Taloyhtiöiden energiansäästöä käsiteltiin webinaarissa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 04.02.2025
20215_70792.jpg

Omataloyhtiö.fi järjesti huhtikuussa 2021 taloyhtiöiden energiansäästö webinaarin. Illan aikana käsiteltiin vedenkulutusta, kaukolämpöä ja ilmanvaihtoa. Koostimme illasta tiiviin tietopaketin ja artikkelin lopusta pääset katsomaan webinaaritallenteen.

Veden lämmittämiseen kuluu valtaosa taloyhtiön energiasta

Vedenkulutus on ajankohtainen aihe viime syksynä voimaan tulleiden EU-direktiivi muutosten myötä. EU:n energiatehokkuusdirektiivi on määrännyt, että vesimittarit tulee asentaa taloyhtiöihin niin uudiskohteissa (2011) kuin saneerauskohteissa (2013). Direktiiviä on taloyhtiöissä tulkittu niin, että vesimittarit on asennettava, mutta ei otettava käyttöön.

EU:n energiatehokkuusdirektiivin muutosdirektiivin edellyttämät lakimuutokset tulivat Suomessa voimaan 23.11.2020. Uusiin moniasuntoisiin rakennuksiin asennetaan jatkossa etäluettavat huoneistokohtaiset veden kulutusmittarit sekä lämpimälle että kylmälle vedelle. Uudistuksen tavoitteena on energiatehokkaampi veden- ja lämmönkulutus. Samalla vesilaskutuksessa siirryttäisiin kulutukseen perustuvaan laskutukseen.

Vähentämällä vedenkulutusta saadaan merkittävää säästöä energiankulutuksessa. Jo 30 %:n säästö vedenkulutuksessa on 10 %:n säästö energiassa. Sääntöjen mukaan vain lämpimän vedenkulutus pitää mitata, mutta Suomessa edellytetään myös kylmän veden mittausta. Näin pystytään vaikuttamaan kokonaisvedekulutukseen ja saadaan aikaiseksi oikeudenmukainen laskutus.

Vettä kulutetaan Suomessa keskimäärin 130 litraa vuorokaudessa per henkilö. Kyse on kuitenkin keskiarvosta, joten kulutustottumukset vaihtelevat huimasti! Vedenkulutus voi vaihdella jopa alle 50 litrasta vuorokaudessa pitkälle yli 500 litraan henkilöä kohti.

Huoneistonäytön tai mobiilisovelluksen avulla vedenkulutusta tarkkailemalla saa tarkan käsityksen siitä, paljonko vettä taloudessa kulutetaan. Kun asukas alkaa saamaan laskun vedestä kulutuksen mukaan, alkaa hän kiinnittämään huomiota kulutustottumuksiin. Kulutusta seuraamalla on helppo muuttaa omia kulutustottumuksiaan ja yleensä taloyhtiön vedenkulutus putoaa keskimäärin 30% vesilaskutuksen aloittamisen seurauksena.

Lue lisää Verton huoneistokohtaisista vesimittareista >>

Viisi viisasta syytä valita kaukolämpö

Uuden sukupolven kaukolämpö perustuu fossiilisten energianlähteiden korvaamiseen älykkäillä ja joustavilla ratkaisuilla, mm. hukkalämpöjä, uusiutuvaa sähköä, geotermistä energiaa ja bioenergiaa hyödyntäen. Tekoäly optimoi kaukolämpöjärjestelmän toimintaa.

Taloyhtiön vastikkeista 30-40 % muodostuu lämpimän käyttöveden ja lämmityksen kustannuksesta. Siksi on tärkeää, että lämmitys toimii tehokkaasti ja tasaisesti ilman turhaa kulutusta tai ylilämmitystä. Kauko­läm­pöi­sessä taloyh­tiössä energiaa voi säästää ilman suuria inves­tointeja. Käytet­täessä lämmi­tys­lait­teita oikein, energiaa säästyy ilman, että mukavuu­desta ja terveel­li­sestä asumi­sesta tarvitsee tinkiä. Jokainen asukas voi omilla käyttö­tot­tu­muksillaan vaikuttaa lämmön­säästöön asuin­mu­ka­vuu­desta tinki­mättä.

Tässä viisi vinkkiä lämmön säästöön:

1. Jaa lämmön säästövinkit asukkaille

  • Jaa energiatietoutta taloyhtiön asukkaille
  • Yhden asteen pudotus säästää energiaa noin 5 %
  • Kiinnitä huomiota sopivaan sisälämpötilaan. Suosituslämpötilat: oleskelutila 20–22 °C, makuuhuone 18–20 °C, porrashuone 17–18 °C, varasto 12 °C, autotalli 5 °C
  • Älä läträä lämpimällä vedellä
  • Parvekelasit ja rappukäytävän ulko-ovi kannattaa pitää kiinni
  • Jos matkustat useamman päivän, voit säätää patteritermostaatit pienemmälle

2. Seuraa lämmön kulutusta3. Seuraa jäähtymää

  • Seuraa erityisesti sääkorjattua eli normeerattua kulutusta, joka auttaa näkemään energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutuksen lämmönkulutuksessa.
  • Muista seurannassa ottaa huomioon sekä energiankulutuksen että kustannukset

Jäähtymällä tarkoitetaan kaukolämmön tulo- ja paluuveden välistä lämpötilaeroa.

  • Jäähtymä tulisi olla:
    • Lämmityskaudella vähintään 25 °C
    • Kesäaikana 15–30 °C
    • Jos jäähtymä on alle näiden arvojen kannattaa ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön tai lämmöntoimittajaan ja kysyä mistä tämä johtuu. Miksi jäähtymä ei ole riittävän iso.
  • Jäähtymätiedon löydät laskulta, Oma Fortum-palvelusta sekä kysymällä omalta lämpöyhtiöltäsi
  • Jäähtymää seuraamalla varmistetaan laitteiden/siirtimen toiminta

4. Tasapainota lämmitysverkosto5. Hyödynnä energiatehokkuuspalveluja

  • Lämmitysverkoston epätasapaino ja suuret lämpötilaerot rakennuksen eri osissa aiheuttavat turhan kulutuksen lisäksi huonot asuinolosuhteet.
  • Lämmitysverkoston perussäädöllä varmistetaan, että verkoston vesi kiertää jokaisen lämmityspatterin kautta ja lämmitys jakautuu tasaisesti talon eri osissa.
  • Hyvin säädetyn ja tasapainossa olevan lämmitysverkoston ansiosta kiinteistön huoneistojen lämpötila pysyy tasaisena lämmityskaudella, saadaan säästöjä ja asukkaiden viihtyvyys paranee.
  • Lämmityksen optimointipalvelu Fortum SmartLiving perustuu asuntojen olosuhteiden mittaukseen sekä tekoälypohjaiseen etävalvontaan ja säätö-menetelmään. Tekoäly löytää aina energiatehokkaimman tavan saavuttaa halutut olosuhteet käyttäen hyödyksi mittausdataa, sääennustetta ja oppivia algoritmeja.
  • Järjestelmä ohjaa patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa ja korvaa aikaisemman säätökäyrän.

Lue lisää

Fortumin kaukolämmöstä >>

Energiatehokas ilmanvaihtosaneeraus

Tiesitkö, että nelihenkinen perhe tuottaa vuorokaudessa niin paljon vesihöyryä, että se vastaa 10-12 litraa vettä. Jo tämän vuoksi ilmanvaihdon pitää olla huippukunnossa. Sen lisäksi vietämme suurimman osan ajasta sisällä, jolloin ilmanvaihto vaikuttaa suuresti asumismukavuuteen.

Hyvä ilmanvaihto poistaa hajut ja kosteuden, lämmittää ja suodattaa tuloilman sekä mahdollistaa tarpeenmukaisen käytön. Se on helppokäyttöinen, helppo huoltaa sekä hiljainen. Tärkeintä on myös, että hyvä ilmanvaihto säästää energiaa.

Ilmanvaihtosaneerausta suunniteltaessa kannattaa miettiä huoneistokohtaiseen ilmanvaihtoon, jolloin joka asunnossa on oma ilmanvaihtokone. Taloyhtiö ei tarvitse erillistä konehuonetta ja tilantarve on pieni. Ilmanvaihto on asukkaan tarpeen mukaan säädettävissä ja ulkoilma tulee hallitusti sisälle ilmanvaihtokoneen kautta, jolloin ei synny alipainetta. Tuloilma saadaan lämmitettyä ja suodatettua. Näin vältytään kylmän ilman aiheuttamasta vedon tunteesta. Energiankulutus myös pienenee asuntokohtaisella ilmanvaihdolla, koska jokainen voi säätää ilman vaihdon tilakohtaisesti.

Talotuuletin voidaan myös korvata ilmanvaihtokoneella. Tällöin ilmanvaihtokone lämmön talteenotolla asennetaan lieden yläpuolelle. Talotuulettimen alkuperäinen poistoilmakanavisto säilytetään ja asennetaan vain uudet ulko- ja tuloilmakanavat. Liesikuvun pitää vain soveltua rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmään.

98 % asukkaista on erittäin tai melko tyytyväisiä sisäilman laatuun lämmöntalteenottojärjestelmän asentamisen jälkeen.

Info

Info

Ilmanvaihdon energiansäästömahdollisuudet esimerkkilaskelma:
Ilmanvaihdon energiankulutus 38 l/s (Lähde: VTT:n sertifikaatti, Etelä-Suomi, Vallox 096 MC):

  • IV-energian tarve vuodessa/asunto 5 600 kWh/v
  • LTO energiansäästö (75%) 4 200 kWh/v

Ilmanvaihtokoneen energiankulutus:

  • Levylämmönvaihdin 0 kWh/v
  • Puhallinenergia 340 kWh/v
  • Tuloilman lämmityspatterin energiankulutus 70 kWh/v

Energiansäästö taloyhtiössä:

  • 30 asuntoa (30 x 4 200 kWh) n. 126 000 kWh/v
  • Vedenkestävää energiatehokkuutta taloyhtiöihin, toimitusjohtaja Antti Salakka, Verto
  • Viisi viisasta syytä valita kaukolämpö, myyntijohtaja Timo Kivi, Fortum Power and Heat Oy
  • Energiansäästöä ilmanvaihtosaneerauksella, koulutuspäällikkö Ali Aaltonen, Vallox Oy

Tilaa esite

Antamasi tiedot välitetään artikkelissa mainitulle yritykselle jatkokäsittelyyn.

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Henkilö punaisessa talvitakissa
Mitä tulee huomioida siirryttäessä kaukolämmöstä maalämpöön?
Kaukolämpö siirtyy asteittain matalalämpöön, eli 115 asteesta 90 asteeseen. Mitä matalalämpöön siirtyminen tarkoittaa kaukolämmössä oleville taloyhtiöille? Muutos on hyvä huomioida silloin, kun kaukolämmönjakokeskuksen uusinta on edessä. Uusia lämmitysjärjestelmiä harkittaessa on myös hyvä miettiä kaukolämmön ohessa lämpöpumppujen eli hybridijärjestelmien hyödyntämistä. Lisää hybridijärjestelmien hyödyntämisestä ja kaukolämmön matalalämpöön siirtymisessä tässä artikkelissa.
20195_57762.jpg
Ilmanvaihto viilennyksellä ja käyttöveden lämmitys - yhdellä laitteella
Helposti tulee ajatelleeksi, että 15 – 20 vuotta vanha rivitaloasunto tuntuu varsin uudelta ja talotekniikaltaan ajantasaiselta asunnolta. Näin ei välttämättä kuitenkaan ole. Vaikka rakennus itsessään kaikkine rakennusosineen voi olla hyvässäkin kunnossa, taloteknisten laitteiden osalta kehitystä on tapahtunut paljon viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Pääsääntöisesti ainakin viilennyslaitteisto puuttuu tämän ikäisistä rivitaloissa.
Taajama
Kaukolämmönjakokeskus – milloin tulee vaihto eteen ja mitä huomioida vaihtoa harkittaessa?
Laitteet, kuten kaukolämmönjakokeskuskin, tulee jossain vaiheessa tiensä päähän. Mutta mistä tietää milloin kaukolämmönjakokeskus tulee vaihtaa ja mitkä ovat ensimmäiset merkit vaihtoajan lähestymisestä? Mitä on hyvä huomioida uutta valittaessa? Kannattaako nykyisen lämmönjakokeskuksen vaihto uuteen, vaikka vaihtoaika ei olisikaan umpeutumassa?
Kaunis talvinen maisema, jossa etualalla lämpömittari näyttää pakkaslukemia.
Näin pakkanen vaikuttaa kotiisi: lämpöpumppu ei toimi, takka kuumenee, runko paukkuu..
Kun pakkanen kiristyy tarpeeksi, voi arkeen ilmaantua kaikenlaisia ongelmia. Omaan ja lasten pukeutumiseen kuluu yllättävän paljon aikaa, autot eivät käynnisty, kuiva sisäilma kiusaa ja tekisi mieli vain lämmitellä takkatulen ääressä.
Taajama
Kaukolämmönjakokeskus – milloin tulee vaihto eteen ja mitä huomioida vaihtoa harkittaessa?
Laitteet, kuten kaukolämmönjakokeskuskin, tulee jossain vaiheessa tiensä päähän. Mutta mistä tietää milloin kaukolämmönjakokeskus tulee vaihtaa ja mitkä ovat ensimmäiset merkit vaihtoajan lähestymisestä? Mitä on hyvä huomioida uutta valittaessa? Kannattaako nykyisen lämmönjakokeskuksen vaihto uuteen, vaikka vaihtoaika ei olisikaan umpeutumassa?
20198_59371.jpg
Ohuemmalla seinäratkaisulla lisää huoneneliöitä
Uusi järjestelmä antaa mahdollisuuden toteuttaa mm. huoneistojen väliset seinärakenteet ohuempina ja selkeästi paremmilla ominaisuuksilla. Mistä siis on kyse?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton