Viikon kysymys: Kenen vastuulle tulee palovaroitin jälkirakennettuun tilaan?

Voiko hallitus ja isännöitsijä määrätä taloyhtiön kaikkien asuntojen pesuhuoneisiin remontin sillä perusteella, että yhdessä asunnossa on jouduttu tekemään kosteusvaurion vuoksi remontti?Kerrostalo on rakennettu vuonna 1981 eikä ole kysymys esim. putkiremontin yhteydessä tehtävästä pesuhuoneiden saneerauksesta. Taloyhtiössä on tehty kosteuskartoitus, jonka mukaan esim. minun pesuhuoneessani ei havaittu kosteusongelmia. Mielestäni kyseinen remontointi on kylpyhuoneiden tasonparannusremontti ja sellaiseen remonttiin tuskin voi osakkaita pakottaa?

Miksi 3 v. kärhö ei kuki, vain kasvaa valtavasti.

Kysymys:Tarkoituksena muuttaa kesäksi (kesä-heinä-elokuu) mökille. Talossamme on vesikiertoinen patterilämmitys (öljy). Onko viisainta ottaa kiertovesipumppu siksi aikaa pois vai antaa olla päällä? Edellisenä kesänä annoimme olla päällä ja kävimme noin kerran viikkoon katsomassa, että kaikki on kunnossa.

Taloyhtiössämme uusittiin "pääovet" ja asuntoon liittyvän varaston ovet. Asennettiin kaksi lukkoa ja jaettiin kolme avainta/lukko eli 6 avainta asuntoa kohti. Asuntoja on kahden kokoisia. Nyt eräs asukas vaatii, että avaimia pitäisi jakaa taloyhtiön piikkiin asuntoneliöiden mukaan vedoten yhdenvertaisuuteen. Onko jossain määritelty jakoperusteita esim. asunnon koko/neliöt, asukkaiden määrä jne.?

Onko isännöitsijä oikeutettu perimään erilliskorvauksen yhtiöjärjestyksen muutoksien laatimisesta, kun muutostarve perustuu muuttuneeseen lainsäädäntöön (=muuttuneeseen asunto-osakeyhtiölakiin)?

Ympäristöministeriö on tänään antanut asetuksen savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta. Tavoitteena on pienentää savupiippujen suunnittelun ja toteutuksen sekä käytön ja huollon puutteista ja käyttövirheistä johtuvien vahinkotapahtumien määrää.Uusi asetus koskee savupiippujen uudisasentamista ja korjaamista ja niiden suunnittelua. Tyypillisiä korjaus- ja muutostöitä ovat esimerkiksi savupiipun jälkiasentaminen, savupiipun tai savuhormin korjaaminen tai pinnoittaminen, tulisijan vaihtaminen tai muuttaminen sekä uuden savuhormin asentaminen savupiippuun tai muussa käytössä olleeseen rakennusosaan. Käytössä olevien savupiippujen osalta ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä muuttamaan aiemmin hyväksyttyä ratkaisua, mikäli savupiippuun tai rakennukseen tehtävillä muutoksilla ei ole savupiipusta aiheutuvaa vaikutusta ihmisten tai rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen.Asetuksella otetaan käyttöön selkeytetty malli, jossa savupiipun toteutus tai korjaus on suunniteltava ja dokumentoitava maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävällä tavalla. Suunnittelun yhteydessä voidaan esittää esimerkiksi työnaikainen sää- ja olosuhdesuojaus. Valmiissa ratkaisussa piiloon jäävät rakennusvaiheet voidaan työn edetessä valokuvata, jotta niistä jää dokumentaatio käyttö- ja huolto-ohjetta, tarkastusasiakirjaa ja ennen käyttöönottoa tapahtuvaa ammattilaisen tarkastusta varten.Tiilistä paikalla muurattavien ja teräksestä rakennettavien savupiippujen suojaetäisyyksiin, lämmöneristeisiin ja läpivientiratkaisuihin on kiinnitetty erityistä huomiota niitä koskevia määräyksiä uudistamalla. Asiakokonaisuudet on koottu omiksi pykälikseen asetuksen soveltamisen helpottamiseksi. Joitakin nykyisen asetuksen ohjeita on nostettu asetustasolle. Eräitä asetustasolla olleita velvoittavia määräyksiä on puolestaan muutettu suositusluonteisiksi ohjeiksi, joista laaditaan opasmateriaali. Nykyinen vaatimustaso pysyy suurelta osalta ennallaan.