Taloyhtiöremontti OSA 4
Remontin kesto jää harvoin alle vuoden mittaiseksi. Jänne on pikemminkin 2-3 vuotta, joskus jopa enemmänkin, sillä moneen eri vaiheeseen jaksotetut korjaukset ovat jo eräänlaisia ikuisuusprojekteja. Toki, jos rahkeet vaan riittävät, mahdollisimman paljon kannattaisi tehdä kerralla; "samoilla pölyillä, meteleillä ja vaivannäöillä".
Kun on pakko vai ennakoiden?
Remontin käynnistämisessä on kaksi päätapaa; tehdään kun on pakko tai ennakoidaan tulevaa. On selvää, että silloin kun on "tilanne päällä", on kaikki kalliimpaa ja vaivalloisempaa, kun taas jo vuosia ennakoiden on voitu kerätä varoja remonttirahastoon ja tehdä suunnitelmia huolella sekä aloittaa sitten, kun suhdanteet ovat otolliset. Esimerkiksi tänä vuonna aloittaneet ovat voineet nauttia yhteiskunnan avustuksesta ja työn edullisuudesta, tarjontaa kun on tekijöistä.
Kuntokartoituksen kautta
Jos putket pamahtavat, vesikatto vuotaa tai perustukset halkeilevat, on selvä, että hihat on käärittävä. Jos taas viisas isännöitsijä on osannut ennakoida ehkä naapuriyhtiöiden kokemuksista, että "kohta on meidän vuoro", on tilanne parempi. Molemmissa tapauksissa kuntoarvion avulla saadaan ongelmakohdat kartoitettua ja jonkinlaisia arvauksia kustannuksista saatavissa.
Näillä eväin on kuitenkin mentävä yhtiökokoukseen ja saatava päätös remontin käynnistämisestä. Yleensä seuraavaksi teetetään hankesuunnittelu, jossa määritellään tehtävät työt, tarvittavien suunnitelmien laadinta ja koko hankkeen realistinen aikataulu.
Tässä vaiheessa tarvitaan projektille vetäjä, joka hallitsee valvonnan, koordinoinnin, kustannukset ja työmaaolosuhteet. Saattaa olla, että ennen starttia tarvitaan vielä ylimääräinen yhtiökokous, mutta itse korjaustyö käynnistyy sitten aikanaan ja päättyy mieluusti halutulla lopputuloksella, kustannuksellisesti ja aikataulullisesti sekä myös perimmäisen tavoitteen, paremman asumisviihtyvyyden ja turvallisemman asumisen kannalta.
Remontin rinnalla
Toivottavasti taloyhtiö saa remontin toteuttajaksi osaavan porukan, jolta työn sujumisen ohella sujuu myös yhteistyö, jota aina tarvitaan. Remontti kun edellyttää mitä moninaisimpia järjestelyjä alkaen jo katualueen, pysäköintipaikkojen ja piha-alueen käytöstä aina huoneistokohtaisiin aikatauluihin ja tilapäisratkaisuihin.
Jos asukas tekee tai teettää samanaikaisesti myös omia remontteja, on kokonaisuuden hallinta entistä haasteellisempaa.
Eräs kaikkien tärkeimmistä asioista onkin jatkuva asukasinfo, josta vastaavat isännöitsijä, hallitus, hankesuunnitelman laatija, projektin vetäjä ja urakoitsija – kukin taholtaan, mutta keskitetysti ja huolehtien tavoitettavuudesta sekä kuittaus- ja kommentointimahdollisuudesta.
Eipä ole yhtään remonttia varmaan toteutettu niin, että asukas olisi valittanut liiasta tiedottamisesta?
Nyt tietotekniikan aikakaudella on itsestään selvää, että kaikki projektin osavaiheet tekijöistä, materiaaleista, valvonnasta ja kustannuksista dokumentoidaan hallitusti. Saattaa nimittäin olla mahdollista, että vuonna 2050 silloisen taloyhtiön osapuolet saattavat miettiä – ennakoiden tai pakosta – että mitähän tuonkin seinän sisällä kulkee tai kuka piikkasi huoltotilaan tuonkin reiän ja miksi.