Taloyhtiöiden rakennetutkimus OSA 1

Rakennus ja sen asukkaat voivat hyvin, kun talossa tehdään tarvittavat huollot määräajoin. Vuosien mittaan tulee tarve myös isompiin korjaustöihin. Kun taloteknisissäjärjestelmissä havaitaan ongelmakohtia, on niihin reagoitava, jotta asumisterveys- ja viihtyvyys eivät vaarannu. Kokeneen ammattilaisen toteuttama tarvekartoitus on ensi askel rakennuksen tilanteen ja saneeraustarpeen selvittämisessä. Korjaushankkeen tullessa ajankohtaiseksi, on ensiarvoisen tärkeää valita projektin vetäjäksi luotettava toimija, joka ajattelee vain yhtiön etua.

Kun kotona on miellyttävän lämmin, ei tule ajatelleeksi lämmityskuluja – näinhän se yleensä menee. Lämmityksen sujuessa kuin itsestään ilman, että sen eteen joutuu itse fyysisesti ponnistelemaan esimerkiksi polttopuutalkoiden merkeissä, ei ehkä ole niin helppoa huomata lämmitykseen kuluvaa energiaa. Totuus on, että energia- ja vesikulut muodostavat noin 30–40 % hoitokuluista kaukolämmitetyssä kerrostaloyhtiössä. Säästämisen mahdollisuus kuitenkin on.

Kyseessä on viiden perheen rivitalo, rakennusvuosi 1980. Boilerin (joka asunnossa oma) ylivuotoputki oli tukkeutunut ilmeisesti 2 - 3 vuotta sitten ja tihkunut hiljalleen yli. Vuoto tapahtui asunnossa, jonka osakas toimi myös isännöitsijänä: Vuoto tapahtui siksi, että boileri olisi pitänyt vaihtaa jo vuonna 2008, mutta tehtiin vasta 2011 kun vuoto havaittiin.Tästä aiheutui myös homevaurioita. Tapauksesta aiheutui iso remontti piikkauksineen ja monen viikon kuivauksineen. Remontin aikana jouduttiin asunnossa uusimaan saunan ja pesuhuoneen seinä, kaakeloimaan pesuhuoneen seinä ja molempien lattiat, sekä vaatehuoneen ja makuuhuoneen lattiapinnoitteet. Boileri sijaitsi vaatehuoneessa. Isännöitsijä irtisanoi itsensä 9.9.2011. Remontin kustannukset ovat noin 20 000 euroa, josta vakuutusyhtiö korvasi taloyhtiölle 70 %. Miten voidaan noudattaa kohtuullistamispykälää? Remontin jälkeen asunto on aivan kuin uusi, joten miten voidaan laskea asunnon arvonnousu?

Mitä tehdä kun isännöintitoimisto ja sen isännöitsijät eivät tunne ja ole noudattaneet vastuunjakotaulukkoa ym.?Rivitaloyhtiömme isännöitsijätoimiston isännöitsijät eivät tunne vastuunjakotaulukkoa, vaan ovat maksaneet mm. asukkaille kuuluvia kuluja taloyhtiön tililtä, sekä takuuaikana rakennuttajalle kuuluvia kuluja, esim. vesijohtojen jäätymiskuluja ym. yhteensä yli 25 000 euron edestä, rakennuksien valmistumisesta 2008 lähtien.Mitä voimme tehdä asian kuntoon saamiseksi?

Asumme taloyhtiössä, joka koostuu viidestä erillisestä pientalosta. Yhtiöjärjestyksessämme taloyhtiön ja osakkaan välisestä vastuunjaosta on määritetty, että osakas vastaa itse hallinnoimansa rakennuksen ja sen piha-alueen rakenteista, laitteista, yms. tekniikasta, korjauksista ja kunnossapidosta lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia. Yksi poikkeuksista on, että sähkökaapeli pääkeskukselta (joka sijaitsee erillisessä yhteisessä ulkorakennuksessa yhteisellä tontilla) osakkaan hallinnoiman rakennuksen sulaketauluun asti sekä kytkentä sulaketaulun pääkytkimeen kuuluu yhtiölle. Yhtiön vastuu päättyy siis kytkentään asuntokohtaisessa sulaketaulussa. Kukin osakas vastaa suoraan hallinnoimansa talon sähkönkulutuksesta.Haluamme asentaa hallinnoimaamme pientaloon, suoraan omaan sähkötauluumme sähköauton latauspisteen. Tuleeko tähän saada as oy hallitukselta lupa tässä tapauksessa? Nykyinen pientalokohtainen sähkötaulun kapasiteetti riittää sellaisenaan latauspisteelle eli mitään taloyhtiön vastuulla olevaa ei tarvitse muuttaa ja asennus siis suoritetaan suoraan hallinnoimamme pientalon sähkötauluun, jonka kulutuksesta vastaamme itse.

Usein toimimattomaan tai puutteelliseen ilmanvaihtoon havahtuu vain osa taloyhtiön asukkaista. Monissa tapauksissa ilmanvaihdon puutteet huomataan parhaiten juuri, kun asunto on hankittu. Tunkkaiseen tai muuten heikkolaatuiseen sisäilmaan nimittäin tottuu yllättävän nopeasti.Mikä sitten on oikea reitti lähteä selvittämään ilmanvaihdon parantamista?