Väärinymmärretty ilmanvaihto – 5 faktaa, jotka jokaisen tulisi tietää

Ilmanvaihdon tehtävä on tuoda rakennukseen riittävästi puhtaaksi suodatettua ilmaa ja poistaa sisätiloissa syntyneitä epäpuhtauksia ja kosteutta. Toimiva ilmanvaihto saadaan aikaan kahdenlaisten ilmanvaihtoventtiileiden avulla. Poistoilmaventtiilit poistavat käytettyä ilmaa ulos. Korvausilmaventtiilit puolestaan tuovat poistuvan ilman tilalle raitista ilmaa. Sama toimintaperiaate koskee kaikkia ilmanvaihtojärjestelmiä. Erot järjestelmien välillä löytyvät siitä, liikkuuko ilma koneiden vai luonnonlakien avustamana. Koska ilmavaihto on kokonaisuus, on tärkeää, että ilmaa sekä tulee sisään että poistuu hallitusti.

Valitettavan monet kuitenkin uskovat yhä, että ilman vaihtuminen asunnon ikkunanpielistä ja lattianraoista on hyväksyttävää. Tästä syystä haitallisia rakennevuotoja erehdytään liian usein luulemaan osaksi ilmanvaihtoa, eikä kriittisiin puutteisiin asuntojen korvausilmanvaihdossa suhtauduta riittävällä vakavuudella.1970-luvun energiakriisin jäljiltä Suomessa onkin edelleen arviolta noin miljoona asuntoa, joissa ilmanvaihto ei puuttuvien korvausilmaventtiilien vuoksi toimi.

Korvausilmanvaihdon puutteiden korjaamisessa ei tulisi koskaan viivytellä. Mikäli ilma ei pääse virtaamaan asuntoon korvausilmaventtiilien kautta, vuotaa se sisään epäpuhtaita reittejä esimerkiksi rappukäytävän, rakenteiden tai viemärin kautta. Korvausilmaventtiilien puuttumisen aiheuttamat ongelmat korostuvat etenkin niissä asunnoissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto.

Kun rakennuksesta poistuu koneellisesti huomattava määrä ilmaa, muodostuu rakennukseen alipainetta. Alipaineen voi huomata esimerkiksi postiluukun vihellyksenä, vaikeuksina avata ulko-ovea sekä rappukäytävästä kulkeutuvina hajuina. Merkittävä alipaine on aina terveysriski, joka nostaa rakenteista ja maaperästä sisäilmaan mikrobeja ja muita terveydelle erittäin haitallisia epäpuhtauksia.

Puutteellinen korvausilmanvaihto ei kuitenkaan ole asunnon pysyvä ominaisuus. Ilmanvaihto voidaan kunnostaa toimivaksi asentamalla raitista ilmaa sisään tuovat korvausilmaventtiilit oleskelutiloihin, kuten makuu- ja olohuoneisiin. Riittävä määrä korvausilmaventtiileitä voidaan suhteuttaa asunnon pinta-alaan, yksi jokaista 20 m² kohti. Korvausilmaventtiilien asentaminen ei myöskään ole kallista ja sen huoneistokohtaiset kustannukset mitataankin usein vain sadoissa euroissa.

Energianhintojen noustessa alkaa moni etsimään säästökohteita omasta asumisestaan. Yksi kohde, josta ei kuitenkaan kannata lähteä hakemaan säästöjä on asunnon ilmanvaihto. Toimiva ilmanvaihto on tärkeää sekä asukkaiden terveydelle että asunnon kunnolle. Puutteellinen ilmanvaihto aiheuttaa asukkaille erilaisia terveysongelmia, kuten kroonista nuhaa ja yskää, ihon kuivumista, päänsärkyä ja väsymystä.

Myös itse asunto tarvitsee riittävää ilmanvaihtoa. Yksi ilmanvaihdon keskeisistä tehtävistä on myös poistaa asumisesta aiheutuvaa kosteutta, jota syntyy jatkuvasti esimerkiksi ruoanlaitoista, pyykkien kuivatuksesta ja suihkussa käymisestä. Jos sisäilman suhteellinen kosteus nousee liian korkeaksi, näkyy se kohonneina lämmityskustannuksina, sillä kostean huoneilman lämmittäminen kuluttaa enemmän energiaa. Pinnoille kertyvä kosteus voi myös aiheuttaa asunnon maali- ja tapettivaurioita sekä kosteusvaurioita. Se luo myös suotuisat kasvuolosuhteet mikrobikasvustoille.

Energian säästöä tavoiteltaessa kannattaa korvausilmaventtiileiksi valita automaattisesti ulkolämpötilan mukaan säätyvä venttiilimalli. Kun venttiilin avaus säätyy automaattisesti kylmällä ilmalla pienemmälle ja lämpimällä suuremmalle, ei käsin tehtävää säätöä tarvita ja ilmanvaihto toimii vuoden ympäri optimaalisesti.

Ilmansaasteet ja etenkin ilman pienhiukkaset ovat tunnetusti erittäin haitallisia ihmisten terveydelle. Ulkoilman epäpuhtaudet aiheuttavat merkittäviä terveyshaittoja erityisesti lapsille, vanhuksille ja hengityselin- ja sydänsairaille. Arvioiden mukaan jopa 1 300 ihmistä vuodessa kuolee Suomessa ennenaikaisesti ilmassa olevien epäpuhtauksien vuoksi. Lisäksi ilman epäpuhtaudet aiheuttavat noin 30 000 henkilöllä astmaoireiden pahentumista ja 30 000–40 000 lasten hengitystieinfektiota.

On myös tärkeää huomata, että ilmanvaihdon suodattimissa on merkittäviä laatueroja. Laadukas suodatin torjuu tehokkaasti pienhiukkasten, siite- ja katupölyn sekä muiden epäpuhtauksien pääsyä sisätiloihin, kun taas heikompilaatuiset suodattimet päästävät ne sisäilmaan.

Ilmanvaihtojärjestelmän kunnossapito- ja korjausvastuu on aina taloyhtiöllä mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole sovittu toisin. Jos asukas epäilee asunnon ilmanvaihdossa olevan puutteita, tulee korjaustarve aina selvittää. Terveydensuojelulain mukaan asunnon sisäilman puhtauden, kosteuden, melun ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asukkaalle haittaa. Jos siis on syytä olettaa, että yhtiön korjattavaksi kuuluu sisäilmaa heikentävä vika, tulee terveydensuojelulain mukaan riittäviin toimenpiteisiin aina ryhtyä.

Asumisterveysasetuksessa on määritetty raja-arvot mm. riittävälle ilmanvaihdolle, joiden toteutumista voidaan tarkastella puutteita selvittäessä. Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiöllä on myös huolellisuusvelvollisuus kunnossapitovastuunsa osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiö voi joutua vahingonkorvausvastuuseen toimiessaan esimerkiksi liian hitaasti ongelmien selvittämisessä ja korjaamisessa.

Jos sisäilmaan liittyvien ongelmien selvitys ei etene, voi asukas lopulta kääntyä terveydensuojeluviranomaisen puoleen. Terveydensuojeluviranomainen voi puuttua tilanteeseen antamalla taloyhtiölle kieltoja tai määräyksiä ongelman korjaamiseksi.

Ilmanvaihdon parantamisen kuvitellaan usein olevan kallista ja hankalaa. Puutteet korvausilmavaihdossa ovat kuitenkin edullisia ja nopeita korjata kuntoon. Uusien korvausilmaventtiilien huoneistokohtaiset kustannukset ovat vain satoja euroja ja niiden asentaminen onnistuu nopeasti jopa asukkaiden läsnä ollessa.