Taloyhtiön tilinpäätös

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.02.2025
20114_25332.jpg

Yhtiökokous on taloyhtiön ylin päättävä elin ja osa yhtiökokoukselle kuuluvista taloyhtiön asioista on sellaisia, jotka tulee vuosittain käsitellä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus ovat juuri näitä varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja usein se ajoittuu keväälle.

Taloyhtiöiden tulee laatia tilinpäätös ja toimintakertomus kirjanpitolain ja asunto-osakeyhtiölain säännösten mukaan. Taloyhtiön tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen, näiden liitetiedot. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot taloyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatii isännöitsijä hallituksen ohjeiden mukaisesti tai, jos isännöitsijää ei ole valittu, hallitus, ja se esitetään yhtiökokoukselle, joka päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä. Taloyhtiön tilinpäätöstä laadittaessa on hyvä muistaa, että suurin osa tilinpäätöksen käyttäjistä, eli osakkaat, eivät ole tottuneita tilinpäätösten lukijoita ja siitä syystä selkeäkielisyyteen ja yksinkertaisuuteen tulisi panostaa.

Osakkaiden tehtävänä on myös päättää yhtiökokouksessa vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle sekä isännöitsijälle, ja tätä päätöksentekoa varten on hyvin tärkeää, että osakkaat ymmärtävät miten yhtiön taloutta on tilikauden aikana hoidettu.

Tilinpäätös

Taloyhtiön talousraportointi perustuu kirjanpitosääntöihin, ja suurin osa taloyhtiöistä noudattaa kiinteistön tuloslaskelmakaavaa. Tämä tarkoittaa, että yhtiön tulot, kuten vastikkeet, vuokrat ja muut käyttökorvaukset, merkitään kiinteistön tuottoina.

Näiden jälkeen laskelmassa näkyvät mahdolliset luottotappiot ja muut oikaisut. Sen jälkeen listataan taloyhtiön hoitokulut, kuten henkilöstö-, huolto-, siivous- ja lämmityskulut. Kun hoitokulut on vähennetty tuloista, saadaan ensimmäinen tärkeä summa, käyttökate (tai hoitokate), joka kertoo, kuinka paljon yhtiölle jää rahaa ennen suurempia investointeja ja lainanhoitokuluja.

Seuraavaksi tuloslaskelmassa näkyvät poistot ja arvonalentumiset (esimerkiksi rakennusten kulumisen laskennallinen vähennys), rahoitustuotot ja -kulut (esimerkiksi lainojen korkomenot), mahdolliset satunnaiset erät ja tilinpäätöksen verot. Lopulta saadaan selville, onko tilikauden lopputulos voitollinen (ylijäämä) vai tappiollinen (alijäämä).

Taloyhtiön toinen keskeinen talousasiakirja on tase, joka kertoo yhtiön varallisuuden ja velat tilinpäätöshetkellä. Taseessa on kaksi puolta:

Vastaavaa (varat):

  • Kiinteistöt, maa-alueet ja muu taloyhtiön omistama omaisuus.
  • Rahavarat, kuten pankkitilit ja kassavarat.
  • Vastikesaamiset ja muut saatavat.

Vastattavaa (rahoitus):

  • Oma pääoma, joka koostuu esimerkiksi osakepääomasta, rakennusrahastosta ja kertyneistä voitoista.
  • Vieras pääoma, joka sisältää esimerkiksi taloyhtiön ottamat lainat ja muut velat.

Lisäksi taloyhtiön tilinpäätökseen sisältyy liitetietoja, joissa kerrotaan muun muassa yhtiön antamista panttauksista, velkojen vakuuksista ja mahdollisista vastuista. Jos yhtiöllä on ulkomaanrahan määräisiä varoja, ilmoitetaan myös, millä tavalla ne on muutettu euroiksi.

Näiden tietojen perusteella osakkaat voivat seurata taloyhtiön taloudellista tilannetta ja varmistaa, että yhtiön varoja hallinnoidaan vastuullisesti.

Mitä lukuja osakkaan kannattaa seurata?

Taloyhtiön osakkaana kannattaa seurata erityisesti seuraavia taloudellisia lukuja, koska ne vaikuttavat suoraan vastikkeisiin, remonttien suunnitteluun ja yhtiön talouden kestävyyteen.

1. Vastiketulot ja hoitokulut

Mistä ne kertovat?

  • Vastiketulot (hoito- ja pääomavastikkeet) ovat yhtiön keskeisin tulonlähde.
  • Hoitokulut sisältävät kaikki juoksevat menot, kuten lämmityksen, huollon, vakuutukset ja kiinteistöveron.

Miten ne vaikuttavat osakkaisiin?

  • Jos hoitokulut ovat suuremmat kuin vastiketulot, yhtiö voi joutua nostamaan vastikkeita tai ottamaan lainaa.
  • Korkeat hoitokulut voivat tarkoittaa, että kiinteistönhoidon kustannuksia pitäisi tarkastella kriittisesti.

2. Käyttökate (hoitokate)

Mistä se kertoo?

  • Käyttökate = tulot – hoitokulut
  • Käyttökate osoittaa, kuinka paljon yhtiölle jää rahaa päivittäisten kulujen jälkeen.

Miten se vaikuttaa osakkaisiin?

  • Positiivinen käyttökate tarkoittaa, että yhtiö selviää kuluistaan ilman lisärahoitusta.
  • Negatiivinen käyttökate voi tarkoittaa vastikkeiden korotuksia tai lainanottoa.

3. Taloyhtiön lainat ja lainanhoitokulut

Mistä ne kertovat?

  • Taloyhtiön velkamäärä ja sen hoitokulut näkyvät taseessa ja tuloslaskelmassa.
  • Lainanhoitokulut sisältävät lyhennykset ja korot.

Miten ne vaikuttavat osakkaisiin?

  • Suuri velkamäärä voi tarkoittaa, että yhtiöllä on paljon remontteja tai hankintoja tehtynä.
  • Korkeat lainanhoitokulut voivat nostaa pääomavastikkeita.
  • Uuden osakkaan kannattaa tarkistaa yhtiölainojen määrä ennen asunnon ostamista.

4. Korjausvastike ja korjausvelka

Mistä ne kertovat?

  • Korjausvastike on osakkaiden maksama rahasto yhtiön tulevia remontteja varten.
  • Korjausvelka tarkoittaa, että tarvittavia remontteja on jäänyt tekemättä ja ne voivat aiheuttaa tulevia kustannuksia.

Miten ne vaikuttavat osakkaisiin?

  • Jos korjausvastiketta ei kerätä, isoja remontteja voi tulla yllättäen ja vaatia lisämaksuja.
  • Suuri korjausvelka voi tarkoittaa lähivuosina edessä olevia isoja remontteja ja vastikkeiden nousua.

5. Tase ja oma pääoma

Mistä ne kertovat?

  • Taseen vastaavaa-puoli kertoo, mitä yhtiö omistaa (kiinteistöt, rahavarat, saatavat).
  • Vastattavaa-puoli kertoo, miten omaisuus on rahoitettu (oma pääoma ja velat).
  • Oma pääoma kertoo yhtiön taloudellisesta vakaudesta.

Miten se vaikuttaa osakkaisiin?

  • Jos oma pääoma on positiivinen, yhtiöllä on taloudellista liikkumavaraa.
  • Jos oma pääoma on negatiivinen, taloyhtiö voi joutua nostamaan vastikkeita tai ottamaan lainaa.

6. Liitetiedot ja vastuusitoumukset

Mistä ne kertovat?

  • Pantatut kiinteistöt, vakuudet ja vastuusitoumukset voivat vaikuttaa yhtiön lainansaantiin ja taloudelliseen tilanteeseen.

Miten ne vaikuttavat osakkaisiin?

  • Yllätykselliset vastuut voivat tarkoittaa lisäkuluja tulevaisuudessa.
  • Jos yhtiöllä on paljon annettuja takauksia tai panttauksia, se voi lisätä taloudellisia riskejä.
Info

Info

Mitä osakkaan kannattaa tehdä näiden lukujen pohjalta?

✅ Tarkista vuosittain tilinpäätös ja talousarvio, jotta tiedät, miten yhtiön talous kehittyy.
✅ Seuraa yhtiökokouksessa, onko vastikkeiden korotuksia tai isoja remontteja tulossa.
✅ Jos harkitset asunnon ostamista, katso taloyhtiön velkamäärä ja suunnitellut korjaukset.
✅ Vaikuta yhtiökokouksessa ja hallituksessa, jos talous näyttää heikolta.

Toimintakertomus

Suurin osa taloyhtiöistä voi noudattaa kirjanpitolain ja -asetuksen säätämiä helpotuksia pienille kirjanpitovelvollisille, mutta tästä huolimatta taloyhtiöiden tulee aina laatia toimintakertomus. Toimintakertomuksessa tulee olla tiedot yhtiövastikkeen käytöstä, jotka yleensä annetaan erillisellä vastikerahoituslaskelmalla.

Mitä toimintakertomukseen kuuluu?

Yhtiövastikkeen käyttö:

  • Taloyhtiön on kerrottava, mihin yhtiövastikkeet on käytetty. Tämä tehdään yleensä vastikerahoituslaskelman avulla.
  • Vastikerahoituslaskelma on rahavirtalaskelma, joka näyttää, miten vastikkeet on käytetty ja kattaako yhtiön tulot sen menot.
  • Se sisältää myös edellisen vuoden yli- tai alijäämän.
  • Laskelman luvut tulee täsmätä tuloslaskelman ja taseen kanssa.
  • Jos taloyhtiö perii vain yhtä vastiketta, erillistä laskelmaa ei tarvitse tehdä.

Lainat ja vakuudet:

  • Jos yhtiöllä on harvinaisia pääomalainoja, toimintakertomuksessa tulee kertoa niiden ehdot ja mahdolliset maksamattomat korot.
  • Lisäksi on ilmoitettava, onko taloyhtiön omaisuuteen kohdistettu rasitteita, kiinnityksiä tai annettu panttikirjoja lainojen vakuudeksi.
  • Jos nämä tiedot eivät käy ilmi kirjanpidosta, niitä tulee seurata erillisessä luettelossa, joka voidaan liittää tilinpäätökseen.

Merkittävät tapahtumat tilikaudella ja sen jälkeen:

  • Taloyhtiön perustiedot ja hallinnon kokoonpano.
  • Kiinteistön ja rakennuksen hallintaperusteet (esim. omistaako yhtiö tontin vai onko se vuokrattu).
  • Tiedot veden, sähkön ja muiden palveluiden kulutuksesta.
  • Tehdyt ja suunnitellut remontit sekä niihin liittyvät laskelmat.
  • Hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja.
  • Mahdolliset vahingot (esim. vesivahingot) ja oikeudenkäynnit.
  • Samat tiedot on esitettävä myös tilikauden päättymisen jälkeiseltä ajalta.

Talousarvion toteutuminen:

  • Taloyhtiön tulee kertoa, miten talousarviossa suunnitellut tulot ja menot ovat toteutuneet.
Info

Info

Miksi toimintakertomus on tärkeä osakkaille?

📌 Se antaa kokonaiskuvan taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta ja tulevista kustannuksista.
📌 Se auttaa osakkaita varautumaan vastikkeiden muutoksiin ja remonttien rahoitukseen.
📌 Sen avulla voidaan seurata, onko taloyhtiön hallinto hoitanut varoja järkevästi.

Toimintakertomus on siis keskeinen asiakirja, joka auttaa osakkaita ymmärtämään taloyhtiön taloustilannetta ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Arviot tulevasta kuuluu myös toimintakertomukseen

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä kuuluu PTS-suunnitelman lisäksi myös toimintakertomukseen. Toimintakertomuksessa esitettävät tiedot ovat kuitenkin PTS-suunnitelmaa suppeammat. Toimintakertomuksessa ilmoitetaan tiedot vain toiminnoista, joilla on merkittäviä kustannusvaikutuksia, kuten tulevat suurehkot korjaus- ja uudistushankkeet. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava myös hallituksen esitys mahdollista tilikauden voittoa koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys mahdollisesta muun vapaan oman pääoman jakamisesta. Jos yhtiön tilikausi tuotti tappiota, siirretään tämä automaattisesti tilille edellisten tilikausin voitto (tappio), eikä mainintaa toimintakertomukseen tarvita.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön toimintakertomuksessa on ilmoitettava yhtiössä tapahtuneiden rakenne- ja rahoitusjärjestelyiden pääasiallinen sisältö. Yhtiön rakennejärjestelyillä tarkoitetaan sulautumista, jakautumista tai yhtiön tulemista emoyhtiöksi. Rahoitusjärjestelyt koskevat osakeanteja sekä optio-oikeuksien myöntämistä, niihin perustuvia osakemerkintöjä sekä hallituksen valtuuksia antaa optio- tai muita erityisiä oikeuksia.

Toimintakertomuksessa tulee esittää olennaiset tiedot myös yhtiön hallussa olevista omista ja sen tytäryhtiöiden osakkeista, osakkeiden tuottamista äänimääristä sekä huoneistot, joiden hallintaan osakkeet oikeuttavat. Tiedot ilmoitetaan erikseen yhtiön hallussa olevista sekä panttina olevista osakkeista.

Joskus harvoin voi käydä niin, että yhtiön tase näyttää oman pääoman menetetyksi, eli oma pääoma on negatiivinen. Tällöin hallituksen on tehtävä laskelma, josta ilmenee yhtiön varojen riittävyys. Laskelmassa omaan pääomaan voidaan huomioida tiettyjä eriä, kuten pääomalaina, ja tämä laskelma tulee esittää toimintakertomuksessa. Jollei hallitus pysty näyttämään, että omaa pääomaa on riittävästi, on osakepääoman menetyksestä tehtävä viipymättä ilmoitus kaupparekisteriin.

Toimitakertomuksessa on hyvä olla myös hankerarahoituslaskelmat

Toimintakertomukseen olisi hyvä liittää myös erillinen hankerahoituslaskelma, jos yhtiö on tilikauden aikana teettänyt merkittäviä uudisrakennus-, uudistamis- tai korjaushankkeita. Laskelma pitää sisällään erittelyn hankkeen menoista ja tuloista sekä tarkastuslaskelman kirjanpitoon. Jos yhtiöllä on lainaa, on tilinpäätökseen hyvä liittää myös lainaosuuslaskelma, joka kertoo lainan pääoman sekä kuluvalle tilikaudelle kuuluvat lainaan liittyvät pääomavastiketuotot, lainaan liittyvät menot sekä lyhennyserät.

Kuten edellä huomattiin, taloyhtiön toimintakertomus on hyvin laaja ja se pitää sisällään sanallisen tiedon lisäksi myös useita erilaisia laskelmia. Toimintakertomuksen laatiminen voi näin olla työläs prosessi ja viedä kohtuuttomasti isännöitsijän aikaa. Silti se on tehtävä huolella ja tarkasti, sillä tähän osaan tilinpäätöstä osakkaat yleensä kiinnittävät eniten huomiota.

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

myyrinkarin taloyhtiö myyrmäessä
Väestönsuojan kosteusongelmien korjaaminen hankalaa?
Väestönsuojien merkitys on korostunut viime aikoina. Nyt onkin hyvä hetki tarkastaa oman taloyhtiön väestönsuojan kunto. Kosteusongelmien ilmetessä ratkaisut voivat olla vähissä, kuten kävi Vantaan Myyrmäessä sijaitsevassa Myyrinkarin taloyhtiössä. Korjausehdotuksina olivat kalliolouhinta ja salaojaremontti, jotka olivat kuitenkin liian kalliita ja hankalia toteuttaa. Eikä näiden korjaustapojen riittävyydestä ollut mitään takuuta, sillä rakennuksen alta puuttuu pestystä sepelistä tehty kapillaarikatko, jolloin maasta pääsee nousemaan rakenteisiin kosteutta perustusten alta.Myyrinkarin taloyhtiön hallitus löysi ratkaisun, joka pelasti väestönsuojan kalliilta ja pitkältä remontilta. Lisäksi remontti alensi väestönsuojan energiankulutusta merkittävästi.
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Yhtiövastike
Osakkeenomistajat ovat velvollisia maksamaan yhtiön menojen kattamiseksi yhtiövastiketta yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan.Yhtiövastikkeella voidaan kattaa mm. seuraavia kulueriä:kiinteistön hankinta ja rakentaminen;kiinteistön ja rakennusten käyttö ja kunnossapito;kiinteistön ja rakennuksen perusparannus, lisärakentaminen ja lisäalueen hankkiminen (uudistus);yhtiön toimintaan taikka kiinteistön tai rakennuksen käyttöön liittyvän hyödykkeen yhteishankinta;sekä muita yhtiölle kuuluvia velvoitteita.Yhtiövastike voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä maksettavaksi siten, että tiettyjä menoja varten on eri maksuperuste tai että maksuvelvollisuus koskee vain tiettyjen osakkeiden omistajia.Yhtiövastikkeen maksuperuste on määriteltävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena maksuille voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus.Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle huoneistossa asuvien tai sitä muuten käyttävien henkilöiden lukumäärä, jos henkilömäärä on yhtiövastikkeen maksuperusteena.Lähde:FINLEX
Mies nostaa puutavaraa lattialta, kädessään oranssi-mustat työhanskat
Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset
1.1.2025 se tapahtuu, paljon puhuttu uusi rakentamislaki astuu voimaan. Rakentamislain tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja digitalisaatiota, parantaa rakentamisen laatua sekä sujuvoittaa itse lupaprosesseja.Eniten ennakkokeskustelua on aiheuttanut alle 30 neliöiset rakennukset – mitä tämä uusi rakentamislaki tarkoittaa niiden osalta ihan käytännössä?
20143_38204.jpg
Älä anna sadeveden tunkeutua perustuksiin
Sadevesijärjestelmän tehtävänä on ohjata sade- ja sulamisvedet hallitusti pois katolta. Laadukas sadevesijärjestelmä kestää sateen lisäksi myös jään, lumen ja auringon vaikutukset haalistumatta vuodesta toiseen.Kun sadevedet johdetaan hallitusti pois perustusten vierestä, vesi ei pääse kastelemaan perustuksia tai nousemaan perustuksia pitkin runkorakenteisiin. Vesi ei myöskään pääse jäätymään perustuksen viereen ja pahimmassa tapauksessa rikkomaan perustusta. Lisäksi piha pysyy kuivempana, kun sadevesiä ei päästetä valumaan pihan päällysteille.
20175_49330.jpg
Osakas vastaa muutostyön toteutuksesta
Osakkailla on silloin tällöin tarve tehdä yhtiön rakennuksessa ja kiinteistöllä erilaisia muutostöitä. Osakkaalla on lakiin perustuva lähtökohtainen muutostyöoikeus. Hän voi siis toteuttaa hallinnoimissaan tiloissa muutostöitä, jos niistä ei aiheudu haittaa tai vahinkoa taloyhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle.
20236_82003.jpg
Viikon kysymys: Puutteellisesta vedeneristyksestä ongelmia, kenen vastuu?
Ostin äskettäin osakehuoneiston, jossa on jälkeenpäin rakennettu sauna, joka on ollut mukana yhtiön linjasaneerauksessa 2002 ja siihen liittyvissä suunnitelmissa. Olimme vaihtamassa saunan ovea, jolloin todettiin mikrobivaurio ja selkeitä puutteita vedeneristyksessä saunan ja kylpyhuoneen rajapinnassa ja myös esim. lattiakaivossa, ja jakokulmissa. Myös seinärakenne on kyseenalainen, laatoitettu vanhan laatan päälle osittain.Onko urakan tehnyt yhtiö yhä vastuussa virheistä (2 vuoden takuu + 10 vuoden vastuu sen jälkeen)? Mihin rajoittuu minun vastuu asiassa? Millaisia korvauksia voin vaatia myyjältä, joka ei ole itse ollut osallisena remontissa (asumiskulut, kauppahinnan alentaminen)? Taloyhtiö ei halua korjata rakenteita kokonaan, voinko vaatia perusteellista korjausta ja kuka toimii asiassa tuomarina?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton