Tiedätkö mitä putkiremonttiin kuuluu?

Rivitaloyhtiössämme täytyisi tehdä isompi remontti, koska on löytynyt kosteusvaurio alajuoksussa. Alakerran asuntoihin (ulkopuolelle) pitäisi tehdä korjaukset. Voivatko lain mukaan yläkerran asuntojen omistajat hylätä korjaukset? Siis niin, etteivät osallistuisi kustannuksiin? Kaikki muut remontit menevät osakemäärän mukaan.

Korvausilmaventtiilien asentaminen käy yleensä helposti ja kustannukset ovat vain muutamia satasia huoneistoa kohden. Jos jo nyt tiedät mitä tuotteita tarvitset, voit pyytää kirjallisen tarjouksen osoitteesta terveysilma @ terveysilma.fi. Voimme helposti räätälöidä taloyhtiölle sopivan tuotekokonaisuuden. Älä epäröi ottaa yhteyttä ja kysyä lisää. Taloyhtiön tekemälle kertahankinnalle myönnämme tuntuvan hintaedun.Terveysilman tekemällä asunnon sisäilmankierron kartoituksella voidaan havaita ongelmat asunnon ilmanvaihdossa. Teemme myös parannusehdotuksen ja tarjouksen tilanteen korjaamisesta mikäli se on järjestettävissä kohtuukustannuksin ja ilman koneellista tuloilmajärjestelmää.Tutustu Terveysilman palvelukonseptiin...

Olemme viiden huoneiston taloyhtiö. Isännöitsijätoimisto on hoitanut hallintomme v. 2007 lähtien. Pari vuotta sitten meillä vaihtui isännöitsijätoimiston puolesta isännöitsijä, joka ei ole hoitanut asioita hyväksyttävästi. Tässä karkeimmat esimerkit:1. Eräässä huoneistossa todettiin kylpyhuoneen kosteusvaurio alkuvuodesta 2011. Isännöitsijä lupasi hoitaa urakkakilpailutuksen ja remontin valvonnan. - Isännöitsijä ei kilpailuttanut remonttia vaan valitsi ilmeisesti jonkun tutun urakoitsijan. - Isännöitsijän valvonta rajoittui yhteen käyntikertaan paikan päällä. - Urakoitsija tuplalaskutti yhtiötä, mutta isännöitsijä ei tarkistanut laskuja vaan kehotti osakkaita maksamaan osuutensa. Tuplalaskutuksen huomasivat osakkaat itse pyytäessään saada nähdä laskut. - Urakan alkuperäinen kustannusarvio oli 3700€, mutta lopullinen summa n. 13000€ (kylpyhuoneen koko 10m2). Isännöitsijä ei keskeyttänyt urakkaa, vaikka hallitus ei antanut lupaa jatkaa remonttia epäselvien kustannusten nousujen takia. - Taloyhtiö oli juuri täyttänyt 10-v. Taloyhtiön hallitus pyysi isännöitsijää useaan kertaan olemaan yhteydessä rakentajaan - isännöitsijä ei pyyntöä noudattanut.2. Taloyhtiössä on ollut tapana tasata huoneistokohtaiset vesimaksut kerran vuodessa. Isännöitsijä ei tehnyt sitä kahteen vuoteen. Loppujen lopuksi häneltä tuli joko lasku, jossa oli ainoastaan lisäämaksettava loppusumma, tai suoraan palautus liikaa maksetuista tilille. Kukaan ei saanut mitään laskelmaa, josta olisi voinut todentaa summat oikeiksi.3. Eräässä huoneistossa on vakituisen asukkaan lisäksi muut asukkaat vaihtuneet viimeisen vuoden aikana. Kukaan taloyhtiön osakkaista ei tiedä, kuka oikeasti on kirjoilla ko. huoneistossa. Isännöitsijä ei ole pyynnöistä huolimatta toimittanut asukasrekisteriä.4. Isännöitsijätoimisto on avannut taloyhtiölle omat nettisivut, jonne se sopimuksen ja puheidensa mukaan tallentaa taloyhtiön dokumentaation. Sivut ovat lähes tyhjät: mm. viimeinen yhtiökokouspöytäkirja on tallennettu v. 2009.Tässä siis tärkeimmät laiminlyönnit. Kun taloyhtiö viimeisessä yhtiökokouksessaan pyysi isännöitsijätoimistolta (taas kerran) selvityksiä mm. em. asioihin, se ei ole niitä antanut. Sen sijaan yrityksen toimitusjohtaja irtisanoi sähköpostitse taloyhtiömme sopimuksen, mikä tarkoittaa sitä, että meillä on minimaaliset mahdollisuudet saada mm. remontissa tuplalaskutettuja kuluja takaisin.Miten voimme toimia tässä asiassa? Oikeuteen emme haluaisi lähteä, mutta emme myöskään antaa helpolla periksi isännöitsijätoimiston selkeälle epärehellisyydelle.Kiitos vastauksesta etukäteen.Kysymys: Voiko tässä tapauksessa oikeudenmukaisuus -perusteella jakaa muuten, kuin tasan osakkeiden suhteessa? Voiko A-talon ja B-talon kustannukset eriyttää ja periä A-talon sekä B-talon osalta niin, että kumpikin talo vastaa oman talon lämmönvaihtajien uusinnasta? Jos kustannukset voidaan jakaa talojen kesken, mitä päätöksiä taloyhtiössä vaaditaan?

Pihallamme on vanha alkuperäinen (v. 1989) rautarakenteinen keinu, jossa on koukut kahdelle keinulle. Kahteen vuoteen keinuja ei ole tarvittu ja ne on poistettu varastoon säilytettäväksi; toinen tavallinen ja toinen pienen lapsen laitakeinu. Kenen tehtävä on tarkastaa koukkujen turvallisuus (kestävyys)? Maapohjaa ei ole kai koskaan muokattu, ts. keinu on laitettu nurmikentälle ja alle on muodostunut käytössä kulunut loiva syvänne. Mitkä ovat viralliset vaatimukset jos otamme molemmat keinut käyttöön? Pitääkö maapohja-alan olla tietynlaiseksi muokattu/päällystetty ja entä siinä tapauksessa jos tänä kesänä ei tarvita kuin laitakeinu aivan pientä lasta varten, tarvitseeko noudattaa tunnon tarkasti kaikkia säädöksiä?

Taloyhtiössä on epäselvää, mikä taho, hallitus, yhtökokous vai isännöitsijä, päättää taloyhtiön hallussa olevien piha-autopaikkojen jakamisperusteista.Normaali käytäntö lienee, että kun asunnon omistaja vaihtuu, niin taloyhtiön hallussa olevaa autopaikkaa ei voi siirtää uudelle omistajalle suoraan, vaan uusi omistaja siirtyy jonottamaan, usein viimeiseksi tulleena jonon hännille ja saa sitten aikanaan vuorollaan paikan. Nyt ei näin toimita. Samoin taloyhtiö voinee linjata, että ensin jaetaan yksi autopaikka kullekin asunto-osakkeelle, ts. yhdellä asunnolla ei voi olla kahta paikkaa, jos halukkaita autopaikan ottajia on jonossa.Onko edellä mainituista jossakin mustaa valkoisella vai onko nämä asiat/jakoperusteet taloyhtiön hallituksen tai yhtiökokouksen linjattavia ja päätettäviä?

Me suomalaiset tunnemme oman ilmastomme. Talvi on pitkä ja kylmä, kevät alkaa liian myöhään eikä kesää juuri ole. Tuntuu, että niinä päivinä, joina aurinko paistaa, vähintäänkin tuulee. Tästä johtuen suomalaiset ovat tottuneet etsimään sopivia ratkaisuja jokaiseen keliin. Löytyy alus- ja välikerrastoa sekä tuulen ja sateen pitävää ulkotakkia, joilla olemme oppineet maksimoimaan ulko-oleskelun nautinnollisuuden haastavassa ilmastossa.Tilaa ilmainen suunnittelu- ja kustannusarviokäynti terassi- tai parvekelasituksesta