• Etusivu
  • Osakas

YK:n ilmastokokous Madridissa käyntiin maanantaina 2.12. – Suomi luotsaa EU:ta neuvotteluissa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.10.2023
201911_61513.jpg

YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Espanjan Madridiin 2.-13.12. Kokous on viimeinen ennen Pariisin sopimuksen kauden alkua 2020. Neuvotteluita käydään erityisesti markkinamekanismeja koskevista säännöistä, lisäksi ohjelmassa ovat mm. ilmastonmuutoksesta aiheutuvia aineellisia vahinkoja ja menetyksiä koskevan mekanismin arviointi ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintaohjelman arviointi.

Pariisin sopimuksen sääntökirja saatiin neuvoteltua lähes valmiiksi Katowicen ilmastokokouksessa joulukuussa 2018, mutta markkinamekanismeja koskevat säännöt jäivät vielä sopimatta. Käytännössä kyse on siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa vuodesta 2020 alkaen.

"EU:lle on tärkeää, että mekanismien avulla saavutetut päästövähennykset ovat todellisia ja ettei samoja päästövähennyksiä lasketa useamman maan hyväksi", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

"Tärkeää, ettei neuvotteluihin tullut katkosta"

Ilmastokokous siirtyi Santiago de Chilestä Madridiin Chilen sisäpoliittisen tilanteen vuoksi vain kuusi viikkoa ennen kokouksen alkua.

"On todellinen monenkeskisen yhteistyön voimanponnistus, että kokous onnistui järjestää alkuperäisessä aikataulussaan ja laajuudessaan. Ilmastotoimet eivät voi odottaa, ja niille on nyt myös entistä vankempi kansalaisten tuki. On tärkeää, ettei neuvotteluihin tullut katkosta", ministeri Mikkonen sanoo.

Madridin ilmastokokousta pohjusti syyskuussa YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokous New Yorkissa, jossa monet maat antoivat tiukempia päästövähennyssitoumuksia. Madridin ilmastokokous on ensimmäinen etappi, jossa sitoumusten etenemistä tarkastellaan. Sitoumusten laajamittaisempaa päivittämistä odotetaan kuitenkin vasta ensi vuoden aikana, ennen Glasgow’ssa järjestettävää COP26-ilmastokokousta.

Suomella avainrooli EU:n puheenjohtajamaana

Suomi johtaa EU-puheenjohtajamaan roolissa unionin ilmastoneuvottelutiimiä, koordinoi maiden kantoja ja puhuu kokouksessa EU:n puolesta. EU:n neuvottelumandaatti Madridin ilmastokokoukseen sovittiin Suomen johdolla lokakuun ympäristöneuvostossa.

Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia on myös nimitetty yhdeksi EU:n kolmesta pääneuvottelijasta. Hän neuvottelee EU:n puolesta muun muassa ilmastotoimien rahoitusta, toimintavalmiuksien parantamista ja teknologiaa koskevista kysymyksistä.

EU:n rooli neuvotteluissa on korostunut USA:n vetäytymisen myötä. USA jätti marraskuun alussa virallisen eronpyyntönsä Pariisin sopimuksesta. USA kuitenkin osallistuu vielä Madridissa neuvotteluihin osapuolena edellisvuosien tapaan, sillä ero tulee voimaan vuoden kuluttua eronpyynnön jättämisestä.

201911_61516.jpg

YK:n osapuolikokouksen ohella Madridissa järjestetään useita sivutapahtumia, jotka keräävät kaupunkiin yhteensä lähes 30 000 ihmistä kokouspäivien ajaksi. Joulukuun ensimmäisellä viikolla järjestetään erilliset tapahtumat Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n syksyn aikana julkaisemien ilmastoraporttien tiimoilta. Valtiovarainministerien ilmastokoalitio esittelee ilmastokokoukselle toimintasuunnitelmaansa maanantaina 9. joulukuuta. Koalition toisena puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri Mika Lintilä. Myös paikallistoimijat ja yksityissektori ovat ilmastomessuilla vahvasti esillä.

Madridin kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata twitterissä #ilmastoCOP25.

Lisätiedot:

Ministeri Mikkosen erityisavustaja Riikka Yliluoma, ympäristöministeriö, p. 050 414 1682, riikka.yliluoma@ym.fi (Madridissa 8.-14.12.)

Ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia, ympäristöministeriö, p. 050 341 1758, outi.honkatukia@ym.fi (Madridissa 29.11.-14.12.)

Neuvotteleva virkamies Marjo Nummelin, ympäristöministeriö, p. 0295 250 227, marjo.nummelin@ym.fi (Madridissa 29.11.-14.12.)

Viestintäpäällikkö Riikka Lamminmäki, ympäristöministeriö, p. 050 5762604, riikka.lamminmaki@ym.fi (ministeri Mikkosen ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt ilmastokokouksen aikana, Madridissa 8.-14.12.)

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 25.11.2019

Osakas
ekologisuus
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20214_70218.jpg
Puun uudet pintakäsittelyt -innovaatiokilpailu: voittaja kehitti haastajan punamullalle
Siparila Oy:lle toteutetun hackathon-kilpailun voittajan kehittämä tuote on sinisoija, joka on soijatutkimukseen perustuva vaihtoehto punamullalle.
20208_66173.jpg
Miksi maalämpö yleistyy suurien kiinteistöjen lämmönlähteenä?
Alalla toimivat ovat havainneet viime vuosien aikana selkeän käänteen lämmitysmarkkinoilla. Maalämpöä kysytään ja asennetaan nyt enenevissä määrin myös kiinteistöihin. Kohteiksi käyvät niin hallit, liike- ja julkiskiinteistöt kuin asunto-osakeyhtiötkin.Suurin syy maalämpöjärjestelmien yleistymiseen kiinteistöissä on tietysti raha. Maalämpö on käyttökuluiltaan erittäin edullinen tapa lämmittää. Toinen, yhä yleisempi, syy on maalämmön ekologisuus. Vastuullisesti toimivat yritykset haluavat lämmittää toimitilansa uusiutuvalla, päästöttömällä energialla. Lisäksi maalämpö on vaivaton ja helppokäyttöinen valinta – automatiikka huolehtii optimaalisesta toiminnasta ja tarvittaessa järjestelmää voidaan myös etäohjata.
Tulikiven Lamu 18 Grafia-pinnalla
Vinkki: takkavaihtoehtoja myös mökkiolosuhteisiin
Talvisessa skenaariossa myrsky ulvoo ulkona ja pakkanen paukkuu. Sähköt ovat poikki ja kylmä alkaa hitaasti tehdä tietään sisälle mökkiin. Paksun peiton alla palelee ja ainoana valona on kynttilän heikko liekki.Tilanteen ei tarvitse olla näin synkkä. Kunhan muistaa ennakoida. Hyvänä varmuutena onkin pitää mökillä vähintään juurikin niitä kynttilöitä valoa tuomaan ja peittoja, joiden alle kääriytyä, mutta ihanteellisessa tilanteessa niihin ei tarvitse turvautua kuin tunnelmaa hakiessa.Toinen, mikä kannattaa huoltovarmuuden näkökulmasta miettiä on se lämmönlähde. Toimiva ratkaisu suuriin ja myös pienempiin mökkeihin löytyy nopeista lämmittäjistä, kuten kiertoilmatakoista.
20197_59114.jpg
Kattoremontti ilman stressiä
Monimuotoisen tiilikaton asentaminen vaatii ammattitaitoa ja tarkkuutta, mutta erityisen haasteelliseksi työ saattaa muodostua vanhaa kattoa korjattaessa. Vanhan katon kanssa ei aina voi tietää, mitä rakenteista purettaessa paljastuu.
20236_82063.jpg
Yhteisen raja-aidan leikkaaminen?
Meillä on naapurin kanssa yhteinen n. 15 vuotta sitten istutettu tuija-aita. Pisimmät tuijat ovat nyt kasvaneet n. 3,5 m korkuisiksi ja varjostavat voimakkaasti omaa pihaamme aidan pohjoispuolella siten, että osa istutuksistamme on kuollut valon puutteeseen. Haluaisimme leikata aidan 2,5 m korkuiseksi, jolloin se antaisi ihan riittävän näkösuojan, koska tonttimme sijaitsevat tasamaalla. Naapuri haluaisi kuitenkin pitää aidan nykyisen korkuisena.Miten asiassa pitäisi menetellä? Onko olemassa mitään rakennussäädöstä tai -määräystä aidan maksimikorkeudesta?
Lapset ja tabletit
4 myyttiä taloyhtiönetistä – asiantuntija kertoo, kuinka taata nopea ja edullinen netti asukkaille
Nettiyhteyden nopeus ja vakaus ovat nykyään elintärkeitä asioita, etenkin kun vietämme yhä enemmän aikaa kotona, teemme etätöitä, katsomme elokuvia ja pelaamme verkossa. Useat käyttäjät voivat jakaa yhteyden samaan aikaan, joten luotettava ja nopea taloyhtiölaajakaista on erityisen tärkeä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton