Viikon kysymys: Kenen tehtävä on tarkastaa leikkipaikan turvallisuus?

Taloyhtiömme yhtiöjärjestyksen 17 §:n sisältö on, että asukkaiden itse rakentamien aitojen yms. rakentamisesta ja hoitamisesta ei saa aiheutua kuluja yhtiölle. Ilmeisesti sama yhtiöjärjestys on monessa muussakin yhtiössä. Lisäksi yhtiömme hallitus on kahdessa eri kokouksessaan antanut luvan rakentaa aitoja itse ehdolla, ettei yhtiölle aiheudu kuluja rakentamisesta eikä huollosta.Nyt yhtiökokouksessamme, jossa oli vain hallitus läsnä, on päätetty, että asukkaat velvoitetaan maalaamaan itse rakentamansa ja taloon rakennusvaiheessa rakennetut aidat taloyhtiön ostamilla maaleilla. Huomautin sähköpostitse isännöitsijälle ja puheenjohtajalle, että päätös on yhtiöjärjestyksen vastainen ja ettei ketään voi velvoittaa itse suorittamaan maalausta eikä yhtiölle saa aiheutua kuluja itse rakennettujen aitojen hoidosta. Minkäänlaista vastausta en ole kummaltakaan saanut. Maalia on jo kuitenkin ostettu yhtiön "piikkiin".Kysymykseni kuuluu: Ovatko isännöitsijä ja puheenjohtaja toimineet oikein?

Kyseessä on uusi neljän asunnon rivitaloyhtiö. Rakentaja luovutti yhtiön osakkaille vuoden 2011 lopussa. Hyväksytyssä asemapiirustuksessa on leikkipaikka. Yhtiössä ei ole tällä hetkellä lapsia. Voiko yhtiön hallitus päätöksellään vapauttaa rakentajan leikkipaikan rakentamisvelvoitteesta? Pitääkö kaikkien osakkaiden hyväksyä päätös, vai riittääkö enemmistöpäätös?

Viikon kysymyksessä aiemmin todettiin, että taloyhtiön on pakko ottaa laina remonttiin, jos yksikin osakas niin haluaa. Meillä on sama tilanne. Yksi asukas haluaa, että hänen osuutensa (n. 8500 € ) rahoitetaan taloyhtiölainalla.Kysymys kuuluu, onko ko. osakas velvollinen maksamaan kaikki lainan nostoon kuuluvat kulut, kuten esim. pankin järjestelypalkkion, joka on niinkin järjetön kuin 1250 €.Mikäli ei, niin meistä muista osakkaista on epäoikeudenmukaista, että muiden osakkaiden maksettavaksi tulisi n. 1050 € tuosta palkkiosta. Pienessä taloyhtiössä se merkitsi 170–200 €/osakas ja vain siksi, ettei yksi vaivaudu hakemaan henkilökohtaista lainaa!

Vuonna 1995 valmistuneessa rivitaloyhtiössä on päätetty uusia pesutilat, koska seinissä ja lattioissa ei ole ollut nykymääräysten mukaista vesieristystä (ainoastaan niin sanottu kosteussively) ja kyseessä olevissa tiloissa alkanut esiintyä kosteusongelmia. Koska remonttien tekeminen on viivästynyt (ei ole saatu kohtuuhintaista tarjousta), on asukkaille annettu mahdollisuus teettää remontit itse laaditun sopimuksen mukaisesti ja tiettyä korvausta vastaan.

Taloyhtiössämme on 12 asuntoa. Jokaiseen asuntoon kuuluu autokatos ja autolämmityksen käyttö siellä veloituksetta. Toisen tallin päädyssä on neljä sähköpaikkaa, sekä toisessa kaksi ja molemmissa yksi ilman sähköä.Meillä on kaksi autoa. Minä saan autoni katokseen ja vaimoni pitää autoaan ulkona juuri siinä paikalla missä ei ole sähköä.Toisella naapurilla on myös kaksi autoa ja käyttää katosta ja toista sähköpaikkaa, mutta toinen naapuri, jolla on yksi auto käyttää katosta ja on lunastanut toisen sähköpaikan heillä käyville vieraille, vaimoni ottaisi kyllä tämän paikan, mutta naapuri ei luovu siitä, hänen mukaansa vieraat ovat jo tottuneet siihen paikkaan, paikka maksaa 20 € vuosi.Voisinko minäkin lunastaa vierailleni autopaikan yhtiöstä?

Ostimme elokuussa huoneiston vuosina 1920-41 rakennetusta rivitaloyhtiöstä. Ennen kaupantekoa meille annettiin vuonna 2007 taloyhtiössä tehty alapohjan kuntotutkimusraportti, josta kävi ilmi, että osassa yhtiötä oli tutkittu asuntojen alapohjan kuntoa ja todettu mm. lahovaurioita. Meidän asuntomme alapohjaa ko. tutkimus ei jostakin syystä ollut koskenut. Myyjä kuitenkin kertoi meille, että hän on itse käynyt asuntomme alapohjaa katsomassa, eikä siellä ole ollut mitään merkkejä minkäänlaisista vaurioista. Luotimme tähän emmekä tämän vuoksi pyytäneet erillistä alapohjan tarkastusta ennen kaupantekoa.Syksyn ja alkutalven aikana asuntoomme alkoi tulla pistävää maakellarimaista hajua ja meille tuli monenlaisia oireita (mm. jatkuva flunssa, pitkittynyt yskä ja keuhkoputkentulehdus sekä silmäoireet). Lisäksi asuntoomme ilmestyi hyönteisiä, jotka terveystarkastajan tutkimuksissa todettiin lahoavaa puuta syöviksi kuoriaisiksi. Otimme yhteyttä isännöitsijään, joka pyysi paikalle sisäilmatutkimuksen. Tarkempia sisäilmamittauksia ei kuitenkaan tehty, koska voitiin silmämääräisesti todeta, että kattoikkunan vuotaminen on aiheuttanut homevaurioita ainakin ikkunan läheisyyteen, asunnossa on puutteellinen ilmanvaihto ja alapohjassa on laajoja laho- ja homevaurioita sekä orgaanista materiaalia, joka tutkimuksen tehneen henkilön mukaan on kehotettu poistamaan useita vuosia sitten. Tämä orgaaninen aines yhdessä puutteellisen ilmanvaihdon kanssa on osaltaan vaikuttanut lahovaurioiden syntyyn. Koska asunnossamme ei ole korvausilmaventtiileitä, tulee homeitiöitä ym. sisältävä korvausilma rakenteiden läpi alapohjasta asuntoon.Taloyhtiö toki vastaa rakenteellisten vaurioiden korjauksesta, mutta kaikki kustannukset tulevat kuitenkin lopulta meidän osakkaiden maksettavaksi. Olemme olleet yhteydessä muutamaan lakimieheen mahdollisuudestamme saada myyjältä korvauksia meille remontista aiheutuvista kustannuksista. Mielipiteet ovat kuitenkin olleet melko erilaisia: yksi ehdottaa kaupanpurkua, toinen hinnan alennusta ja kolmannen mielestä meillä ei ole lainkaan mahdollisuutta saada myyjältä korvauksia. Mitenhän tämä asia nyt sitten on ja miten tässä kannattaisi menetellä? Tosiasiahan kuitenkin on, että mikäli olisimme tienneet taloyhtiön ja asuntomme todellisen kunnon, emme olisi ko. kauppaa tehneet. Nyt meillä on asunto taloyhtiössä, jolla piti olla hyvä taloudellinen tilanne, mutta joka nyt joutuukin ottamaan koko ajan lisää lainaa vaurioiden korjauskustannusten rahoittamiseksi. Lisäksi meillä on asunto, jota olemme itse tuhansilla euroilla remontoineet ja jota ei nyt tulevan remontin aikana todennäköisesti voi asumiseen käyttää.