaaleista raportoitaisiin tulevaisuudessa esimerkiksi Materiaalitoriin, josta ne voidaan löytää hyödynnettäväksi.
"Solmittava green deal on päänavaus uudelle toimintakulttuurille rakennusosien ja purkumateriaalien uudelleenkäyttämiseksi ja kierrättämiseksi. Uskon ja toivon, että mahdollisimman moni toimija ilmoittautuu rakentamisen kiertotalouden edelläkävijäksi ja sitoutuu sopimuksen toimenpiteisiin", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.
"Jäsenkuntamme on sitoutunut toimimaan vastuullisuuden edelläkävijänä, ja kestävän purkamisen green deal on osoitus ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien sekä säädöksiä valmistelevien tahojen yhteistyöstä ja tavoitteesta edistää kiertotaloutta koko rakentamisen elinkaaressa. Tämä on yksi askel kiinteistö- ja rakentamisalalta kohti EU:n kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttamista", toteaa RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen.
RAKLIn jäsenistä ensimmäisinä sopimukseen sitoutuvat Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Ylva ja OP Kiinteistösijoitus Oy.
Purkukartoitus auttaa uudelleenkäyttämään ja kierrättämään
Ympäristöministeriön tavoitteena on luoda hyvät edellytykset rakennus- ja purkumateriaalien korkeatasoiselle hyödyntämiselle. Ministeriön kolme uutta opasta sisältävät ohjeet materiaalitehokkaaseen purkamiseen. Purkukartoitus on uusi vapaaehtoinen menettelytapa inventoida purkamisessa syntyviä materiaaleja ja arvioida niiden hyödynnettävyyttä. Purkukartoituksen käytön edistäminen onkin green deal -sopimuksen tärkeä tavoite.
Purkukartoituksessa arvioidaan purkamisessa ja korjausrakentamisessa syntyvät haitalliset aineet ja purkumateriaalit sekä niiden uudelleenkäyttö ja kierrätettävyys. Purkukartoituksen laatiminen hyvissä ajoin ennen purkamista antaa nykyistä paremmat edellytykset käyttää uudelleen ja kierrättää purkumateriaaleja sekä hallita purkuprosessia.
Rakentamisen osuus noin puolet käytetyistä luonnonvaroista
Rakentaminen käyttää merkittävästi maailman luonnonvaroja, ja rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Kiertotalouden keinoin voidaan tehokkaasti vähentää luonnonvarojen kulutusta ja ilmastopäästöjä.
Maassamme syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta noin 85 prosenttia syntyy korjaamisessa ja kokonaisten rakennusten purkamisessa. EU:n jätedirektiivi edellyttää vaarattoman rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisasteen nostamista vähintään 70 prosenttiin kuluvana vuonna. Viimeisen arvion mukaan rakennus- ja purkujätteiden hyödyntämisaste materiaalina oli vuonna 2017 noin 54 prosenttia.
Lisätietoja:
Yliarkkitehti Harri Hakaste, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 0295 250 074
Tekninen johtaja Mikko Somersalmi, RAKLI ry, etunimi.sukunimi@rakli.fi, p. 040 7207 645
Green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän välillä. Tavoitteena on yhdessä edistää kestävän kehityksen tavoitteita etsimällä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi. Sopimusten avulla voidaan tehostaa nykylainsäädännön toimeenpanoa tai täydentää sitä. Sopimuksissa voidaan myös asettaa lainsäädäntöä ankarampia tavoitteita sekä saavuttaa tietyt tavoitteet ilman lisäsääntelyä. Sopimusosapuolet sitoutuvat kunnianhimoisiin ja seurattaviin tavoitteisiin, joilla tähdätään ympäristön ja yhteiskunnan kannalta merkittäviin vaikutuksiin. Green deal -sopimuksilla haetaan verrattain nopeasti saavutettavissa olevia tuloksia, joiden seurannasta sovitaan sopimuksessa. Sopimuksissa sovitaan sopimusosapuolten ja sopimukseen sitoumuksella sitoutuvien yritysten, kuntien ja muiden yhteisöjen toimenpiteistä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 07.02.2020
Aiheeseen liittyvää
Puun uudet pintakäsittelyt -innovaatiokilpailu: voittaja kehitti haastajan punamullalle
Miksi maalämpö yleistyy suurien kiinteistöjen lämmönlähteenä?
Vinkki: takkavaihtoehtoja myös mökkiolosuhteisiin
Viikon kysymys: Kuka vastaa peruskorjausten viivästymisestä?
Ministeri Mikkonen: Komission ehdotus ilmastolaiksi tärkeä askel kohti hiilineutraalia Eurooppaa, mutta 2030-tavoitteen kiristystä kiirehdittävä
Vanha tulisija ja piippu uudelleen käyttöön
Luetuimmat
Uusimmat