Viikon kysymys: Lainapäätöksen vastustaminen ja remontin kulut

Omistan eräässä tunturikeskuksessa pienen rivitaloyksiön (34 m2). Seinä-naapurin asunto on 64 m2, koska kaksi yksiötä on yhdistetty. Hän asuu paikalla pysyvästi. Syksyllä 2011 naapurini kysyi kantaani, jos hän rakentaisi terassin asuntonsa metsän puolelle. Keskusteltuani isännöitsijämme ja kunnan rakennustarkastajan kanssa, kuulin, että hän on rakentamassa 10m (asunnon leveys) x 4 m kokoista "lavaa"; molemmat viranomaiset olivat sanoneet, että niin suuri terassi ei missään tapauksessa voi tulla kysymykseen. Laitoin oman kielteisen kantani kaikenkokoisten terassien tekemiseen perusteltuna.Naapuri oli kuitenkin anonut rakennuslupaa suoraan kunnalta (ei siis taloyhtiöltä); rakennustarkastaja oli pyytänyt puuttuvia asia-kirjoja, mutta niitä ei toimitettu. Heinäkuussa 2012 terassi (n. 40 m2) oli rakennettu salaa, ulkoseinään oli puhkaistu ovi ilman lupaa ja tontilta oli kaadettu 6 suurehkoa mäntyä. Yksiöni huone toimii sekä makuu- että olo-huoneena ja terassi alkaa 1 m:n päästä huoneeni ikkunan reunasta ja ulottuu n. 4 m (entiseen) metsään päin. terassilta on esteetön näkymä lähes koko huoneeseeni. Yksityisyyteni on täysin mennyt kuten myös rauhallinen metsämaisema. Rakennustarkastaja, saatuaan kuulla asiasta, antoi vielä lisäaikaa piirustusten yms. toimittamiseen syyskuun loppuun. Kun papereita ei tullut, määräsi rakennustarkastaja terassin käyttökieltoon ja purettavaksi. Tähän naapurini on tehnyt oikaisuvaatimuksen, joka ei täytä kriteereitä. Isännöitsijä on antanut rakennustarkastajalle lausunnon, että lupaa ei ole anottu eikä myönnetty ja että yhtiön kanta terassin rakentamiseen on kielteinen.Voiko ja täytyykö yhtiön hallituksen tehdä päätös terassin purkamisesta ja asettaa mahdollisesti uhkasakko? Jos niin minkä suuruinen sakko? Miten korvataan kaadetut puut? - voinko minä, naapurina, hakea korvausta osakkeeni arvon alenemisesta johtuen valtavasta terassista ja metsämaiseman pilaamisesta?

Voiko kerrostaloyhtiö velvoittaa enemmistöpäätöksellä osakkaan rakentamaan omalla kustannuksellaan huoneistokohtaisen parvekkeen, kun osa muissa huoneistoissa asuvista aikoo rakennuttaa sellaisen itselleen. Kustannus huoneistoa kohden vähintään 25.000 euroa. Myös parvekkeen jälkihuolto jää kunkin osakkaan vastuulle.Yhteistilaus luonnollisestikin laskee yksikkökustannuksia, jos tilaajia on mahdollisimman monta. Parvekkeita suunnitellaan vain niihin asuntoihin, joilla on ikkunoita sisäpihalle päin (vain sinne saa rakennusluvan) Parvekkeiden lukumäärä (tai niiden epäsymmetrinen sijoittuminen) luonnollisestikin vaikuttaa talon pihanpuoleiseen julkisivuun. Hankintakustannus on varsin kova esimerkiksi eläkeläisille. Kerrostalo sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa julkisivusuojellussa talossa.

Voiko hallitus ja isännöitsijä määrätä taloyhtiön kaikkien asuntojen pesuhuoneisiin remontin sillä perusteella, että yhdessä asunnossa on jouduttu tekemään kosteusvaurion vuoksi remontti?Kerrostalo on rakennettu vuonna 1981 eikä ole kysymys esim. putkiremontin yhteydessä tehtävästä pesuhuoneiden saneerauksesta. Taloyhtiössä on tehty kosteuskartoitus, jonka mukaan esim. minun pesuhuoneessani ei havaittu kosteusongelmia. Mielestäni kyseinen remontointi on kylpyhuoneiden tasonparannusremontti ja sellaiseen remonttiin tuskin voi osakkaita pakottaa?

Kysymys:Minulla on varaava sähkölämmitys yösähköllä. Varaajassa kolme vastusta, joissa jokaisessa on sähkötaulussa 20 ampeerin sulake (3 kpl). Loppuvuonna sulake paloi pari kertaa ja nyt kahtena yönä peräkkäin on yksi sulake palanut. Missä vika, kun sulake palaa?

Kolmesta Ilmanvaihtokanavista tippuu vettä, kanavat ovat imuventtiileitä (sijaitsevat alakerrassa keittiössä, alakerran khh:ssa ja yläkerran kph:ssa). 1½ kerroksinen omakotitalo on v. 2010 rakennettu.Talossa on koneellinen ilmanvaihto sekä lämmöntalteenotto. Ilmanvaihtoputket menevät välipohjassa (ei eristetty) ja siitä nousevat ylös yläpohjaan, jossa ilmanvaihtoputket ovat eristetty, sekä yläpohja on puhallusvilloitettu.Missä ja mikä vika?

Kysymys:Terassimme on noin 30 neliöä. Seinät on eristetty villalla ja kulkuaukkoon on asennettu Lumonin lasiliukuovet. Lattia on betonia ja terassilta on luukku ryömintätilaan talon alle. Tuuletusritilöitä terassilla ei ole. Talvella terassi on kostea ja ikkunat jäätyvät. Nyt ryömintätilan luukkuun on lisätty styrox -eristyslevy, jottei kosteus nousisi alhaalta. Tämä ei varmaan vielä riitä, mitä tulisi tehdä ilmanvaihdon parantamiseksi? Seinän rakenteen vuoksi tuuletusritilöiden asentaminen on työmiestemme mukaan vaikeaa.