Etusivu

Osakas

Työryhmä: Jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä lisättävä merkittävästi

Rakentajan toimitus

Päivitetty 08.09.2023

Biojätteiden ja pakkausjätteiden erilliskeräystä suunnitellaan laajentuvan radikaalisti.

Jätelain uudistusta pohtinut työryhmä ehdottaa biojätteen ja pakkausjätteiden (muovi-, kartonki-, metalli- ja lasipakkaukset) erilliskeräyksen laajentamista kaikissa taajamissa viiden huoneiston ja sitä suurempiin kiinteistöihin. Yli 10 000 asukkaan taajamissa biojätteen erilliskeräys halutaan laajentaa kaikkiin kiinteistöihin. Erilliskeräys tulisi järjestää vastaavasti myös liike- ja yrityskiinteistöissä.

Asumisessa ja palveluissa syntyvän jätteen (yhdyskuntajätteen) kierrätystavoitteet nousevat tulevina vuosina merkittävästi. Vuonna 2025 yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulee olla 55 prosenttia eli 14 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2017. Tämän jälkeen tavoitteet nousevat viiden vuoden välein, ja vuonna 2035 kierrätysasteen tulee olla 65 %. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia jätehuollon nykykäytäntöihin: on lisättävä lajitteluaktiivisuutta, laajennettava erilliskeräystä ja investoitava kierrätyslaitoksiin.

Selkeä kuljetusjärjestelmä tarpeen erilliskeräysvaatimusten tiukentuessa

Euroopan komissio on suositellut* Suomelle nykyisten jätehuollon järjestämisvastuiden selkeyttämistä yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmä ehdottaakin kunnan vastuulle kuuluvan jätteenkuljetuksen selkeyttämistä siten, että kunta järjestäisi kiinteän jätteen** kuljetuksen keskitetysti. Nykyinen jätekuljetuksen kaksoisjärjestelmä on antanut kunnalle mahdollisuuden tietyin edellytyksin päättää, että jokainen kiinteistön haltija tilaa itse jätteen kuljetuksen.

Kuljetusten kaksoisjärjestelmästä luovuttaisiin myös saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksissa. Kiinteistön haltija järjestäisi saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksen, ja kunta huolehtisi jätteen vastaanotosta ja käsittelystä sekä toiminnan seurannasta ja valvonnasta. Poikkeustapauksissa ympäristö- ja terveyssyistä kunnan tulisi kuitenkin järjestää saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetus.

Kuljetusjärjestelmän selkeyttäminen antaisi kunnille selvästi paremmat mahdollisuudet järjestää laajentuva erilliskeräys kustannustehokkaasti ja vähentää kuljetusten ympäristöhaittoja. Kunnalla olisi mahdollisuus ottaa kattavasti käyttöön lajitteluun kannustavia jätemaksuja ja hyödyntää ympäristöä säästäviä jätteenkeräyskeinoja, kuten monilokero-, yhteis- tai korttelikeräyksiä. Kuljetusjärjestelmää koskevassa ehdotuksessaan työryhmä ei ollut yksimielinen.

Työryhmän mietinnössä on ehdotukset myös muiksi keskeisiksi jätelainsäädännön muutoksiksi. Työryhmässä käsiteltiin muun muassa jätteeksi luokittelun päättymiseen, tuottajavastuuseen, jätteen synnyn ehkäisyyn, uudelleenkäyttöön sekä jätehuollon seurantaan ja raportointiin liittyviä lainsäädäntömuutoksia.
Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset. Ympäristöministeriö valmistelee työryhmän ehdotuksen pohjalta luonnoksen hallituksen esitykseksi tarvittavista lakimuutoksista sekä ehdotukset asetustason muutoksista. EU:n jätesäädöspaketin edellyttämät lainsäädäntömuutokset on annettava 5.7.2020 mennessä.
Työryhmän ehdotukseen on jätetty kuusi eriävää mielipidettä ja kuusi täydentävää lausumaa. Keskeisimmät erimielisyyden aiheet liittyivät kuljetusjärjestelmän muutokseen sekä pakkausjätteen erilliskeräysvastuisiin.

Lisätietoja:
Ympäristöneuvos Riitta Levinen, p. 0295 250 162, etunimi.sukunimi@ym.fi
Erityisasiantuntija Jussi Kauppila, p. 0295 250 085, etunimi.sukunimi@ym.fi
Työryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio, p. 0295 250 218, etunimi.sukunimi@ym.fi

* Euroopan komission varhaisvaroitusraportin suositukset SWD(2018)417 ja Suomen ympäristölainsäädännön arviointi SWD(2019)136). Tiedote 26.9.2018: Komissio antoi Suomelle suosituksia jätteenkierrätyksen lisäämisestä
** Esimerkiksi biojäte, muovi-, kartonki-, metalli- ja lasijäte sekä sekalainen yhdyskuntajäte

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 16.09.2019

Osakas

jätehuolto

Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Talo

Sokeritoukka kotona – tunnistus, torjunta, ansat ja tehokkaat keinot eroon pääsemiseksi

Sokeritoukka on yleinen kotien haittaeläin, joka viihtyy kosteissa nurkissa ja ilmestyy esiin pimeällä. Vaikka se ei pure tai levitä tauteja, sen nopea liike ja sitkeys tekevät siitä ei-toivotun vieraan. Tässä artikkelissa opit tunnistamaan sokeritoukat, estämään niiden leviämisen ja rakentamaan tehokkaita ansoja kotona.

Piha

Saako taloyhtiön roskalavaa tonkia aarteiden toivossa?

Roskalavaryhmässä käy kuhina. Nyt on hyvää tavaraa tarjolla, kannattaa käydä tarkistamassa.Toisen roska on toisen aarre, niinhän se menee, mutta saako roskalavalta ottaa mitä haluaa ja kuka tahansa? Entä voiko taloyhtiö joutua vastuuseen, jos dyykkari teloo itsensä lavalle kömpiessä tai saa kauniin nojatuolin mukana kutsumattomia vieraita? Lakimies Markus Talvio Jurinetistä tietää vastaukset.

Rakentaminen

Onko jätevesien käsittelyn uusi lainsäädäntö sinulle tuttu?

Arviolta 100 000 rantakiinteistön omistajaa joutuu tekemään jätevesiremontinJätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui huhtikuussa 2017. Biolanin teettämä tuore kuluttajakysely kertoo, että kiinteistönomistajat ovat epävarmoja lainsäädännön velvoitteista. Myös vanhoihin kiinteistöihin tarvitaan pikaisia jätevesiremontteja. Biolanin marraskuussa teettämään jätevesikyselyyn vastasi 923 suomalaista pientaloasujaa tai mökkiläistä.Jätevesijärjestelmä on kunnostettava ensi vuoden lokakuuhun mennessä, jos rakennus sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä rannasta. Tietysti sillä ehdolla, että se ei jo täytä uuden lain vaatimuksia. Biolanin teettämän kyselyn vastaajista lähes 80 prosenttia oli tietoinen takarajan päivämäärästä. Sen sijaan yli puolet vastaajista ei tiennyt, että tämä velvoite koskee myös vanhoja kiinteistöjä.‒ Kaikkien ennen vuotta 2004 rakennettujen ja rannassa tai pohjavesialueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät pitää kunnostaa määräpäivään mennessä. Rantamökit ovat suurin yksittäinen ryhmä, jossa tarvitaan jätevesiremontteja määräaikana mennessä. Arviolta noin 100 000 rantakiinteistölle tarvitaan parannuksia jätevesiasioihin seuraavan kahden vuoden aikana, arvioi Biolan Ekoasuminen Oy:n toimitusjohtaja Matti Hakala.

joku avaa lavuaarin viemäriä karhupumpulla

Rakentaminen

Miksi viemäriin ei saa laittaa mitä vain?

Viemäriverkoston toimivuus on tärkeää jokaisen kodin asumismukavuuden kannalta. Viemäriin ei kuitenkaan saa laittaa mitä vaan, tai ongelmia voi ilmaantua. Esimerkiksi viemäriin laskettu kinkkurasva voi jähmettyessään viemärin seinämiin muodostaa putkitukoksen, joka pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vesivahingon.Jos viemäriin laittaa mitään sinne kuulumattomia aineita tai esineitä, voi se olla haitaksi sekä viemärille ja ympäristölle. Tässä artikkelissa käydään läpi mitä viemäriin voidaan laittaa ja miksi tiettyjä asioita, kuten kinkkurasvaa, ei voi ja kannata laittaa viemäriin.

Varusteet

Metallin kierrätys - tuubista toimeen!

Metallin kierrätyksen voisi ajatella olevan hyvin suoraviivaista hommaa. Mutta kuten kaikessa kierrätyksessä, on metallissakin omat sudenkuoppansa ja niksinsä. Metallin kierrätykseen taloyhtiöissä vaikuttaa 1.7.2021 voimaan tullut jätelaki. Tähän mennessä alle 20 asunnon taloyhtiöissä, joista syntyi alle 50 kg metallijätettä viikossa, metallin kierrättäminen on ollut vapaaehtoista. Nyt pienmetallin keräysastiat tulevat myös jo viiden asunnon taloyhtiöihin.

Remontti

Helppoutta vesilaskutukseen vedenmittausjärjestelmän avulla

Huoneistokohtainen vedenmittaus on ainoa oikeudenmukainen tapa vesilaskutukseen: asukas maksaa sen minkä kuluttaa. Asukkaiden lisäksi vedenmittausjärjestelmästä hyötyvät myös taloyhtiö ja isännöitsijä.

Luetuimmat