• Etusivu
  • Ajankohtaista

Viikon kysymys: Maksamattomat vastikkeet

Rakentajan toimitus
Päivitetty 13.12.2024
taloyhtiö-asunto-osakeyhtiö-omataloyhtiö

Rakennusluvan hakemisen yhteydessä tuli kiinteistöyhtiössämme ilmi, että eräällä osakkaalla on jo kohta 13 vuotta ollut 44 neliömetrin asunto, mutta maksanut vastikkeita vain 30 neliömetrin asuntopinta-alan mukaan. Osakas on, ennen meidän muitten tuloa yhtiöön, vuonna 2000 ottanut haltuunsa osan ullakkoa asuntonsa yläpuolelta.

Asiaa on yhtiössämme käsitelty eri tavoin jo muutaman vuoden. Ajankohtainen kysymys on: onko yhtiöllä mahdollisuus vaatia osakkaalta maksamatta jätetyt vastikkeet? Onko oikeuteen haastaminen ainoa keino? Miten ja voiko tähän asiaan soveltaa osakeyhtiölain säännös osakkaiden yhdenvertaisuudesta? Yhtiössämme noudatetaan muutamin poikkeuksin osakeyhtiölakia, ei asunto-osakeyhtiölakia. Yhtiön puheenjohtajana en tiedä mitä tehdä.

Kysymys: Maksamattomat vastikkeet

Vastaus:

Asunto-osakeyhtiölakia sovelletaan rekisteröityyn keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön, jollei asunto-osakeyhtiölaissa tai muussa laissa toisin säädetä. Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että asunto-osakeyhtiölakia ei sovelleta yhtiöön tai että yhtiöön sovelletaan tiettyjä asunto-osakeyhtiölain säännöksiä. Tällaiseen yhtiöön sovelletaan osakeyhtiölakia siltä osin kuin yhtiöön ei sovelleta asunto-osakeyhtiölakia. Kysymyksestä ilmenee, että kysyjän tarkoittamassa yhtiössä noudatetaan muutamin poikkeuksin osakeyhtiölakia. Kysymyksestä ei tosin ilmene, mitä ne muutamat poikkeukset ovat, joissa, oletettavasti yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla, noudatetaan asunto-osakeyhtiölakia.

Yhtiövastikkeen maksuvelvollisuutta ja maksuperustetta koskevat säännökset löytyvät asunto-osakeyhtiölain 3 luvusta. Osakeyhtiölaissa asiasta ei ole säännöksiä. Asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 4 §:n mukaan vastikkeen maksuperusteesta on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Perusteena voi olla esimerkiksi huoneiston pinta-ala, osakkeiden lukumäärä taikka veden, sähkön, lämmön tai muun hyödykkeen todellinen tai luotettavasti arvioitavissa oleva kulutus. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa vastikkeita maksetaan 30 m2:n mukaan, kun tosiasiassa osakas hallitsee 44m2:tä. Tilanteessa yhtiöjärjestys on muutettava vastaamaan tosiasiallista tilannetta, jotta vastike voidaan periä 44 m2:n mukaan. Yhtiöjärjestys voidaan muuttaa yhtiökokouksen päätöksellä. Päätös on tehtävä määräenemmistöllä. Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n mukaan yhtiöjärjestyksen muuttamiseen on saatava määräenemmistön lisäksi osakkeenomistajan suostumus, kun lisätään hänen maksuvelvollisuuttaan yhtiötä kohtaan siten, että muutetaan vastike- tai muuta maksuperustetta taikka lisätään tai poistetaan maksuperuste. Tarvittaessa yhtiö voi ajaa vahvistuskannetta osakasta vastaan siitä, mistä tiloista yhtiö saa periä vastiketta. Osakkaiden yhdenvertaisuus on huomioitava yhtiökokouksessa vastikkeiden maksuperusteesta sekä tilojen hallinnasta päätettäessä.

Elina Kemppainen
asianajaja, varatuomari
Asianajotoimisto Viinikkala & Ylikoski Ky

Ajankohtaista
viikon kysymys
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20236_82003.jpg
Voivatko hallitus ja isännöitsijä määrätä remonteista?
Voiko hallitus ja isännöitsijä määrätä taloyhtiön kaikkien asuntojen pesuhuoneisiin remontin sillä perusteella, että yhdessä asunnossa on jouduttu tekemään kosteusvaurion vuoksi remontti?Kerrostalo on rakennettu vuonna 1981 eikä ole kysymys esim. putkiremontin yhteydessä tehtävästä pesuhuoneiden saneerauksesta. Taloyhtiössä on tehty kosteuskartoitus, jonka mukaan esim. minun pesuhuoneessani ei havaittu kosteusongelmia. Mielestäni kyseinen remontointi on kylpyhuoneiden tasonparannusremontti ja sellaiseen remonttiin tuskin voi osakkaita pakottaa?
20115_25991.jpg
Viikon kysymys: Talo tyhjillään - lämmitys pois päältä?
Kysymys:Tarkoituksena muuttaa kesäksi (kesä-heinä-elokuu) mökille. Talossamme on vesikiertoinen patterilämmitys (öljy). Onko viisainta ottaa kiertovesipumppu siksi aikaa pois vai antaa olla päällä? Edellisenä kesänä annoimme olla päällä ja kävimme noin kerran viikkoon katsomassa, että kaikki on kunnossa.
20238_82950.jpg
Viikon kysymys: Miksi kärhö ei kuki?
Miksi 3 v kärhö ei kuki, vain kasvaa valtavasti.
Katu, jossa on taloja rivissä
Avainten jakaminen?
Taloyhtiössämme uusittiin "pääovet" ja asuntoon liittyvän varaston ovet. Asennettiin kaksi lukkoa ja jaettiin kolme avainta/lukko eli 6 avainta asuntoa kohti. Asuntoja on kahden kokoisia. Nyt eräs asukas vaatii, että avaimia pitäisi jakaa taloyhtiön piikkiin asuntoneliöiden mukaan vedoten yhdenvertaisuuteen. Onko jossain määritelty jakoperusteita esim. asunnon koko/neliöt, asukkaiden määrä jne.?
20236_82003.jpg
Viikon kysymys: Yhtiöjärjestyksen muutoksesta erilliskorvaus isännöitsijälle?
Onko isännöitsijä oikeutettu perimään erilliskorvauksen yhtiöjärjestyksen muutoksien laatimisesta, kun muutostarve perustuu muuttuneeseen lainsäädäntöön (=muuttuneeseen asunto-osakeyhtiölakiin)?
202112_74243.jpg
Maksaako taloyhtiö kylpyhuoneen haljenneen seinän korjaukset?
As Oy:n kylpyhuoneemme seinissä on kaksi pystysuuntaista halkeamaa. Halkeamat ulottuvat lattiasta kattoon ja aiheuttaja ilmeisesti rakenteiden liike (seinän runkomateriaali vaihtuu tässä kohdassa materiaalista toiseen). Hallituksen mielestä kunnossapitovastuu on osakkaalla (pintamateriaali), minun mielestäni yhtiöllä (ongelma rakenteissa). Seinässä on myös vesieriste, jonka kuntoa ei ole tutkittu.Kenen vastuulla vaurioiden selvitystyö on ja mitä on tehtävissä, jos yhtiö ei rakenteita korjaa? Talo on kerrostalo, joka on rakennettu 1999. Kuuluuko rakenteiden vaurioiden korjaus pintamateriaaleineen yhtiölle huolimatta rakennuksen iästä, jos vika löytyy rakenteista?Hallituksen viimeisin kanta: laatta kuuluu pintamateriaalina asukkaalle eikä yhtiö korjaa. Mielestäni yhtiö on väärässä. Täytyykö palkata juristi?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton