• Etusivu
  • Osakas

YK:n ilmastokokous Madridissa käyntiin maanantaina 2.12. – Suomi luotsaa EU:ta neuvotteluissa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.10.2023
201911_61513.jpg

YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Espanjan Madridiin 2.-13.12. Kokous on viimeinen ennen Pariisin sopimuksen kauden alkua 2020. Neuvotteluita käydään erityisesti markkinamekanismeja koskevista säännöistä, lisäksi ohjelmassa ovat mm. ilmastonmuutoksesta aiheutuvia aineellisia vahinkoja ja menetyksiä koskevan mekanismin arviointi ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintaohjelman arviointi.

Pariisin sopimuksen sääntökirja saatiin neuvoteltua lähes valmiiksi Katowicen ilmastokokouksessa joulukuussa 2018, mutta markkinamekanismeja koskevat säännöt jäivät vielä sopimatta. Käytännössä kyse on siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa vuodesta 2020 alkaen.

"EU:lle on tärkeää, että mekanismien avulla saavutetut päästövähennykset ovat todellisia ja ettei samoja päästövähennyksiä lasketa useamman maan hyväksi", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

"Tärkeää, ettei neuvotteluihin tullut katkosta"

Ilmastokokous siirtyi Santiago de Chilestä Madridiin Chilen sisäpoliittisen tilanteen vuoksi vain kuusi viikkoa ennen kokouksen alkua.

"On todellinen monenkeskisen yhteistyön voimanponnistus, että kokous onnistui järjestää alkuperäisessä aikataulussaan ja laajuudessaan. Ilmastotoimet eivät voi odottaa, ja niille on nyt myös entistä vankempi kansalaisten tuki. On tärkeää, ettei neuvotteluihin tullut katkosta", ministeri Mikkonen sanoo.

Madridin ilmastokokousta pohjusti syyskuussa YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokous New Yorkissa, jossa monet maat antoivat tiukempia päästövähennyssitoumuksia. Madridin ilmastokokous on ensimmäinen etappi, jossa sitoumusten etenemistä tarkastellaan. Sitoumusten laajamittaisempaa päivittämistä odotetaan kuitenkin vasta ensi vuoden aikana, ennen Glasgow’ssa järjestettävää COP26-ilmastokokousta.

Suomella avainrooli EU:n puheenjohtajamaana

Suomi johtaa EU-puheenjohtajamaan roolissa unionin ilmastoneuvottelutiimiä, koordinoi maiden kantoja ja puhuu kokouksessa EU:n puolesta. EU:n neuvottelumandaatti Madridin ilmastokokoukseen sovittiin Suomen johdolla lokakuun ympäristöneuvostossa.

Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia on myös nimitetty yhdeksi EU:n kolmesta pääneuvottelijasta. Hän neuvottelee EU:n puolesta muun muassa ilmastotoimien rahoitusta, toimintavalmiuksien parantamista ja teknologiaa koskevista kysymyksistä.

EU:n rooli neuvotteluissa on korostunut USA:n vetäytymisen myötä. USA jätti marraskuun alussa virallisen eronpyyntönsä Pariisin sopimuksesta. USA kuitenkin osallistuu vielä Madridissa neuvotteluihin osapuolena edellisvuosien tapaan, sillä ero tulee voimaan vuoden kuluttua eronpyynnön jättämisestä.

201911_61516.jpg

YK:n osapuolikokouksen ohella Madridissa järjestetään useita sivutapahtumia, jotka keräävät kaupunkiin yhteensä lähes 30 000 ihmistä kokouspäivien ajaksi. Joulukuun ensimmäisellä viikolla järjestetään erilliset tapahtumat Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n syksyn aikana julkaisemien ilmastoraporttien tiimoilta. Valtiovarainministerien ilmastokoalitio esittelee ilmastokokoukselle toimintasuunnitelmaansa maanantaina 9. joulukuuta. Koalition toisena puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri Mika Lintilä. Myös paikallistoimijat ja yksityissektori ovat ilmastomessuilla vahvasti esillä.

Madridin kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata twitterissä #ilmastoCOP25.

Lisätiedot:

Ministeri Mikkosen erityisavustaja Riikka Yliluoma, ympäristöministeriö, p. 050 414 1682, riikka.yliluoma@ym.fi (Madridissa 8.-14.12.)

Ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia, ympäristöministeriö, p. 050 341 1758, outi.honkatukia@ym.fi (Madridissa 29.11.-14.12.)

Neuvotteleva virkamies Marjo Nummelin, ympäristöministeriö, p. 0295 250 227, marjo.nummelin@ym.fi (Madridissa 29.11.-14.12.)

Viestintäpäällikkö Riikka Lamminmäki, ympäristöministeriö, p. 050 5762604, riikka.lamminmaki@ym.fi (ministeri Mikkosen ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt ilmastokokouksen aikana, Madridissa 8.-14.12.)

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 25.11.2019

Osakas
ekologisuus
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen OMAtaloyhtiö-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

Suuri rikkoutunut putki vuotaa vettä kovalla paineella ympäristöön
Taloyhtiö ja vesivahinko: millaisia ovat kustannukset?
Vesivahinko on tunnetusti taloyhtiössä kriisin paikka, sillä vesivuotojen kulut karkaavat helposti ja huomaamatta. Pelkästään yksi vuotava WC-pytty maksaa keskimäärin vuodessa 1000 euroa, vaikka vuoto olisi niin pieni, että sitä ei havaitsisi paljaalla silmällä. Käyttövesiverkostossa havaittava vesivahinko ei siis suinkaan aina tarkoita suurta putkirikkoa, vaan myös piilevä ja huomaamaton vuotovahinko voi aiheuttaa mittavia kuluja taloyhtiöllesi.
20238_82981.jpg
Tee se itse askartelubetonilla
Kuulutko heihin, jotka haluavat tehdä ja toteuttaa itse – kokeilla rohkeasti omaa luovuuttaan ja taitojaan? Juurikin askartelukäyttöön ja DIY-henkiseen tekemiseen on kehitetty weber Hobby Concrete Askartelubetoni ja weber white concrete, joilla voit helposti toteuttaa erilaisia betonisia koriste- ja käyttöesineitä, betonitaidetta, puutarha-aiheita ja niin edelleen. Tuotteille on myönnetty Avainlippu. Askartelubetoni voidaan valaa muottiin ja sitä voi soveltuvin osin myös muovailla.Tässä muutamia askarteluideoita syksyn pimeneviin iltoihin:
20216_71391.jpg
Asuntomessujen kerrostaloissa elinkaaritaloudellinen tiiliverhous
Tiili on julkisivuratkaisuna perinteikäs, mutta ilmeeltään moderni. Uusia värejä, pintoja ja muotoja tulee markkinoille vuosittain. Lohjan asuntomessuilla on nähtävissä useita tiilivärejä valkoisesta mustaan.
20211_68108.jpg
Tutkimus: Betoni ei olekaan riski ilmastolle, vaan toimii hiilinieluna
Tuore tutkimus haastaa käsityksen betonin ilmastoa kuormittavana materiaalina.
Syksyllä 2023 valmistuva As Oy Töölön Castellum koostuu kolmesta kenoharkkorunkoisesta kerrostalosta.
Kennoharkot runkomateriaalina Helsingin Töölöön rakentuvassa kerrostalokorttelissa
Suomen ensimmäinen kennoharkoilla muurattu kerrostalo valmistui vuonna 2019 Kotkaan. Parhaillaan Helsingin Töölössä on käynnissä tähän mennessä Suomen suurin kennoharkkotyömaa, jossa korttelin kaikkien kolmen kerrostalon ulkoseinät muurataan kennoharkoista.
20224_77916.jpg
Kiinteistöverot ulos­mittauksessa - voiko isännöitsijää hakea korvaus­vastuuseen?
Mikä on isännöitsijän vastuu tilanteessa, jossa taloyhtiö on ajautunut tilanteeseen, että luotollinen tili on kunnolla miinuksella ja talonyhtiön kiinteistön tiedoista löytyy ulosmittausmerkintä, eikä isännöitsijä ole kertaakaan tilikauden aikana ottanut tilannetta taloyhtiön osakkaiden tai hallituksen kanssa esille?Entä mikä on toiminnantarkastajan vastuu edellä kuvatussa tilanteessa hänen antaessaan lausunnon, jonka mukaan mitään huomautettavaa ei ole löytynyt? Voiko luottotietojen menettämisestä vaatia em. kuvatussa tilanteessa isännöitsijältä ja toiminnantarkastajalta korvausta ja onko jokin kaava, jolla korvauksen suuruus lasketaan?Lisäkommentti:Kiinteistö on ulosmitattu maksamattomien kiinteistöverojen vuoksi. Lisäksi perinnässä noin 15 000 euron edestä laskuja pidemmältä ajalta ja vesilaskut 2 vuoden ajalta. Paljon on maksettu pieni osa laskuista, jotta vältyttäisiin ulosmittaukselta.Näitä virheitä nyt korjataan ylimääräisellä yhtiövastikkeilla/vastikkeen korotuksilla ja tavallaan syyttömätkin, jotka ovat taloon tulleet isännöitsijän vaihdon jälkeen maksavat edellisten virheet. Olisikohan isännöitsijä/hallitus mitenkään korvausvelvollinen?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton