viikon kysymys

Pihalla alkaa monessa taloyhtiössä niin grillikausi kuin erimielisyyskausikin. Saako rivitalon pihaan rakentaa porealtaan? Voiko hallitus kaataa puut omin päin? Entä kuka tarkastaa leikkipaikan turvallisuuden tai päättää koira-aidan paikasta?Piha ei ole kenenkään yksityisalue – mutta ei myöskään vapaasti käytettävissä oleva vyöhyke. Omataloyhtiö.fi:n Viikon kysymys -sarjassa on pureuduttu pihan käyttöön, rakennelmiin, lupiin, vastuihin ja yhteisiin velvollisuuksiin. Kokosimme nyt yhteen tärkeimmät kysymykset ja vastaukset, jotka jokaisen asukkaan, osakkaan ja hallituksen jäsenen kannattaa tuntea.Klikkaa itsesi suoraan aiheeseen – vastaukset löydät asiantuntijoilta.

Yhä useampi asunnon omistaja vuokraa kotiaan tai sijoitusasuntoaan lyhytaikaisesti matkailijoille, työmatkalaisille tai tilapäistä asumista tarvitseville. Tämä voi tuntua osakkaasta luontevalta ja taloudellisesti järkevältä ratkaisulta, mutta taloyhtiön näkökulmasta tilanne ei ole aina yhtä mutkaton.

Viikon kysymyksessä aiemmin todettiin, että taloyhtiön on pakko ottaa laina remonttiin, jos yksikin osakas niin haluaa. Meillä on sama tilanne. Yksi asukas haluaa, että hänen osuutensa (n. 8500 € ) rahoitetaan taloyhtiölainalla.Kysymys kuuluu, onko ko. osakas velvollinen maksamaan kaikki lainan nostoon kuuluvat kulut, kuten esim. pankin järjestelypalkkion, joka on niinkin järjetön kuin 1250 €.Mikäli ei, niin meistä muista osakkaista on epäoikeudenmukaista, että muiden osakkaiden maksettavaksi tulisi n. 1050 € tuosta palkkiosta. Pienessä taloyhtiössä se merkitsi 170–200 €/osakas ja vain siksi, ettei yksi vaivaudu hakemaan henkilökohtaista lainaa!

Taloyhtiössä tehdään kaikkien asuntojen kosteiden tilojen remontti. Asuntoihin, joissa on tuoreet vastaavat remontit, annetaan hyvitys, koska niitä ei remontoida. Voiko osakas saada tällöin hyvityksen myös uusimattomista kalusteista, jotka hän on uusinut oman edellisen kosteustilaremonttinsa yhteydessä?

Yhtiömme parkkialueen osa sijaitsee yhden asunnon kohdalla. Parkkipaikkaa autolle ei ole asunnon välittömässä läheisyydessä. Tämän asunnon omistajat ovat kieltäneet autojen parkkeeraamisen niin että autojen etuvalot osoittavat taloon päin. He ovat ainoat alkuperäiset asukkaat yhtiössä. Sanovat, että tästä on olemassa laki tai sääntö. Joku virallinen ohjaus kuitenkin, ettei autoja saa parkkeerata niin päin, että etuvalot ovat heidän taloonsa päin, takavalot vain.Onko siis tällainen laki tai sääntö olemassa tai ollut joskus olemassa kun autojen etuvalot ovat olleet erilaisia rakenteeltaan. Olen isännöitsijänä yrittänyt tätä selvittää, mutta en ole löytänyt mitään tällaista aihetta tai edes aiheeseen liittyvää materiaalia. Mitä voisin vastata taloyhtiömme muille asunnoille.

Voiko as oy lunastaa omia osakkeitaan, vaikka sillä ei ole vapaata omaa pääomaa (as oy laki 11 luku 1§ mukaan). Lunastus tapahtuisi esimerkiksi siksi, että lunastetut osakkeet mitätöidään tai käyttötarkoitusta muutetaan ja päätös lunastamisesta tehdään yhtiökokouksessa yksimielisesti.

Meillä on rivitalo, missä mm. uima-allas on osassa asuntoja omatoimisesti poistettu ja lattiaan on sen jälkeen asennettu lämminvesikiertoinen lattialämmitys. Lämmityslaitteen on ilmeisesti asentanut aikaisempi omistaja, siitä ei löydy mitään erillistä sopimusta mutta se on kuitenkin yhdistetty yhtiön lämminvesikiertojärjestelmään, jolla myös muut altaan ulkopuoliset tilat alakerrassa on lämmitetty. Allas-alue on aika iso ehkä noin 21 m ja se on ulkoseinän vieressä ja valtaosin seinät ovat maanalaista tilaa.

Olen myymässä 3 huoneiston yhtiöstä huoneistoa, jossa ei ole isännöitsijää ja hallituksen puheenjohtaja ei ole pystynyt toimittamaan sairastapauksen vuoksi isännöitsijäntodistusta minulle. Voiko hallituksen jäsen allekirjoittaa ja toimittaa todistuksen?

Uusitun yhtiöjärjestyksemme mukaan taloyhtiömme hallitukseen kuuluu kolmesta viiteen (3-5) varsinaista jäsentä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy.Yhtiöjärjestyksessä ei mainita lainkaan milloin hallitus on päätösvaltainen. Hallituksen päätökseksi voi siis tulla vaikka yhden paikalla olleen jäsenen mielipide.Vanhassa yhtiöjärjestyksessä oli maininta, että hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on kolme (3) jäsentä. Vanhan yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuului viisi (5) varsinaista jäsentä.Nyt kun jäsenmäärää haluttiin pienentää, niin päätösvaltaisuus jätettiin tarpeettomana pois.Pitäisikö hallituksen päätösvaltaisuus mainita yhtiöjärjestyksessä, jotta ei tulisi tilannetta, jonka uusittu yhtiöjärjestys mahdollistaa, että yksin läsnä ollut jäsen voi päättää asioista?

Palovaroittimet tulevat tämän vuoden loppuun mennessä taloyhtiön vastuulle. Osakkaan vastuulla on mahdollisesti myöhemmin ( luvallisesti) käyttöullakolle rakennetut asumiskäytössä olevat tilat ja niiden hoito, huolto, kunnostus. Kenen vastuulle tulee palovaroitin tähän jälkirakennettuun tilaan? Taloyhtiön vai tilan rakentaneen osakkaan? Entä kun asukas vaihtuu?Rakennetun tilan vastuista ei mainita mitään yhtiöjärjestyksessä. Yhtiökokouksessa on aikanaan päätetty, että rakennetut yläkerrat ovat asukkaan vastuulla kokonaisuutena, muun muassa lämmitys on erillinen taloyhtiön lämmitysjärjestelmästä.Siirtyykö vastuu uudelle osakkaalle vaikka vastuuta ei ole kirjattu mihinkään?