Turvahiekkaa ja leikkihiekkaa kullanmuruille - mikä on näiden hiekkojen välinen ero?

M1-luokiteltu rakennusmateriaali on vähäpäästöinenRemonteissa yksi ikävimmistä asioista on rakennusmateriaaleista lähtevät erilaiset hajut. Herkille ihmisille nämä hajut saattavat tehdä talon ulkopuolisista remonteistakin todella ikävää aikaa. Weberin M1-luokiteltu vedeneristyspinnoite parvekkeille, luhtikäytäville sekä sisä- että ulkoportaille jättää hajuhaitat historiaan. weber 2-K Polyuretaanielastomeeri on jatkoa Weberin vähäpäästöisille rakennusmateriaaleille.M1-luokitellut rakennusmateriaalit ovat vähäpäästöisiä edistäen asuntojen sisäilmaa.

Löytyykö taloyhtiösi pihalta vielä kurtturuusua? Kurtturuusun kasvatuskielto astui voimaan 01.06.2022, johon mennessä kurtturuusu piti olla poissa taloyhtiön, mökin tai omakotitalon pihamaalta sekä parkkipaikan reunalta. Vastuu kurtturuusun hävittämisestä on tontin tai pihan omistajalla.

Hyväkuntoinen piippu on tärkeä osa kodin paloturvallisuutta. On hyvä muistaa, että piiput eivät ole koskaan ikuisia, ja vanha piippu saattaakin olla vakava turvallisuusriski. Kannattaakin pyytää aika ajoin nuohoojalta arvio piipun kunnosta. Itse piipun kunnostus kannattaa jättää aina ammattilaisen huoleksi.

Suomessa varautuminen poikkeustilanteisiin on osa arkista turvallisuutta, ja yksi keskeinen kysymys kriisitilanteessa on: missä on lähin väestönsuoja? Jokaisen on hyvä tietää, missä suojatilat sijaitsevat ja miten ne toimivat, sillä hätätilanteessa nopea toiminta voi olla ratkaisevaa.

Hain vakuutusyhtiöltäni korvausta veden runtelemalle tammiselle ruokapöydälle ja vitriinille. Olin ollut poissa asunnostani kolmisen viikkoa ja asunto oli siis tyhjillään. Kun palasin, huomasin, että ruokapöydällä oli vettä lammikko ja tinaisen kynttiläjalan samettipohja oli homehtunut. Myös vitriinissä oli veden jättämät jäljet. Ilmoitin asiasta isännöitsijälle, joka sanoi, että naapuriasuntoon on tulossa kosteuden mittaaja.Lassila & Tikanojan mittaaja kävi siis minunkin asunnossani kuten myös yläkerran asunnossa isännöitsijän ja yläkerran asunnon omistajan kanssa. Kosteutta ei todettu, joka saattoi johtua siitä, että minulla on sähköinen kattolämmitys.Oli kulunut melkein vuosi, kun tein netissä vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle, joka pyysi raporttia kosteusmittauksesta. Minä en tiennyt, että mitään raporttia olisi edes ollut olemassa, mutta soitin isännöitsijälle ja kysyin asiasta. Isännöitsijä sanoi, että tuskin mitään raporttia on, mutta hän "penkoo" arkistojaan.Kului vajaa tunti aikaa, kun isännöitsijä lähetti minulle sähköpostilla kymmensivuisen raportin mittaustuloksineen ja kuvineen, jossa todettiin mm., että kosteutta ei havaittu, mutta katto pitää purkaa ja desinfioida.Vakuutusyhtiö sai raportin ja ilmoitti, että vahingon korvaus kuuluu yläkerran asukkaalle. Vahingon sattuessa yläkerrassa asui vuokralainen, joka kielsi mitään vesivahinkoa sattuneen. Asiassa ei ole tapahtunut mitään edistystä, kun en tiedä, mitä minun pitää tehdä.Mielestäni isännöitsijä on pimittänyt asian syystä, jota en tiedä. Luulen, että yläkerran asunnon omistajakaan ei ole saanut raporttia. Nyt olen pyytänyt isännöitsijää antamaan raportin tiedoksi taloyhtiön hallitukselle joulukuun kokouksessa. Sähköpostissa esittämääni pyyntööni isännöitsijä vastasi ainoastaan OK!Siispä kysynkin, miten asiassa pitää edetä?

Mitä korkeampi rakennus, sitä suuremmaksi muodostuu esimerkiksi tuulen ja lämpötilaerojen aiheuttama paine-ero. Mitä haittaa hallitsemattomista paine-eroista voi olla asukkaille, ja miten ongelman voi ratkaista?